Olemme yksi maailman suurimmista ja vanhimmista lastenoikeusjärjestöistä. Parannamme kehitysmaiden lasten, erityisesti tyttöjen, elämää ja suojelua 70 maassa. Olemme uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö.

Edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksia kehitysmaissa useilla osa-alueilla. Työmme tärkeimmät painopisteet ovat koulutus, terveys, katastrofityö, lasten osallistuminen, lastensuojelu, seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä vesi ja sanitaatio. Työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaissa. Ruohonjuuritason työn lisäksi tuomme lasten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä päättäjien, median ja yleisön tietoisuuteen. Lue lisää työmme osa-alueista täältä.

Plan International Suomi on osa kansainvälistä Plan-järjestöä, jolla on kehityshankkeita 51 maassa ja varainhankintaa 21 maassa. Suomalaisten kummiemme tuki mahdollistaa työmme kansainvälisen Planin kahdeksalla osa-alueella. Lisäksi teemme työtämme yksityislahjoittajien, yritysten, ulkoministeriön ja EU:n tuella. Plan International Suomen asema kansainvälisessä Planissa on itsenäinen. Plan International Suomessa voimme käyttää osaamistamme tavalla, joka tukee parhaiten koko Planin työtä lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Lue lisää työstämme täällä.

Suomessa teemme varainhankintaa, välitämme tietoa kehitysmaiden lasten asemasta ja oikeuksista sekä työmme tuloksista. Työhömme osallistuvat myös lapset ja nuoret sekä vapaaehtoisemme.

Kuulemme sinusta mielellämme! Voit ottaa meihin yhteyttä verkkosivujemme kautta. Löydät kaikki yhteystiedot täältä.

Puhelinvaihteemme palvelee sinua arkisin kello 9-16 numerossa (09) 6869 800.

Lahjoittamiseen liittyvissä asioissa soita arkisin kello 10 - 13 numeroon (09) 6869 8030 tai lähetä meille sähköpostia osoitteeseen info@plan.fi

Löydät meidät seuraavista kanavista:

• Facebook: Plan International Suomi
• Twitter: @plansuomi
• Instagram: @plansuomi
• YouTube: Plan International Suomi

Voit lähettää meille yksityisviestin Plan International Suomen Facebook-sivun kautta tai olla meihin yhteydessä Twitterissä tunnisteella @plansuomi

Kaikilla lapsilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Tytöillä on kuitenkin sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tytöt kärsivät poikia useammin aliravitsemuksesta, huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, väkivallasta, lapsikaupasta ja hiv/aidsista. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Nuorina naisina he eivät voi useinkaan päättää elämästään, kuten liikkumisestaan, toimeentulostaan ja lapsiensa määrästä.

Sukupuoleen perustuva syrjintä aiheuttaa köyhyyttä, jota ei voida vähentää ilman, että puututaan sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää koko yhteisöä ja yhteiskuntaa. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa tytön elinaikaisia tuloja 10–20 prosenttia. Naiset sijoittavat 90 prosenttia tuloistaan takaisin perheidensä hyväksi, miehet vain 30–40 prosenttia. Tytöt ovat avainasemassa, kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista.

Kansainvälisen Planin tavoite on saada vuoteen 2022 mennessä 100 miljoonaa tyttöä oppimaan, vaikuttamaan yhteisönsä asioihin, päättämään omasta elämästään ja kasvamaan turvassa.

Haluamme, että tytöt ja pojat voivat toteuttaa itseään tasa-arvoisesti ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Sekä tytöt että pojat kokevat sukupuoleensa kohdistuvaa syrjintää.

Sukupuoliin liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä, jotka ovat erilaisia tytöille ja pojille. Jotta maailmassa saavutetaan tasa-arvo, on sukupuoliroolien muututtava. Kun tyttöjen yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet ja koulutien katkeaminen, pojille asetetaan usein elättäjän vastuu eikä heidän osallistumistaan lastenkasvatukseen tueta.

Monissa maissa poikia kannustetaan riskikäyttäytymiseen. Tämä voi tarkoittaa väkivaltaisen maskuliinisen kulttuurin suosimista tai painostamista liittymään jengeihin. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa 15–29-vuotias mies joutuu henkirikoksen uhriksi 28 kertaa naisia todennäköisemmin.

Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää myös poikia. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään sekä päätöksentekoon, yhteiskunnat vaurastuvat ja voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille. Myös perheiden hyvinvointi lisääntyy. Työskentelemme sen eteen, että tytöt ja pojat saavat itse valita tulevaisuutensa sekä elää terveellisesti ja turvallisesti ilman sukupuolirooleille asetettuja haitallisia käsityksiä.

Kymmenettuhannet suomalaiset tukevat työtämme eri tavoin. Kummilapsen ottamalla tuet kummilasten yhteisöjen hyväksi tehtävää työtä. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi voit tukea työtämme lasten hyväksi eri puolilla maailmaa. Voit tukea meitä myös tekemällä vapaaehtoistyötä paikkakunnallasi. Vapaaehtoisemme kertovat lapsen oikeuksista, järjestävät tapahtumia, esittelevät toimintaamme ja edistävät kampanjoitamme. Klikkaa tästä lahjoittamaan.

Kummassakin tapauksessa annat säännöllisen tukesi kehitysmaan lapsille, mutta lapsen kummiksi ryhtyessäsi saat kummilapsen, jonka kanssa voit olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voit myös vierailla. Kummina saat vuosittaisen raportin kummilapsestasi. 

Kuukausilahjoittajana sinulla ei ole yhtä nimettyä kummilasta vaan tukesi osoitetaan Planin kehitysyhteistyöohjelmiin tarpeen mukaisesti: näin apua ja varoja osoitetaan sinne missä sitä eniten tarvitaan. Kuukausilahjoittajana saat säännöllisesti tietoa varojen käytöstä sekä Planin työstä. Varat käytetään aina missiomme mukaisesti lasten oikeuksien parantamiseksi ja varmistamiseksi. 

Voit ryhtyä kummiksi verkkosivuillamme, soittamalla lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030 ma–pe klo 10–13 tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi.

Lahjoita verkkopalvelumme kautta, soittaa lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13, tai lähettää sähköpostia info@plan.fi.

Voit ilmoittautua mukaan verkkosivuillamme ja valita sinua kiinnostavan tavan tehdä vapaaehtoistyötä. Ilmoittautumalla mukaan pääset vapaaehtoisten postituslistalle ja saat lisätietoa toiminnasta. Voit tarkistaa täältä toimiiko paikkakunnallasi paikallisryhmämme ja olla yhteydessä sen vetäjään. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole ryhmää, autamme mielellämme sinua perustamaan sellaisen. Tässä tapauksessa, ota meihin yhteyttä. 

Tarjoamme 12–18-vuotiaille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja järjestää tapahtumia sekä työpajoja lapsen oikeuksista. Lastenhallitus on valtakunnallinen ryhmä, johon voi hakea vuosittain.

Mitä-verkosto on tarkoitettu 18–30-vuotiaille, globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä kiinnostuneille nuorille aikuisille. Voit lähteä mukaan vapaaehtoiseksi verkoston kampanjoihin ja tapahtumiin vaikka vain kerran, silloin kun sinulle parhaiten sopii. Verkostossa voit myös tehdä pitkäjänteistä vaikuttamistyötä esimerkiksi verkoston paikallisryhmissä tai johto- ja suunnitteluryhmässä (JoS).

Oma Plan on tukijoillemme tarkoitettu verkkopalvelu. Sinne voi kirjautua Plan.fi -verkkopalvelun oikeasta yläkulmasta linkin Oma Plan kautta. Palvelussa kummit voivat muun muassa tarkastella kummilapsen tietoja ja kuvia, tarkistaa kummipostipäivät ja lähettää kummilapselle sähköisen kirjeen. Lahjoittajille Oma Plan -palvelusta löytyy raportteja varojen käytöstä, onnistumisistamme hankkeissa sekä tarinoita kentältä. Vapaaehtoisille ja lähettiläille löytyy myös ajankohtaista tietoa. Kaikki palvelun käyttäjät voivat myös päivittää omia yhteystietojaan Oma Plan -palvelussa.

Jos olet ilmoittautunut tukijaksemme internetsivuillamme, käytä Oma Plan -kirjautumiseen antamaasi sähköpostiosoitetta ja luomaasi salasanaa.

Löydät Plan-numerosi esimerkiksi Plan-lehden osoitteen yläpuolelta ja kaikista laskuistasi sekä Oma Plan -palvelusta. Plan-numeron avulla nopeutat asiointia lahjoittajapalvelumme kanssa.

Voit itse valita maksuvälin. Tuen voi maksaa kerran kuukaudessa, neljännesvuosittain, puolivuosittain tai kerran vuodessa. Jos kummilta jää jonakin kuukautena kummituki maksamatta, lisäämme osuuden seuraavaan laskuun. Kuukausilahjoittajana maksat aina kuukausittain saman, ennalta sovitun summan. Maksuväliä ja/tai summaa voi päivittää Oma Plan -verkkopalvelussa tai ottamalla yhteyttä lahjoittajapalveluun ma-pe (klo 10-13) puhelimitse (09) 6869 8030 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@plan.fi

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.

Toiminnassamme lapset ovat pääosassa. Uskomme lapsiin ja annamme heille mahdollisuuden osallistua yhteisön ja koulujen toimintaan ja kehittämiseen. Lasten mielipiteet otetaan huomioon työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Luomme yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa olosuhteet, joissa yhteisön jäsenten ei tarvitse jättää perhettään ja kotikyläänsä köyhyyden tai huonojen elinolosuhteiden takia. Parannamme lasten koulutusmahdollisuuksia ja autamme perheitä löytämään uusia toimeentulolähteitä. Suojelemme lapsia heidän oikeuksiensa loukkauksilta ja parannamme heidän terveyttään ja elämäänsä pysyvästi.

Valitsemme toiminta-alueiksi yhteisöt, joissa työllemme on suuri tarve ja joissa työllä on mahdollista saada aikaan merkittäviä muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi alueet, joissa lasten oikeudet eivät toteudu tai joissa on korkea lapsi- ja äitiyskuolleisuus. Valinnoissamme huomioimme kunkin maan kokonaistilanteen. Katastrofeissa ja kriiseissä toimimme siellä, missä avun tarve on suurin ja lastensuojelu ja heidän oikeuksiensa toteutuminen heikentynyt.

Teemme yhteisöissä pitkäkestoista työtä, jotta tulokset ovat pysyviä. Poistumme alueelta siinä vaiheessa, kun meitä ei enää tarvita ja kun yhteisö pärjää omillaan.

Jokaisessa toimintamaassamme sijaitsevat sekä maatoimisto että paikalliset toimistot, jotka ovat lähellä yhteisöjä. Toimintamaan henkilökuntamme koostuu paikallisista asiantuntijoista. Plan on toimintamaissaan arvostettu ja tunnettu työnantaja.

Koulutus on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä köyhyyden periytyminen. Koulutus antaa tietoja ja taitoja hyvää elämää varten sekä lisää tuloja. Kun lapset pääsevät kouluun, he mitä todennäköisimmin laittavat kouluun aikanaan myös omat lapsensa. Käytämme koulutukseen enemmän varoja kuin mihinkään muuhun työmme osa-alueeseen. 

Tuemme kaikkien lasten perusopetusta ja ehkäisemme lasten koulunkäynnin keskeytymistä. Teemme työtä lasten varhaiskasvatuksen parissa ja tuemme nuorten ammattikoulutusta. Vaikutamme siihen, että valtiot kantavat vastuunsa laadukkaiden koulutuspalveluiden tarjoamisesta kaikille lapsille, myös vammaisille lapsille ja kielivähemmistöille. Kunnostamme kouluja entistä lapsiystävällisemmiksi ja kampanjoimme kouluväkivaltaa vastaan. Humanitaarisissa kriiseissä varmistamme lasten koulunkäynnin jatkumisen esimerkiksi perustamalla väliaikaiskouluja.

Tuemme koulutusta myös Suomessa. Planin globaalikoulussa tarjoamme lapsen oikeuksia ja kehitysmaiden lasten arkea käsitteleviä kouluvierailuja ja oppimateriaaleja suomalaisille koululaisille. Tavoitteemme on lisätä lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien kasvatuksen ammattilaisten kiinnostusta ja ymmärrystä lapsen oikeuksista ja kehityskysymyksistä.

Koulutuksen lisäksi työmme muita osa-alueita ovat terveys, katastrofityö, lasten osallistuminen, lastensuojelu, taloudellinen turvallisuus, seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä vesi ja sanitaatio. Voit lukea työmme osa-alueista lisää täältä.

Toimintakaudella (2013–2014) työmme tavoitti 164,9 miljoonaa ihmistä 86 676 yhteisössä. Rakensimme ja kunnostimme 2 454 koulurakennusta ja koulutimme 104 231 opettajaa, kouluavustajaa ja kouluhallinnon virkamiestä. Tuimme 835 207 perheen vessa- ja peseytymistilojen parantamista ja annoimme maatalous-, ammatti- ja liiketoimintakoulutusta 135 762 ihmiselle. Koulutimme 272 755 ihmistä lastensuojeluun ja 289 437 neuvolatoiminnassa ja varhaiskasvatuksessa toimivaa terveydenhoidon ammattilaista.

Lue lisää tuloksista vuosikertomuksestamme.

Kriiseissä ja katastrofeissa turvaamme ennen kaikkea lasten perustarpeet: ruoan, suojan, veden, terveyspalvelut ja koulunkäynnin. Toimitamme katastrofialueille muun muassa ruokaa, väliaikaissuojia, hygieniapaketteja sekä tuemme lastensuojelua ja koulutyön jatkumista esimerkiksi perustamalla väliaikaiskouluja. Koulu tarjoaa lapsille suojaa ja takaa arjen säilymisen poikkeustilanteessa.

Kyllä, sillä toimimme monilla katastrofiherkillä alueilla. Ennakoiva toimintamme keskittyy ensisijaisesti katastrofiriskien ja katastrofien vaikutusten vähentämiseen. Tuemme lapsia ja nuoria sekä heidän yhteisöjään selviytymään katastrofeista. Jaamme esimerkiksi selviytymisreppuja koululaisille ja opetamme heille keinoja toimia katastrofitilanteessa. Lapset ovat valmistautumistyössä tärkeässä roolissa, sillä he osaavat opettaa asiat myös perheilleen. 

Olemme yksi maailman johtavista katastrofityötä tekevistä lapsijärjestöistä. Teemme humanitaarista työtä esimerkiksi luonnonmullistusten aiheuttamissa katastrofeissa sekä ihmisten toiminnasta johtuvissa konflikteissa. Olemme usein paikalla jo valmiiksi kriisin iskiessä. Viime vuosina olemme antaneet humanitaarista tukea esimerkiksi Nepalin maanjäristyksistä, Filippiinien Hayian-supertaifuunista sekä El Niñon Etiopiassa aiheuttamista kuivuuksista kärsineitä lapsia ja heidän perheitään.

Apua annetaan aina sinne, missä tarve on suurin, ja niille ihmisille, jotka tarvitsevat eniten tukea. Monet toimintamaistamme ovat jo valmiiksi katastrofiherkillä alueilla. Siksi meillä on monissa katastrofeissa keinot viedä apu perille jo valmiiksi. Annamme humanitaarista apua nopeasti katastrofeissa ja kriiseissä.

Työmme pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnan ja muiden lahjoitusten kautta mukana olevat ihmiset, ulkoasiainministeriö, EU sekä yritykset. Lisäksi saamme rahoitusta muun muassa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä YK:lta ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä. Lue lisää rahoituksestamme ja varojenkäytöstä täältä.

Käytämme kolme neljäsosaa saamistamme lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Yhden neljänneksen käytämme ylläpitokustannuksiin, viestintään ja varainhankintaan, jotka mahdollistavat laadukkaan toimintamme jatkuvuuden ja laajentumisen. Myös tämä osuus tukee kehitysyhteistyötämme sekä toimintamme kestävyyttä, laadukkuutta ja viranomaisten vaatimusten täyttymistä. Lue lisää täältä.

Vuosikertomuksemme näyttää, miten tulot ja varojen käyttö jakautuivat tilikaudellamme. Plan International Suomi on säätiö, joka ei tuota voittoa eikä jaa osinkoa. Lue tuorein vuosikertomus.

Varojemme käytön lähtökohtia ovat lasten oikeudet kehitysmaissa sekä jokaisen maan ja yhteisöjen tarpeet. Varojemme käyttöä ohjaavat Plan International Suomen säännöt, joiden mukaan varoja voidaan käyttää ainoastaan tarkoitustamme eli lasten oikeuksien parantamiseen.

Lahjoittajat, kummit ja muut rahoittajat vaikuttavat siihen, minne varoja suunnataan. Voimme toteuttaa vain niitä hankkeita, joihin saamme rahoituksen. Noudatamme Plan Internationalin kansainvälisen ja Plan International Suomen hallituksen päättämää strategiaa. Lahjoittajat päättävät lahjoitustensa määrällä, miten laajasti voimme työtämme tehdä.

Työmme ja kehitysmaiden strategiat vaikuttavat siihen, mihin osa-alueisiin ja maihin työmme painottuu. Teemme työtämme suunnittelun yhdessä toimintamaidemme kanssa. Periaatteemme on tavoittaa syrjäytyneimmät ja huonoimmassa asemassa olevat väestöryhmät. On tärkeää, että toiminnallamme on mahdollisimman suuri vaikutus.

Rahankäyttöämme valvoo ensimmäisenä Plan International Suomen hallitus, jolle raportoimme tuottojen ja kulujen jakautumisesta sekä tavoitteidemme toteutumisesta. Hallitus myös vastaa sisäisen valvonnan periaatteista ja toteuttamisesta. Toimintaamme ja tilinpitoamme tarkastavat hallituksen valitsemat, Keskuskauppakamarin hyväksymät ulkopuoliset tilintarkastajat. Vuosittaisen tilintarkastuksemme lisäksi yksittäiset kehitysohjelmat tarkastetaan vuosittain projekti-, maa- ja rahoittajakohtaisesti. Lisäksi rahoittajillamme on erillinen oikeus tarkastuttaa hankkeensa. Ulkoministeriö ja Euroopan unioni tekevät näin usein.

Toimintamme viranomaisvalvonnasta vastaavat patentti- ja rekisterihallitus, sekä poliisihallitus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus, jotka myöntävät rahankeräysluvat ja joille toimitamme tilitysraportit keräystoiminnasta. Lisäksi kansainvälisellä Planilla on sisäinen tarkastuksensa. Se tekee vuosittain tarkastuskäyntejä maihin, joissa työskentelemme. Me Plan Suomessa valvomme rahankäyttöä kehitysmaissa seurantakäynneillämme tai pyytämällä tukea kansainväliseltä Planilta tai auktorisoiduilta tilintarkastajilta.

Olemme mukana kansainvälisen Planin korruptionvastaisessa verkostossa. Joissakin toimintamaissamme on olemassa korruptioriski. Suhtaudumme mahdollisiin väärinkäytöksiin vakavasti ja puutumme niihin välittömästi. Väärinkäytöksiä ilmenee erittäin harvoin, ja nekin ovat olleet pieniä. Tapausten välitön paljastuminen on ollut osoitus tehokkaasti toimivasta valvonnasta.

Katastrofikeräyksillämme kerätään varoja, jotka menevät välittömään hätäapuun, kuten ruokaan ja veteen, ja jälleenrakennustyöhön. Katastrofikeräyksemme kohdistuvat tiettyyn katastrofiin tai yleiseen katastrofirahastoon, jota käytetään tarpeen tullessa. Ennaltaehkäisevää työtä teemme jatkuvasti muun muassa ulkoministeriön tuella. 

Voit ryhtyä kummiksi verkkosivuillamme, soittamalla lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13, tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi.

Valitsemme kummilapset yhdessä eri maiden paikallisten työntekijöiden ja yhteisöjen kanssa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus ryhtyä kummilapseksi. Jokaisella kummilapsella voi olla vain yksi kummi. Kummilapsi on mukana toiminnassamme 18-vuotiaaksi asti. Kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin lapsiin verrattuina vaan kaikki yhteisön lapset hyötyvät kummituesta tasavertaisesti. 

Kummien tuesta hyötyy koko kummilapsen yhteisö. Tuki käytetään yhteisöissä Planin työn osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi terveys, koulutus ja lastensuojelu. Kummilapsi pääsee osalliseksi tästä työstä. Suunnittelemme ja toteutamme yhteisöissä tehtävät parannukset yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Usein maan viranomaiset ja järjestöt ovat mukana työssä.

Kummilapsia on muutaman kuukauden ikäisistä 17-vuotiaisiin. Teini-ikäisille kummilapsille on nuoria vaikeampi löytää kummia. Teini-ikäiset ovat kuitenkin tärkeässä asemassa yhteisönsä kehityksessä ja nuoremmat lapset ihailevat heitä esikuvinaan. Vanhemmat kummilapset nostavat usein esille lapsille tärkeitä asioita ja toimivat lähettiläinä toiminnassamme.

Kummi voi olla esimerkiksi yksityishenkilö, perhe, koululuokka, yritys, työ- tai harrastusporukka. Kummiudessa ei ole ala- eikä yläikärajaa. Mikäli kummi on alle 18-vuotias, tarvitsemme huoltajan suostumuksen joko puhelimitse tai sähköpostitse.

Planilla on kummilapsitoimintaa 48 kehitysmaassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Nettisivuillamme voit katsoa mistä maista lapset tällä hetkellä jonottavat uutta kummia itselleen.

Voit valita itse kummilapsen verkkosivuillamme. Emme näytä lasten kuvaa ennakkoon lastensuojelullisista syistä mutta voit vailta lapsen maan, sukupuolen ja iän.

Jos ilmottaudut kummiksi muuta kautta, esimerkiksi paperisella lomakkeella, voit myös esittää toiveita. Kun olemme saaneet ilmoittautumisesi, etsimme kummilapsen, joka vastaa toiveitasi. Kauimmin kummia odottaneet kummilapset ovat etusijalla.

Kaikilla lapsilla on tasavertainen oikeus olla mukana toiminnassamme, joten emme kannusta kummilasten valintaan ulkonäön perusteella. Toivomme, että kummit tekevät valintansa maan tilanteen tai lapsen sukupuolen mukaan. Myös lasten turvallisuus on meille tärkeää, minkä takia kuvia ei julkaista. Plan-kummit voivat Oma Plan -palveluun rekisteröidyttyään tarkastella kummilapsensa valokuvia ja tietoja turvatuilla kummien sivuilla.

Työmme perusta ovat lapsen etu ja turvallisuus. Olemme sitoutuneet noudattamaan lastensuojeluohjeistusta, jonka tarkoitus on varmistaa kummilasten turvallinen kasvu ja kehitys. 

Kummina saat säännöllisesti tietoa Planin työstä ja kummilapsesi elämästä. Sinulla on mahdollisuus kirjeenvaihtoon kummilapsesi kanssa. Voit halutessasi myös vierailla kummilapsesi luona.

Kummitukimaksu on vähintään 30 euroa kuukaudessa. Tukea voi maksaa kuukausittain myös suuremman summan. Kummituen eräpäivä on aina kuukauden 20. päivä riippumatta maksutavasta. Kummitukimaksun tilinumero on: Nordea FI90 1279 3000 5131 56, BIC NDEAFIHH. Voit maksaa tuen joko tilisiirrolla, toistuvana viitemaksuna tai e-laskuna.

Voit valita joko tilisiirron, jolloin lähetämme sinulle tilisiirtolomakkeen kotiisi, tai e-laskun, jonka voit tehdä verkkopankissasi. Jos haluat maksaa kummitukesi esimerkiksi verkkopankissa toistuvana viitemaksuna, ilmoitathan siitä lahjoittajapalveluumme. Muistathan maksaessasi käyttää laskustasi löytyvää viitenumeroa, joka pysyy aina samana.

Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa tuottaa iloa sekä sinulle että kummilapsellesi. Voit kirjoittaa hänelle niin usein kuin haluat. Kirjeenvaihto on hyvä tapa tutustua kummilapsesi elämään ja kulttuuriin. Oma Plan -palvelussa voit lähettää tervehdyksen sähköisesti, mutta voit tehdä sen myös perinteisellä postilla. Sinulla ja kummilapsellasi on oma numero, joiden avulla varmistamme, että kirjeet lähtevät oikealle henkilölle. Muista merkitä numerot kaikkiin tervehdyksiisi: kirjoita jokaisen lähettämäsi kirjeen, kortin tai valokuvan kääntöpuolelle oma nimesi ja Plan-numerosi sekä kummilapsesi nimi, numero ja asuinmaa. Kirje postitetaan osoitteeseen: Plan International Suomi / Kummiposti, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki.

Kirjeen mukaan voit liittää muutaman valokuvan, kortin, tarran tai piirustuksen. Kummipostin sallittu enimmäispaino on 50 grammaa.

Varsinaisia lahjoja tai rahaa kummilapselle ei voi lähettää, koska se ei tue Planin perusajatusta kaikkien lasten yhtäläisistä mahdollisuuksista. Kokemuksemme onkin osoittanut, ettei kummilahjoilla ole aina positiivinen vaikutus yhteisöön. Niille perheille, joiden lapset eivät saa lahjoja, on vaikea selittää, miksi lahjoja saavat vain tietyt lapset. Lähettämällä kirjeitä säästämme myös postikuluissa ja olemmekin voineet hankkia paikallisesti kaikille lapsille esimerkiksi kyniä ja vihkoja. Kevyet lähetykset helpottavat myös paikallisten kenttätyöntekijöidemme postinjakelua kehitysmaissa.

Sähköiset kirjeet toimitetaan eteenpäin viikoittain. Toimistolle lähetetyt paperiset kirjeet toimitetaan eteenpäin noin kahden kuukauden välein. Mikäli haluat lähettää kummilapselle joulu- tai uudenvuoden tervehdyksen tervehdyksen, tulisi ne postittaa toimistollemme lokakuun aikana.

Kirjoitathan lyhyitä, korkeintaan sivun mittaisia kirjeitä kummilapselle. Hän ilahtuu myös postikortista. Kirjoita kirjeesi vastaanottavan lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Voit kirjoittaa esimerkiksi arjestasi, erilaisista vuodenajoistamme tai kansallisesti viettämistämme juhlapäivistä. Vältäthän kirjoittamasta uskonnostasi tai kommentoimasta kummilapsen maan poliittista tilannetta. Kirjeen mukaan voit liittää muutaman valokuvan, kortin, tarran tai piirustuksen. Kummipostin sallittu enimmäispaino on 50 grammaa.

Voit kirjoittaa kirjeen äidinkielelläsi, englanniksi tai kummilapsen äidinkielellä, esimerkiksi espanjaksi. Jos kirjoitat suomeksi tai ruotsiksi, vapaaehtoisemme kääntävät kirjeet englanniksi. Kohdemaassa kirjeet käännetään tarvittaessa lapsen äidinkielelle.

Saat yleensä vastauskirjeen lapselta puolen vuoden sisällä kirjeestäsi. Jos viestiä ei kuulu, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme, puhelimitse (09) 6869 8030 maanantaista perjantaihin klo 10–13, tai lähetä sähköpostia info@plan.fi. Emme valitettavasti voi vahvistaa lähetyksen perillemenoa. Lähes kaikki kirjeemme menevät kuitenkin perille, mutta kirjeenvaihto on hidas prosessi. Kirjoittamasi teksti joudutaan toisinaan kääntämään kolmeen kertaan. Jos kummilapsesi perhe ei ole paikalla, kirje toimitetaan heille seuraavalla kerralla, kun kylässä vieraillaan. Joillakin alueilla hankalat olosuhteet, kuten sadekausi, saattavat katkaista kirjeiden toimituksen kuukausiksi.

Oma Plan -palvelun kautta kirjoitetut sähköiset tervehdykset kulkevat perinteisiä kirjeitä nopeammin. Lähetämme Oma Plania käyttävälle kummille viestin, kun kummilapsen vastauskirje on ladattu palveluun.

Saat kummilapsesi kirjoittamat kirjeet englanniksi. Jos et osaa englantia ja haluat vastaanottaa kummilapsen kirjeet ja muut häneen liittyvät tiedot suomeksi tai ruotsiksi, ilmoitathan asiasta lahjoittajapalveluun. Alkuperäinen kirje liitetään aina käännökseen mukaan, joten saapuva posti sisältää usein kaksi tekstiä, alkuperäiskirjeen ja englanninkielisen käännöksen. Jos olet pyytänyt meiltä käännöksen äidinkielellesi, saat kolmannen version viestistä.

Toisinaan lapsen kirjeestä puuttuu vastaus esittämiisi kysymyksiin tai kirjettäsi ei edes mainita. Postin kulun hitaudesta johtuen kirjeenne ovat saattaneet mennä ristiin. Huomioithan, että kummilapsesi kirjoitustapa saattaa poiketa paljonkin suomalaisesta ja olla esimerkiksi hyvin muodollinen. Joissain kulttuureissa kirje aloitetaan usealla kohteliaisuuslauseella ennen varsinaiseen asiaan pääsemistä. Käännös on tämän vuoksi kirjettä lyhyempi.

Joskus paikallinen vapaaehtoisemme on yhteisön ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö, jolloin hän kirjoittaa kirjeen yhdessä perheen kanssa. Lapset eivät välttämättä ole tottuneet kertomaan kirjeissä henkilökohtaisista asioistaan. Kummin kysymyksiin ei vastata, jos ne koetaan tungetteleviksi tai nolostuttaviksi. Kaikkia kysymyksiä ei välttämättä ymmärretä tai niitä ei pidetä tärkeinä.

Eri alueilta tulevat kummilasten kirjeet eroavat toisistaan paljon. Jotkut lapset kirjoittavat, toiset lähettävät piirustuksia tai askarteluja. Paikalliset toimistomme hoitavat kirjeenvaihdon, joten emme voi vaikuttaa kirjeen sisältöön tai muotoon. Monissa maissa henkilökuntamme järjestää työpajoja, joissa lapset yhdessä miettivät, mitä kirjoittaisivat kummeille. Toiminta voi kuulua myös koulun opetusohjelmaan. Siksi samassa yhteisössä asuvien lasten kirjeet saattavat muistuttaa toisiaan.

Kyllä voit. Esittelemme mielellämme työtämme kummilapsesi kotiseudulla. Plan-kummit ovat tervetulleita vierailijoita kummilasten luona. Jos suunnittelet matkaa kummilapsesi luo, otathan viimeistään 8 viikkoa ennen ajankohtaa yhteyttä lahjoittajapalveluumme puhelimitse (09) 6869 8030 ma–pe klo 10–13, tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi. Autamme sinua tapaamisen järjestelyissä.

Normaalisti osoitteenmuutokset päivittyvät meille automaattisesti Väestörekisterikeskukselta. Mikäli et ole saanut posteja muuttosi jälkeen, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme. Rekisteröidyttyäsi Oma Plan -palveluun saat maakohtaisia tiedotteita sähköisesti. Pidäthän huolta, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla.

Keskeisiä tietoja kummilapsesi raporteissa ovat lapsen nimi, syntymäaika ja muut perheenjäsenet. Tiedot saattavat vaihdella lyhyenkin ajan sisällä. Usein muutoksiin löytyy luonnollinen syy. Monissa kulttuureissa nimien muutokset ovat tyypillisiä. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä lapsensa tarkkaa ikää tai lapsilla ei ole syntymätodistusta. Lapsen kodissa saattaa asua vaihteleva määrä sukulaisia ja heistä puhutaan vaihtelevin nimityksin.

Saat kerran vuodessa paikallistoimistomme laatiman vuosiraportin kummilapsestasi. Vuosiraporttiin kirjataan perheessä tapahtuneet muutokset ja siinä kerrotaan työstämme kummilapsesi yhteisössä. Joskus raportit saattavat muistuttaa toisiaan hyvinkin paljon. Tämä johtuu siitä, että raporttia varten kummilapsen perhe vastaa itseään ja lastaan koskeviin monivalintakysymyksiin. Vastaukset saattavat olla samanlaisia. Monivalintakysymyksiä käytetään tehokkuuden takia. Jos haastattelisimme jokaisen kummilapsiperheen yksilöllisesti, kustannukset nousisivat emmekä voisi käyttää työhön kummilasten yhteisöissä yhtä paljon varoja kuin nyt.

Pyrimme vaikuttamaan lasten koulunkäyntiin niin, että kaikki lapset saavat opetusta koulussa. Toisinaan kummilapsi saattaa olla hetken poissa koulusta esimerkiksi sadonkorjuun vuoksi. Syy voi olla myös koulumatkan pituus tai se, ettei perheellä ole mahdollisuutta lähettää lasta kouluun esimerkiksi taloudellisista syistä. Usein lapset voivat kuitenkin osallistua kursseille, joita järjestetään yhteisössä.

Planin kummilapset muuttavat toisinaan. Jos lapsi ei enää palaa kotiseudulleen, kummisuhde valitettavasti katkeaa. Tällöin ehdotamme sinulle uutta kummilasta. Kummina tuet koko kummilapsen yhteisöä. 

Työntekijämme pyrkivät selvittämään muuton syyn. Jos lapsi asuu väliaikaisesti sukulaisten luona  tai on mennyt tapaamaan toisella paikkakunnalla asuvaa vanhempaansa, hänen paluustaan ei voida olla varmoja. Odotamme kolme kuukautta ja mikäli lapsi ei ole palannut, kummisuhde joudutaan valitettavasti katkaisemaan. Ilmoitamme asiasta aina kummille.

Parhaassa tapauksessa kummisuhteesi kestää siihen saakka, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Kummius saattaa päättyä jo aikaisemmin, jos lapsi muuttaa pois toiminta-alueeltamme tai saamme työmme päätökseen kummilapsen alueella siksi, että yhteisö pärjää omillaan. Yleensä työ yhteisöissä kestää 10–15 vuotta. Mikäli kummisuhteessa tapahtuu muutoksia, olemme yhteydessä kummiin. 

Kummius on vapaaehtoista. Voit olla mukana niin kauan kuin haluat. Voit myös tukea nuorta kummilasta esimerkiksi 1–3 vuotta. Nuoret kummilapset ovat iältään 15–16-vuotiaita ja ovat mukana toiminnassamme 18-vuotiaiksi asti, jolloin kummiutesi päättyy.

Kyllä voit. Vaikka työmme yhteisöissä on pitkäkestoista, kummina päätät, kuinka kauan haluat olla mukana. Mikäli haluat päättää kummiutesi, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme joko sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13. 

Yritys voi ottaa kummilapsen. Kummimaksu yrityksille on 840 €/vuosi. Yritys voi myös valita isomman summan tai ottaa useita kummilapsia. Yrityskummi saa käyttöönsä Planin kumppanileiman ja bannerit, joita yritys voi käyttää sähköisessä viestinnässään.

Varsinaisia lahjoja tai rahaa kummilapselle ei voi lähettää, koska se ei tue Planin perusajatusta kaikkien lasten yhtäläisistä mahdollisuuksista. Kokemuksemme onkin osoittanut, ettei kummilahjoilla ole aina positiivinen vaikutus yhteisöön. Niille perheille, joiden lapset eivät saa lahjoja, on vaikea selittää, miksi lahjoja saavat vain tietyt lapset. Lähettämällä kirjeitä, säästämme myös postikuluissa ja olemmekin voineet hankkia paikallisesti kaikille lapsille esimerkiksi kyniä ja vihkoja. Kevyet lähetykset helpottavat myös paikallisten kenttätyöntekijöidemme postinjakelua kehitysmaissa.

Kirjeen mukaan voit liittää muutaman valokuvan, kortin, tarran tai piirustuksen. Kummipostin sallittu enimmäispaino on 50 grammaa.

Lähetämme sinulle tekstiviestin, sähköpostin tai kirjeen, mikäli maksuissa on ollut taukoa vähintään kaksi kuukautta. Voit suorittaa avoimen summan seuraavan maksun yhteydessä. Säännöllinen tukesi on meille erittäin tärkeää, jotta voimme menestyksekkäästi toteuttaa kehityshankkeita kummilapsesi asuinalueella. Otathan yhteyttä lahjoittajapalveluumme, jos haluat keskustella maksujärjestelyistä.

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.

Voit lahjoittaa verkkosivujemme kautta, soittaa lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13 tai lähettää sähköpostia info@plan.fi. Tervetuloa mukaan tukijaksemme!

Kuukausilahjoittajana autat Plania parantamaan pysyvästi kehitysmaiden lasten elämää. Työmme keskittyy kahdeksaan osa-alueeseen: parannamme lasten elämänlaatua koulutuksen, terveyden, veden ja sanitaation, suojelun, taloudellisen turvallisuuden, katastrofien, lasten osallistumisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta. Raportoimme varojen käytöstä säännöllisesti.

Ei tarvitse. Voit lahjoittaa niin kauan kuin haluat.

Mikäli haluat lopettaa lahjoittamisen, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13.

Jos et enää halua vastaanottaa keräyksiä koskevia tekstiviestejä, voit lähettää viestin SULJE numeroon 16499 (hinta 0€). Sinut poistetaan automaattisesti tulevista varainhankinnallisista tekstiviestilähetyksistä. Saatamme edelleen lähettää sinulle muuhun lahjoittamiseen, kummiuteen tai vapaaehtoisuuteen liittyviä viestejä, jos olet Planin asiakasrekisterissä.

Jos et enää halua olla SMS-kuukausilahjoittaja, voit lähettää viestin PLANKK SULJE numeroon 16499 (hinta 0€). 

Uusien lahjoittajien hankkiminen ja lipaskeräys kaduilla ovat osa varainhankintaamme, joka mahdollistaa työmme kehitysmaissa. Ne ovat hyviä tilaisuuksia kuulla ja kysyä lisää työstämme lasten hyväksi. Tule juttelemaan rohkeasti kanssamme!

Tukemalla Planin työtä kuukausilahjoittajana, tuet samalla myös humanitääristä työtämme. Voit myös lahjoittaa yksittäisen katastrofin tai kriisin uhreille verkkosivujemme kautta.

Lähetämme sinulle tekstiviestin, sähköpostin tai kirjeen, mikäli maksuissa on ollut taukoa vähintään kaksi kuukautta. Säännöllinen tukesi on meille erittäin tärkeää, jotta voimme menestyksekkäästi toteuttaa kehityshankkeita ohjelmamaissamme. Otathan yhteyttä lahjoittajapalveluumme, jos haluat keskustella maksujärjestelyistä. Mikäli haluat muuttaa tukisummaasi, voit myös tehdä sen itse Oma Plan-palvelussa jonne pääset nettisivujemme yläkulmasta klikkaamalla.

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.

Ilmoittaudu mukaan nettisivujemme kautta ja valitse sinua kiinnostavat toimintamuodot. Pääset mukaan vapaaehtoisten postituslistalle ja saat lisätietoa toimintamahdollisuuksista.  Voit lisäksi katsoa Tule mukaan -osiosta, onko paikkakunnallasi Planin paikallisryhmää ja miten olla suoraan yhteydessä sen vetäjään. Jos paikkakunnallasi ei ole ryhmää, autamme mielellään sinua perustamaan sellaisen! 

Meillä on erilaisia toimintamuotoja, joihin voi osallistua joustavasti elämäntilanteen mukaan. Toiminta sopii lähes jokaiselle.  Lue tarkemmin eri vaihtoehdoista verkkosivuiltamme ja valitse sinulle sopivin toimintamuoto. Alle 18-vuotiaille suosittelemme lastenhallituksemme toimintaa.

Voit valita elämäntilanteesi parhaiten sopivat tehtävät.  Voit auttaa tapahtumajärjestelyissä, pystyttää valokuvanäyttelyn paikkakunnallesi tai toimia Planin työn puolestapuhujana. Voit osallistua lipaskeräykseen, tehdä käännöstyötä kotoa käsin tai antaa erityisosaamistasi esimerkiksi kouluttamalla. Meiltä saat ideoita ja materiaalia myös varainkeruutempauksen järjestämiseen. Pääkaupunkiseudulla voi lisäksi tulla auttamaan kummipostin käsittelyssä toimistollemme Pasilaan. Lue lisää vapaaehtoistoiminnasta täältä.

Vapaaehtoisuus on antoisa tapa edistää kehitysmaiden lasten puolesta tehtävää työtä. Tapaat samanhenkisiä ihmisiä, opit uutta kehitysyhteistyöstä ja lapsen oikeuksista. Samalla annat aikaasi merkitykselliseen ja tärkeään toimintaan. Vapaaehtoiset on vakuutettu vapaaehtoistyössä ja vapaaehtoisille tarjotaan tukea ja perehdytystä tehtäviin. Vapaaehtoiset saavat kotiinsa Plan-lehden.

Tarjoamme vapaaehtoistoimintaa pääsääntöisesti Suomessa.

Maailmanlaajuisesti 62 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun. Koska olen tyttö keskittyy erityisesti kehitysmaiden tyttöjen suojeluun ja oikeuksiin. Puramme kaikessa työssämme esteitä tyttöjen koulunkäynnin tieltä ja lisäämme tyttöjen suojelua esimerkiksi väkivallalta ja haitallisilta perinteiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja sukupuolielinten silpomiselta. Varmistamme koulutuksen neljälle miljoonalle tytölle, ja välillisesti esimerkiksi lakimuutosten kautta paranamme jopa 500 miljoonan tytön elämää ja oikeuksia. Kansainvälisen Planin tavoite on saada seuraavien viiden vuoden aikana 100 miljoonaa tyttöä oppimaan, vaikuttamaan yhteisönsä asioihin, päättämään omasta elämästään ja kasvamaan turvassa. Tähän mennessä olemme parantaneet tyttöjen koulutusta jo 50 maassa. 

Lahjoittajanamme tuet tyttöjen koulutusta ja suojelua ei puolilla maailmaa. Lue lisää työstämme tyttöjen hyväksi.

Kaikilla lapsilla on oltava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet elämässään. Tytöillä on kuitenkin sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tytöt kärsivät poikia useammin aliravitsemusta, huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, syrjinnästä, väkivallasta, lapsikaupasta ja hiv/aidsista. Nuorina naisina he eivät voi useinkaan päättää elämästään, kuten toimeentulostaan tai lapsiensa määrästä. Köyhyyttä ei voida vähentää ilman, että puututaan sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää koko yhteisöä ja yhteiskuntaa. 

Tyttöjen koulutus on yksi parhaista keinoista vähentää köyhyyttä. Laadukkaan peruskoulutuksen saanut tyttö todennäköisesti avioituu ja hankkii lapsia vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheensä terveydestä sekä sijoittaa ansionsa perheensä hyväksi. Hän myös kokee vähemmän väkivaltaa, koska hän tietää oikeutensa ja osaa suojella itseään. Koulutuksen estäminen loukkaa tytöille kuuluvia ihmisoikeuksia. Lisäksi koulutuksen puute on tyttöjen kapasiteetin tuhlausta, jolla on vakavat maailmanlaajuiset seuraukset. 

Seksuaalinen väkivalta ja sen pelko vähentävät tyttöjen mahdollisuuksia jatkaa opintojaan alakoulun jälkeen. Tytöt ja heidän vanhempansa pelkäävät muiden oppilaiden ja opettajien väkivaltaa, minkä takia vanhemmat ottavat tyttärensä pois koulusta ennenaikaisesti. Tutkimuksissa tytöt kertovat, kuinka opettajat vaativat heiltä seksuaalisia palveluksia hyviä arvosanoja vastaan. Myös lapsiavioliitot katkaisevat monen tytön koulutien pysyvästi: joka vuosi kymmenen miljoonaa tyttöä menee naimisiin alle 18-vuotiaana, osa heistä jopa 8-vuotiaana. Avioituneina he eivät saa lupaa tai pysty jatkamaan opiskeluaan. Nuorten ja kouluttamattomien äitien tyttärillä on suuri riski keskeyttää myös koulunsa ja avioitua nuorena.

Sekä tytöt että pojat kokevat sukupuoleensa kohdistuvaa syrjintää. Sukupuoliin liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä, jotka ovat erilaisia tytöille ja pojille. Jotta maailmassa saavutetaan tasa-arvo, on sukupuoliroolien muututtava. Kun tytöt esimerkiksi naitetaan alaikäisinä ja he jäävät sukupuolensa takia ilman koulutusta, pojille asetetaan usein elättäjän vastuu eikä heidän osallistumistaan lastenkasvatukseen tueta. Monissa maissa myös poikien riskikäyttäytymistä tuetaan. Tämä voi tarkoittaa väkivaltaisen maskuliinisen kulttuurin suosimista tai painostamista liittymään jengeihin. Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää myös poikia, sillä tasa-arvoisen yhteiskunnan avulla perheiden toimeentulo paranee ja naiseksi varttuneet tytöt saavat entistä terveempiä lapsia. 

Tytöt ansaitsevat oman päivänsä, koska he eivät ole saaneet riittävästi huomiota muina teemapäivinä, kuten kansainvälisenä naistenpäivänä. Kansainvälinen tyttöjen päivä tarjoaa tilaisuuden korostaa erityisesti tyttöjen ongelmia, tarpeita ja oikeuksia. Se kannustaa toimintaan, jotta kaikki maailman tytöt saavat poikien kanssa tasa-arvoisen mahdollisuuden toteuttaa kykyjään. Tyttöjen koulutuksen parantaminen on tutkitusti yksi parhaista keinoista taistella köyhyyttä vastaan. 

Idea tyttöjen päivästä syntyi Planin toiminnassa tyttöjen oikeuksien parantamiseksi. Tyttöjen päivästä tuli yksi Koska olen tyttö -liikkeemme tavoitteista. Päivä sai tukea useilta hallituksilta. YK:ssa sitä ajoi Kanada ja aloitetta tuki yli sata jäsenmaata, myös Suomi. Joulukuussa 2011 YK:n yleiskokous julisti lokakuun 11. päivän kansainväliseksi tyttöjen päiväksi. Ensimmäistä tyttöjen päivää vietettiin vuonna 2012.

Parannamme tyttöjen asemaa kaikessa työssämme yli 70 maassa. Huomioimme tyttöjen tilanteen ja erityistarpeet kaikissa ohjelmissamme, esimerkiksi edistäessämme tyttöjen pääsyä varhaiskasvatukseen ja kouluun, tarjotessamme humanitaarista apua, poistaessamme haitallisia perinteitä, kuten silpomista ja lapsiavioliittoja, ja parantaessamme tyttöjen teknologiataitoja ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Teemme myös vahvaa vaikuttamistyötä, jotta päättäjät kyläpäälliköistä YK-johtajiin parantavat tyttöjen asemaa ja jotta yhteisöjen asenteet muuttuvat myönteisiksi tyttöjen oikeuksille.

Jokatytön oikeudet on kampanjamme, joka korostaa sitä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – myös tytöille. Tasa-arvoisessa maailmassa myös kaikkein köyhimmillä, heikoimmilla ja pienimmillä tytöillä on mahdollisuus hyvään elämään. Vielä tämä ei toteudu. Suomen täyttäessä 100 vuotta on hyvä hetki vaatia yhteiskuntamme periaatteisiin kuuluvaa tasa-arvoa kaikille maailman ihmisille. Kampanjamme vaatii muutosta ja kerää suomalaisia mukaan maailmanlaajuiseen liikkeeseen toimimaan tyttöjen hyväksi. Erityisesti nostamme esiin jokaisen tytön oikeutta oppia, vaikuttaa yhteisiin asioihin, päättää omasta elämästään ja kasvaa turvassa.

Monivuotinen ja maailmanlaajuinen Koska olen tyttö -kampanjamme on muuttunut pysyväksi kansalaisliikkeeksi, johon toivomme mukaan ihmisiä ja yhteisöjä kaikkialla maailmassa. Liikkeen tavoite on aktivoida ihmiset ja yhteiskunnat edistämään tyttöjen oikeuksia. Liikkeeseen liittyminen voi tarkoittaa monia asioita: voit jakaa tietoa tyttöjen asemasta tuttavapiirillesi ja sosiaalisessa mediassa, voit tukea tyttöjen oikeuksia kuukausilahjoittajana tai kummina, voit ryhtyä vapaaehtoiseksi ja olla mukana järjestämässä tempauksia ja voit vedota päättäjiin, jotta he parantavat tyttöjen asemaa entistä tehokkaammin. Voit ilmoittautua mukaan liikkeeseen täällä. Tämän jälkeen saat tietoa työstämme ja tuloksistamme tyttöjen hyväksi, tyttöjen kohtaamista ongelmista sekä tavoista, joilla voit edistää tyttöjen oikeuksia.

Yli miljardi ihmistä maailmassa elää edelleen köyhyysrajan alapuolella eli alle 1,25 dollarilla päivässä. Äärimäisen köyhyyden poistaminen maailmasta on kansainvälinen velvollisuus ja siihen vaaditaan pitkäjänteistä työtä. Kyseessä on myös meidän etumme maailmassa, jossa kehitys on maailmanlaajuisesti epätasaista ja jossa eriarvoisuus sekä maiden sisällä että maiden välillä kasvaa. Suomi on sitoutunut pohjoismaiseen ja länsimaiseen tapaan toimia vastuullisesti kansainvälisessä maailmassa, esimerkiksi YK:n vuosituhatjulistuksen myötä. Auttaminen on myös vastavuoroisuutta: ei ole kauan siitä, kun saimme itse kansainvälistä apua muualta maailmasta sotiemme jälkeen. 

Monenlaisista historiallisista syistä toiset maat ovat köyhempiä kuin toiset. Kun valtio on jäänyt huonoon asemaan, sieltä on hankala nousta ylös. Esimerkiksi sodat ja konfliktit aiheuttavat kurjuutta ja estävät kehitystä. Ilmastonmuutos hankaloittaa elämää toisissa maissa enemmän kuin toisissa, kun kuivuudet, rankkasateet ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Myös maailmantalous on nykyisin rakentunut tavalla, joka asettaa maat eriarvoisiin asemiin.

Köyhien määrä on maailmanlaajuisesti vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, mutta kehitysyhteistyöllä on ollut vaikutuksensa edistysaskeliin. Teemme osamme edistämällä entistä tasa-arvoisempaa maailmaa. Taloudellinen kasvu parantaa olosuhteita, mutta se ei välttämättä vähennä eriarvoisuutta tai turvaa lapsen oikeuksien toteutumista. Siksi kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli maailman kehityksessä.

Kehitysyhteistyössä on saatu vuosikymmenten aikana valtavia tuloksia aikaan. Esimerkiksi köyhyys on vähentynyt merkittävästi. Monet asioista vaativat kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jotta niissä saadaan pysyviä tuloksia aikaiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutus ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kaltaiset ilmiöt. Köyhien maiden kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi kansainvälinen talous ja maiden sisäiset poliittiset tilanteet. Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen näiden maiden kehityksen rakentamisessa. Esimerkiksi koulutus valuu hukkaan, jos lapset ovat aliravittuja ja kykenemättömiä oppimaan.

Apua tarvitaan monessa paikassa. Jokaisen kannattaa osallistua sellaiseen auttamiseen, jonka kokee itselleen parhaaksi. Uskomme, että köyhissä olosuhteissa elävien lasten auttaminen on oikein ja tehokas tapa pysäyttää köyhyyden periytyminen. Kotimaamme köyhyys on suhteellista, kun taas kehitysmaissa absoluuttista, eli sellaista, jossa edes perustarpeita ei pystytä tyydyttämään eikä ihmisellä itsellään ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseensa. Äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 dollarilla päivässä elää maailmassa edelleen yli miljardi ihmistä. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen hyödyttää lopulta meitä kaikkia ja heijastuu tulevaisuuteemme. Autamme, koska voimme ja koska meillä on velvollisuus: me saimme itse kehitysapua esimerkiksi 1940-luvulla Unicefilta. 

Työmme pohja on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jossa määritellään lasten oikeudet. Kun kehitysmaan kulttuuri tai perinteet rikkovat oikeuksia, kuten lapsiavioliitoissa tai tyttöjen sukuelinten silpomisessa, toimintatapoja on muutettava. Kulttuuri muodostuu ihmisten uskomuksista, asenteista ja tavoista toimia. Lisäämme yhteisöjen tietoisuutta lapsen oikeuksista ja varmistamme heidän kanssaan, että oikeudet toteutuvat. 

Koulutuksella on myönteisiä vaikutuksia niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin hyvinvointiin ja selviytymiseen kriisitilanteissa. Koulutuksella on yhteys lapsikuolleisuuden ja hi-virustartuntojen vähenemiseen. Koulutus nostaa yhteisöjä pois köyhyydestä, sillä esimerkiksi koulutettu tyttö laittaa myös omat lapsensa kouluun ja pysäyttää näin köyhyyden periytymisen. Koulutus edistää demokratiaa, sillä se lisää tietoisuutta yhteiskunnan ongelmista ja rohkaisee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Vaikuttamistyössä tuomme lasten elämään ja lapsen oikeuksiin liittyviä asioita päättäjien, median ja yleisön tietoisuuteen. Esimerkki vaikuttamistyömme ansiosta useassa maassa lasten ruumiillinen kurittaminen on tehty laissa rangaistavaksi teoksi. Suomessa vaikuttamistyömme painottuu siihen, että lapsen oikeudet korostuvat nykyistä paremmin Suomen kansainvälisissä linjauksissa. Vaikuttamistyöllä varmistamme, että työllämme on pitkäkestoiset ja pysyvät vaikutukset esimerkiksi lakimuutosten myötä.

Ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön perusajatus on, että kehityksen pitää luoda ihmisille mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan ja toimia niiden toteuttamiseksi. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta kaikkien kohdalla ne eivät toteudu. Köyhyydessä elävillä ihmisillä ei esimerkiksi ole siedettävää elintasoa, työtä tai pääsyä koulutukseen tai terveyspalveluihin. Työmme keskiössä ovat lapset, joille kuuluvia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus turvallisuuteen, kunnioitukseen, koulutukseen ja elämiseen perheen kanssa. 

Lapsikeskeisessä yhteisökehityksessä lapset sekä heidän perheensä ja yhteisönsä ovat avainasemassa kehityksessään. Tavoitteemme on maailma, jossa kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet täysipainoiseen elämään ihmisten oikeuksia kunnioittavissa yhteiskunnissa. Lasten suojeleminen syrjinnältä kuuluu lapsikeskeisen yhteisökehityksen perusperiaatteisiin. Työn perustan muodostavat jokaiselle kuuluvat ihmisoikeudet. Niiden on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joista tärkein on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.