Lastenoikeusjärjestö Plan International haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi Plan parantaa erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin 1937, ja Suomessa toiminta alkoi 1998. Työskentelemme yli 70 maassa.

Edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksia kehitysmaissa useilla osa-alueilla. Työmme tärkeimmät painopisteet ovat koulutus, terveys, katastrofityö, lasten osallistuminen, lastensuojelu, seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä vesi ja sanitaatio. Työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaissa. Ruohonjuuritason työn lisäksi tuomme lasten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä päättäjien, median ja yleisön tietoisuuteen. Lue lisää työstämme täältä.

Kummassakin tapauksessa annat säännöllisen tukesi kehitysmaan lapsille, mutta lapsen kummiksi ryhtyessäsi saat kummilapsen, jonka kanssa voit olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voit myös vierailla. Kummina saat vuosittaisen raportin kummilapsestasi.

Tyttösponsorina eli kuukausilahjoittajana sinulla ei ole yhtä nimettyä kummilasta vaan tukesi osoitetaan Planin kehitysyhteistyöohjelmiin tarpeen mukaisesti: näin apua ja varoja osoitetaan sinne missä sitä eniten tarvitaan. Tyttösponsorina saat säännöllisesti tietoa varojen käytöstä sekä Planin työstä. Varat käytetään aina missiomme mukaisesti lasten oikeuksien parantamiseksi ja varmistamiseksi.

Kummi voi olla esimerkiksi yksityishenkilö, perhe, koululuokka, yritys, työ- tai harrastusporukka. Kummiudessa ei ole ala- eikä yläikärajaa. Mikäli kummi on alle 18-vuotias, tarvitsemme huoltajan suostumuksen joko puhelimitse tai sähköpostitse.

Kummilapsia on muutaman kuukauden ikäisistä 17-vuotiaisiin. Teini-ikäisille kummilapsille on nuoria vaikeampi löytää kummia. Teini-ikäiset ovat kuitenkin tärkeässä asemassa yhteisönsä kehityksessä ja nuoremmat lapset ihailevat heitä esikuvinaan. Vanhemmat kummilapset nostavat usein esille lapsille tärkeitä asioita ja toimivat lähettiläinä toiminnassamme.

Parhaassa tapauksessa kummisuhteesi kestää siihen saakka, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Kummius saattaa päättyä jo aikaisemmin, jos lapsi muuttaa pois toiminta-alueeltamme tai saamme työmme päätökseen kummilapsen alueella siksi, että yhteisö pärjää omillaan. Yleensä työ yhteisöissä kestää 10–15 vuotta. Mikäli kummisuhteessa tapahtuu muutoksia, olemme yhteydessä kummiin. 

Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa tuottaa iloa sekä sinulle että kummilapsellesi. Voit kirjoittaa hänelle niin usein kuin haluat. Kirjeenvaihto on hyvä tapa tutustua kummilapsesi elämään ja kulttuuriin.

Nykyisin kaikki kummiposti toimitetaan sähköisesti ohjelmamaihimme. Oma Plan -palvelun kautta lähetetyt sähköiset tervehdykset kulkevat aiempaa nopeamman ja suojatumman yhteyden kautta suoraan eri maiden järjestelmiin. Samalla vähenee myös kirjeiden katoamisriski. Oma Planista löytyy valmiita kirjemallipohjia, joihin voit lisätä henkilökohtaiset terveiset kummilapselle. Voit liittää mukaan valokuvan ja pienen askartelutehtävän. Oma Planiin voi rekisteröityä ja kirjautua Plan.fi -verkkopalvelun oikeasta yläkulmasta Oma Plan -linkin kautta.

Mikäli et halua ottaa käyttöösi Oma Plania, voit edelleenkin lähettää kummikirjeitä perinteisellä postilla. Tällöin skannaamme kirjeet liitteineen, jotta voimme lähettää ne sähköisesti eteenpäin. Teknisistä syistä johtuen kirjeen maksimikoko on kaksi sivua sisältäen tekstiosuuden ja kuvia tai piirroksia. Jotta skannausjälki olisi riittävän selkeää, tulisi kirjepaperin olla mahdollisimman vaaleaa, mieluiten valkoista. Merkitsethän molempien sivujen etupuolelle kirjeenvaihdossa tarvittavat tunnistetiedot eli oman nimesi ja Plan-numerosi sekä kummilapsen nimen, numeron ja kotimaan. Lähetä kirje osoitteeseen Plan International Suomi /Kummiposti, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Lasten vastauskirjeet tulostetaan ja toimitetaan sinulle tavalliseen tapaan.

Tavoitteemme on käyttää kolme neljäsosaa saamistamme lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Yhden neljänneksen käytämme ylläpitokustannuksiin, viestintään ja varainhankintaan, jotka mahdollistavat toimintamme laadukkuuden, jatkuvuuden ja laajentumisen sekä sen, että muutokset lasten elämässä ovat pysyviä. Lue lisää täältä.

Viimeisen viiden vuoden aikana olemme käyttäneet kokonaistuotoistamme keskimäärin 72 prosenttia ohjelmatyöhön. Uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista on 28 prosenttia.

Vuosikertomuksemme näyttää, miten tulot ja varojen käyttö jakautuivat tilikaudellamme. Plan International Suomi on säätiö, joka ei tuota voittoa eikä jaa osinkoa. Lue tuorein vuosikertomus.

Rahankäyttöämme valvoo ensimmäisenä Plan International Suomen hallitus, jolle raportoimme tuottojen ja kulujen jakautumisesta sekä tavoitteidemme toteutumisesta. Hallitus myös vastaa sisäisen valvonnan periaatteista ja toteuttamisesta. Toimintaamme ja tilinpitoamme tarkastavat hallituksen valitsemat, Keskuskauppakamarin hyväksymät ulkopuoliset tilintarkastajat. Vuosittaisen tilintarkastuksemme lisäksi yksittäiset kehitysohjelmat tarkastetaan vuosittain projekti-, maa- ja rahoittajakohtaisesti. Lisäksi rahoittajillamme on erillinen oikeus tarkastuttaa hankkeensa. Ulkoministeriö ja Euroopan unioni tekevät näin usein.

Toimintamme viranomaisvalvonnasta vastaavat patentti- ja rekisterihallitus, sekä poliisihallitus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus, jotka myöntävät rahankeräysluvat ja joille toimitamme tilitysraportit keräystoiminnasta. Lisäksi kansainvälisellä Planilla on sisäinen tarkastuksensa. Se tekee vuosittain tarkastuskäyntejä maihin, joissa työskentelemme. Me Plan Suomessa valvomme rahankäyttöä kehitysmaissa seurantakäynneillämme tai pyytämällä tukea kansainväliseltä Planilta tai auktorisoiduilta tilintarkastajilta.

Olemme mukana kansainvälisen Planin korruptionvastaisessa verkostossa. Joissakin toimintamaissamme on olemassa korruptioriski. Suhtaudumme mahdollisiin väärinkäytöksiin vakavasti ja puutumme niihin välittömästi. Väärinkäytöksiä ilmenee erittäin harvoin, ja nekin ovat olleet pieniä. Tapausten välitön paljastuminen on ollut osoitus tehokkaasti toimivasta valvonnasta.

Mikäli haluat lopettaa lahjoittamisen, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13.

Lastenoikeusjärjestö Plan International haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Siksi Plan parantaa erityisesti kehitysmaiden tyttöjen elämää ja suojelua. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin 1937, ja Suomessa toiminta alkoi 1998. Työskentelemme yli 70 maassa.

Edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksia kehitysmaissa useilla osa-alueilla. Työmme tärkeimmät painopisteet ovat koulutus, terveys, katastrofityö, lasten osallistuminen, lastensuojelu, seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä vesi ja sanitaatio. Työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaissa. Ruohonjuuritason työn lisäksi tuomme lasten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä päättäjien, median ja yleisön tietoisuuteen. Lue lisää työstämme täältä.

Plan International Suomi on osa kansainvälistä Plan-järjestöä, jolla on kehityshankkeita 51 maassa ja varainhankintaa 21 maassa. Suomalaisten kummiemme tuki mahdollistaa työmme kansainvälisen Planin kahdeksalla osa-alueella. Lisäksi teemme työtämme yksityislahjoittajien, yritysten, ulkoministeriön ja EU:n tuella. Plan International Suomen asema kansainvälisessä Planissa on itsenäinen. Plan International Suomessa voimme käyttää osaamistamme tavalla, joka tukee parhaiten koko Planin työtä lasten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Lue lisää työstämme täällä.

Suomessa teemme varainhankintaa, välitämme tietoa kehitysmaiden lasten asemasta ja oikeuksista sekä työmme tuloksista. Työhömme osallistuvat myös lapset ja nuoret sekä vapaaehtoisemme.

Kuulemme sinusta mielellämme! Voit ottaa meihin yhteyttä verkkosivujemme kautta. Löydät kaikki yhteystiedot täältä.

Puhelinvaihteemme palvelee sinua arkisin kello 9–16 numerossa (09) 6869 800.

Lahjoittamiseen liittyvissä asioissa soita arkisin kello 10–13 numeroon (09) 6869 8030 tai lähetä meille sähköpostia osoitteeseen info@plan.fi

Löydät meidät seuraavista kanavista:

• Facebook: Plan International Suomi
• Twitter: @plansuomi
• Instagram: @plansuomi
• YouTube: Plan International Suomi
• Linkedin: Plan International Finland - Plan International Suomi

Voit lähettää meille yksityisviestin Plan International Suomen Facebook-sivun kautta tai olla meihin yhteydessä Twitterissä tunnisteella @plansuomi

Kaikilla lapsilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Tytöillä on kuitenkin sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tytöt kärsivät poikia useammin aliravitsemuksesta, huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, väkivallasta, lapsikaupasta ja hiv/aidsista. Kehitysmaiden tytöt kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Nuorina naisina he eivät voi useinkaan päättää elämästään, kuten liikkumisestaan, toimeentulostaan ja lapsiensa määrästä.

Sukupuoleen perustuva syrjintä aiheuttaa köyhyyttä, jota ei voida vähentää ilman, että puututaan sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää koko yhteisöä ja yhteiskuntaa. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa tytön elinaikaisia tuloja 10–20 prosenttia. Naiset sijoittavat 90 prosenttia tuloistaan takaisin perheidensä hyväksi, miehet vain 30–40 prosenttia. Tytöt ovat avainasemassa, kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista.

Kansainvälisen Planin tavoite on saada vuoteen 2022 mennessä 100 miljoonaa tyttöä oppimaan, vaikuttamaan yhteisönsä asioihin, päättämään omasta elämästään ja kasvamaan turvassa.

Haluamme, että tytöt ja pojat voivat toteuttaa itseään tasa-arvoisesti ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Sekä tytöt että pojat kokevat sukupuoleensa kohdistuvaa syrjintää.

Sukupuoliin liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä, jotka ovat erilaisia tytöille ja pojille. Jotta maailmassa saavutetaan tasa-arvo, on sukupuoliroolien muututtava. Kun tyttöjen yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet ja koulutien katkeaminen, pojille asetetaan usein elättäjän vastuu eikä heidän osallistumistaan lastenkasvatukseen tueta.

Monissa maissa poikia kannustetaan riskikäyttäytymiseen. Tämä voi tarkoittaa väkivaltaisen maskuliinisen kulttuurin suosimista tai painostamista liittymään jengeihin. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa 15–29-vuotias mies joutuu henkirikoksen uhriksi 28 kertaa naisia todennäköisemmin.

Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää myös poikia. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään sekä päätöksentekoon, yhteiskunnat vaurastuvat ja voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille. Myös perheiden hyvinvointi lisääntyy. Työskentelemme sen eteen, että tytöt ja pojat saavat itse valita tulevaisuutensa sekä elää terveellisesti ja turvallisesti ilman sukupuolirooleille asetettuja haitallisia käsityksiä.

Plan Internationalin päätavoite on parantaa lasten elämää. Koska olemme lastenoikeusjärjestö, kanssamme toimivien lasten ja nuorten suojeleminen on tärkein prioriteettimme. Työntekijöidemme toimintaa ohjaavat tarkat toimintaohjeet ja -linjaukset sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Kaikki työntekijämme tutustuvat toimintaohjeisiin ja käytäntöihin osana työhön perehdytystä. Lisäksi jokainen, joka on tekemisissä Planin toiminnan piirissä olevien lasten kanssa, sitoutuu noudattamaan ohjeita.

Lastensuojeluohjeet löytyvät täältä. Erityisesti kummiutta koskevat lastensuojeluohjeet ovat luettavissa täältä.

Antamalla aineettoman lahjan autat tyttöjä ja lapsia kehitysmaissa. Valikoimassa olevat lahjat vastaavat työmme eri osa-alueita. Varat ohjataan käynnissä oleviin ohjelmiimme ja hankkeisiimme. Aineettomien lahjojen tuella teemme sekä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä että autamme nopeasti myös katastrofialueilla. 

Aineettomat lahjat auttavat maissa, joissa Plan International Suomella on käynnissä kehitysyhteistyöohjelmia ja humanitaarisia hankkeita. Tällä hetkellä aineettomat lahjat auttavat lapsia ja tyttöjä esimerkiksi Ugandassa, Mosambikissa, Laosissa, Jordaniassa ja Nigeriassa. Jotta aineettomat lahjat auttavat kaikkein parhaiten ja tehokkaimmin, lahjoitetut varat ohjaamme niihin ohjelmiin ja hankkeisiin, joissa varoille on kulloinkin suurin tarve.

Ulkopuoliset tahot valvovat rahankäyttöämme hyvin tarkasti. Tavoitteemme on käyttää kolme neljäsosaa varoista ohjelmatyöhön ja yksi neljäsosa varainhankintaan, hallintoon ja tietoteknologiaan. Ne takaavat työmme laadukkuuden ja jatkuvuuden. Lue lisää rahoituksestamme.

Plan International Suomi on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö ja Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n jäsen. Kuulet meiltä säännöllisesti, kuinka apu menee perille esimerkiksi uutiskirjeissä, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Jotta aineettomat lahjat auttavat kaikkein parhaiten ja tehokkaimmin, lahjoista kerätyt varat ohjaamme niihin kehitysyhteistyöohjelmiimme ja humanitaarisiin hankkeisiimme, joissa varoille kulloinkin on suurin tarve.

Varmistaaksemme, että aineettomien lahjojen kautta kerätyistä varoista mahdollisimman suuri osa voidaan käyttää työhömme kehittyvissä maissa, emme voi raportoida yksittäisistä lahjoituksista. Raportointi nostaisi hallintokuluja huomattavasti. Käytämme apusi tehokkaasti, ja lahjoittajana kuulet meiltä säännöllisesti, kuinka lahjoitukset auttavat lapsia ja tyttöjä kehitysmaissa.

Kun olet valinnut sopivan aineettoman lahjan valikoimasta, voit siirtää sen lahjakoriin. Voit joko jatkaa ostoksia tai mennä suoraan lahjakoriin. Mikäli jatkat ostoksia, sivuston oikeassa yläreunassa olevan linkin kautta pääset aina katsomaan, mitä lahjakorissasi jo on. Voit ostaa useita lahjoja kerrallaan ja saat jokaiselle lahjalle oman kortin.

Kun olet valinnut sopivat lahjat, siirry lahjakoriin. Siellä voit vielä muuttaa lahjojen määrää, valita lahjalle kortin kolmesta eri värivaihtoehdosta ja kirjoittaa siihen omat terveiset. Voit lähettää sähköisen kortin suoraan vastaanottajan sähköpostiin tai lähettää kortin omaan sähköpostiisi tulostettavana versiona. Kortin voit ajastaa sopivaan ajankohtaan tai lähettää sen heti. Voit jättää päivämäärän ja kellonajan tyhjäksi, mikäli haluat, että kortti lähtee välittömästi maksun jälkeen.

Kun olet tyytyväinen lahjakorissa olevaan lahjoihin ja kortteihin, voit siirtyä maksamaan lahjat. Täytä yhteystietosi ja suorita maksu verkkopankissa, maksukortilla tai MobilePaylla. Maksutietojen käsittely ja tietojen siirto on suojattu ssl-tekniikalla, joten maksaminen on turvallista.

Maksun jälkeen palaat automaattisesti takaisin sivuillemme ja saat vahvistuksen lahjoituksesta sähköpostiisi. Kortti toimitetaan valintasi mukaisesti vastaanottajan tai sinun omaan sähköpostiin.

Voi olla, että kyse on selaimestasi. Kauppa toimii tällä hetkellä parhaiten Chromella, Firefoxilla ja Safarilla.

Saat ostamallesi aineettomalle lahjalle joko yhden sähköisen kortin tai yhden tulostettavan kortin.

Voit valita kortin kolmesta eri värivaihtoehdosta ja kirjoittaa korttiin omat terveiset. Kortit ovat tällä hetkellä vain suomenkielellä.

Sähköisen kortin voit lähettää vastaanottajan sähköpostiin heti tai ajastaa sen sopivaan hetkeen. Tulostettavan kortin saat omaan sähköpostiisi, jonka jälkeen voit tulostaa sen ja antaa henkilökohtaisesti lahjan saajalle.

Näet esikatselun kortista ostaessasi lahjaa ja verkkosivusto ohjeistaa sinua eteenpäin. Sähköinen kortti on suunniteltu niin, että se toimii hyvin myös mobiililaitteissa ja tulostettavan kortin voit printata esimerkiksi A4-kokoiselle paperille.

Mikäli haluat toimittaa e-kortin sähköpostin sijaan vastaanottajalle jossain muussa sähköisessä kanavassa (esim. WhatsApp tai Messenger), sinun tulee lähettää kortti ensin omaan sähköpostiisi ja lähettää sitten sähköinen kortti vastaanottajalle esimerkiksi näyttökuvana.

Jos haluat lähettää saman lahjan ja kortin useammalle vastaanottajalle, lähetä kortti ensin omaan sähköpostiisi ja välitä se sieltä eteenpäin lahjan saajille.

Kannattaa ihan ensimmäisenä tarkistaa sähköpostin roskapostikansio, koska kortti on voinut mennä sinne. Jos kortti löytyy sieltä, klikkaa sähköpostin ”ei roskapostia” -valintaa, jotta kortit tulevat jatkossa normaalisti sähköpostiisi.

Jos korttia ei löydy roskapostikansiosta, tarkista, menikö maksusi läpi. Kortti lähtee, kun maksu on onnistunut ja saat Paytraililta kuitin maksustasi.

Jos et ole saanut kuittia, tee tilaus uudestaan. Jos olet saanut kuitin maksusta, eikä korttia ei löydy roskapostista, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme, niin selvitetään asia: puh. 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13) tai info@plan.fi.

Voit myös ladata aineettomien lahjojen yleiskortin täältä.

Kymmenettuhannet suomalaiset tukevat työtämme eri tavoin. Kummilapsen ottamalla tuet kummilasten yhteisöjen hyväksi tehtävää työtä. Ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi eli tyttösponsoriksi voit tukea työtämme lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi eri puolilla maailmaa. Voit tukea meitä myös tekemällä vapaaehtoistyötä paikkakunnallasi. Vapaaehtoisemme kertovat lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksista, järjestävät tapahtumia, esittelevät toimintaamme ja osallistuvat kampanjoihimme. Klikkaa tästä lahjoittamaan.

Kummassakin tapauksessa annat säännöllisen tukesi kehitysmaan lapsille, mutta lapsen kummiksi ryhtyessäsi saat kummilapsen, jonka kanssa voit olla kirjeenvaihdossa ja jonka luona voit myös vierailla. Kummina saat vuosittaisen raportin kummilapsestasi. 

Tyttösponsorina eli kuukausilahjoittajana sinulla ei ole yhtä nimettyä kummilasta vaan tukesi osoitetaan Planin kehitysyhteistyöohjelmiin tarpeen mukaisesti: näin apua ja varoja osoitetaan sinne missä sitä eniten tarvitaan. Tyttösponsorina saat säännöllisesti tietoa varojen käytöstä sekä Planin työstä. Varat käytetään aina missiomme mukaisesti lasten oikeuksien parantamiseksi ja varmistamiseksi. 

Voit ryhtyä kummiksi verkkosivuillamme, soittamalla lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030 ma–pe klo 10–13 tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi.

Voit ryhtyä tyttösponsoriksi verkkosivujemme kautta, soittaa lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13 tai lähettää sähköpostia info@plan.fi. Tervetuloa mukaan tukijaksemme!

Voit ilmoittautua mukaan verkkosivuillamme ja valita sinua kiinnostavan tavan tehdä vapaaehtoistyötä. Ilmoittautumalla mukaan pääset vapaaehtoisten postituslistalle ja saat lisätietoa toiminnasta. Voit tarkistaa täältä toimiiko paikkakunnallasi paikallisryhmämme ja olla yhteydessä sen vetäjään. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole ryhmää, autamme mielellämme sinua perustamaan sellaisen. Tässä tapauksessa, ota meihin yhteyttä. 

Tarjoamme 12–18-vuotiaille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja järjestää tapahtumia sekä työpajoja lapsen oikeuksista. Lastenhallitus on valtakunnallinen ryhmä, johon voi hakea vuosittain.

18-vuotiaat ja sitä vanhemmat osallistuvat vapaaehtoistoimintaamme. Tervetuloa mukaan!

Oma Plan on tukijoillemme tarkoitettu verkkopalvelu. Sinne voi kirjautua Plan.fi -verkkopalvelun oikeasta yläkulmasta linkin Oma Plan kautta. Palvelussa kummit voivat muun muassa tarkastella kummilapsen tietoja ja kuvia sekä lähettää sähköisiä tervehdyksiä kummilapselle. Tyttösponsoreille Oma Plan -palvelusta löytyy raportteja varojen käytöstä, onnistumisistamme hankkeissa sekä tarinoita kentältä. Vapaaehtoisille ja lähettiläille löytyy myös ajankohtaista tietoa. Kaikki palvelun käyttäjät voivat myös päivittää omia yhteystietojaan Oma Plan -palvelussa.

Jos olet ilmoittautunut tukijaksemme internetsivuillamme, käytä Oma Plan -kirjautumiseen antamaasi sähköpostiosoitetta ja luomaasi salasanaa.

Löydät Plan-numerosi esimerkiksi Plan-lehden osoitteen yläpuolelta ja kaikista laskuistasi sekä Oma Plan -palvelusta. Plan-numeron avulla nopeutat asiointia lahjoittajapalvelumme kanssa.

Voit itse valita maksuvälin. Tuen voi maksaa kerran kuukaudessa, neljännesvuosittain, puolivuosittain tai kerran vuodessa. Jos kummilta jää jonakin kuukautena kummituki maksamatta, lisäämme osuuden seuraavaan laskuun. Tyttösponsorina maksat aina kuukausittain saman, ennalta sovitun summan. Maksuväliä ja/tai summaa voi päivittää Oma Plan -verkkopalvelussa tai ottamalla yhteyttä lahjoittajapalveluun ma-pe (klo 10-13) puhelimitse (09) 6869 8030 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@plan.fi 

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.

Ryhtyessäsi kuukausilahjoittajaksi eli tyttösponsoriksi voit valita maksutavaksi maksukortin. Lahjoitus veloitetaan kortiltasi kuukausittain liittymispäiväsi mukaisesti.

Korttimaksuveloituksen katkaiseminen tai summan muuttaminen onnistuu ottamalla yhteyttä lahjoittajapalveluumme joko sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse 09 6869 8030, ma–pe klo 10–13.

Summaa yritetään automaattisesti veloittaa kolmen viikon aikana neljä kertaa, mikäli veloitus ei ole onnistunut varsinaisena maksupäivänä. Tämän jälkeen korttimaksu peruuntuu ja lähetämme sinulle jatkossa tilisiirron postitse.

Toiminnassamme lapset ovat pääosassa. Uskomme lapsiin ja annamme heille mahdollisuuden osallistua yhteisön ja koulujen toimintaan ja kehittämiseen. Lasten mielipiteet otetaan huomioon työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Luomme yhteistyössä paikallisten asukkaiden kanssa olosuhteet, joissa yhteisön jäsenten ei tarvitse jättää perhettään ja kotikyläänsä köyhyyden tai huonojen elinolosuhteiden takia. Parannamme lasten koulutusmahdollisuuksia ja autamme perheitä löytämään uusia toimeentulolähteitä. Suojelemme lapsia heidän oikeuksiensa loukkauksilta ja parannamme heidän terveyttään ja elämäänsä pysyvästi.

Valitsemme toiminta-alueiksi yhteisöt, joissa työllemme on suuri tarve ja joissa työllä on mahdollista saada aikaan merkittäviä muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi alueet, joissa lasten oikeudet eivät toteudu tai joissa on korkea lapsi- ja äitiyskuolleisuus. Valinnoissamme huomioimme kunkin maan kokonaistilanteen. Katastrofeissa ja kriiseissä toimimme siellä, missä avun tarve on suurin ja lastensuojelu ja heidän oikeuksiensa toteutuminen heikentynyt.

Teemme yhteisöissä pitkäkestoista työtä, jotta tulokset ovat pysyviä. Poistumme alueelta siinä vaiheessa, kun meitä ei enää tarvita ja kun yhteisö pärjää omillaan.

Jokaisessa toimintamaassamme sijaitsevat sekä maatoimisto että paikalliset toimistot, jotka ovat lähellä yhteisöjä. Toimintamaan henkilökuntamme koostuu paikallisista asiantuntijoista. Plan on toimintamaissaan arvostettu ja tunnettu työnantaja.

Koulutus on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä köyhyyden periytyminen. Koulutus antaa tietoja ja taitoja hyvää elämää varten sekä lisää tuloja. Kun lapset pääsevät kouluun, he mitä todennäköisimmin laittavat kouluun aikanaan myös omat lapsensa. Käytämme koulutukseen enemmän varoja kuin mihinkään muuhun työmme osa-alueeseen. 

Tuemme kaikkien lasten perusopetusta ja ehkäisemme lasten koulunkäynnin keskeytymistä. Teemme työtä lasten varhaiskasvatuksen parissa ja tuemme nuorten ammattikoulutusta. Vaikutamme siihen, että valtiot kantavat vastuunsa laadukkaiden koulutuspalveluiden tarjoamisesta kaikille lapsille, myös vammaisille lapsille ja kielivähemmistöille. Kunnostamme kouluja entistä lapsiystävällisemmiksi ja kampanjoimme kouluväkivaltaa vastaan. Humanitaarisissa kriiseissä varmistamme lasten koulunkäynnin jatkumisen esimerkiksi perustamalla väliaikaiskouluja.

Tuemme koulutusta myös Suomessa. Planin globaalikoulussa tarjoamme lapsen oikeuksia ja kehitysmaiden lasten arkea käsitteleviä kouluvierailuja ja oppimateriaaleja suomalaisille koululaisille. Tavoitteemme on lisätä lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien kasvatuksen ammattilaisten kiinnostusta ja ymmärrystä lapsen oikeuksista ja kehityskysymyksistä.

Koulutuksen lisäksi työmme muita osa-alueita ovat terveys, katastrofityö, lasten osallistuminen, lastensuojelu, taloudellinen turvallisuus, seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä vesi ja sanitaatio. Voit lukea työmme osa-alueista lisää täältä.

Olemme parantaneet yhdessä tukijoidemme kanssa lasten koulutusta ja suojelua jo 50 maassa. Esimerkiksi toimintavuonna 2017 (heinäkuusta 2016 heinäkuuhun 2017) lastensuojeluhankkeemme tavoittivat 6,6 miljoona ihmistä ja 8 miljoonaa ihmistä osallistui koulutushankkeisiimme. Tuimme 12,5 miljoonaa ihmistä varhaiskasvatushankkeissamme. Paransimme 588 106 tytön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, ja työmme ansiosta 2 762 211 tytön pääsy kouluun helpottui.

Lue lisää työmme tuloksista täältä.

Kriiseissä ja katastrofeissa turvaamme ennen kaikkea lasten perustarpeet: ruoan, suojan, veden, terveyspalvelut ja koulunkäynnin. Toimitamme katastrofialueille muun muassa ruokaa, väliaikaissuojia, hygieniapaketteja sekä tuemme lastensuojelua ja koulutyön jatkumista esimerkiksi perustamalla väliaikaiskouluja. Koulu tarjoaa lapsille suojaa ja takaa arjen säilymisen poikkeustilanteessa. Humanitaarisissa kriiseissä tytöt ja naiset ovat erityisen haavoituvassa asemassa. Tyttösponsorien tuella varmistamme tuen tytöille myös poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa.

Kyllä, sillä toimimme monilla katastrofiherkillä alueilla. Ennakoiva toimintamme keskittyy ensisijaisesti katastrofiriskien ja katastrofien vaikutusten vähentämiseen. Tuemme lapsia ja nuoria sekä heidän yhteisöjään selviytymään katastrofeista. Jaamme esimerkiksi selviytymisreppuja koululaisille ja opetamme heille keinoja toimia katastrofitilanteessa. Lapset ovat valmistautumistyössä tärkeässä roolissa, sillä he osaavat opettaa asiat myös perheilleen. 

Olemme yksi maailman johtavista katastrofityötä tekevistä lapsijärjestöistä. Teemme humanitaarista työtä esimerkiksi luonnonmullistusten aiheuttamissa katastrofeissa sekä ihmisten toiminnasta johtuvissa konflikteissa. Olemme usein paikalla jo valmiiksi kriisin iskiessä. Viime vuosina olemme antaneet humanitaarista tukea esimerkiksi Nepalin maanjäristyksistä, Etelä-Sudanin konfliktista ja Itä-Afrikan ruokakriisistä kärsineille lapsille ja heidän perheille.

Apua annetaan aina sinne, missä tarve on suurin, ja niille ihmisille, jotka tarvitsevat eniten tukea. Monet toimintamaistamme ovat jo valmiiksi katastrofiherkillä alueilla. Siksi meillä on monissa katastrofeissa keinot viedä apu perille jo valmiiksi. Annamme humanitaarista apua nopeasti katastrofeissa ja kriiseissä.

Työmme pääasiallisia rahoittajia ovat yksityiset, kummitoiminnan ja muiden lahjoitusten kautta mukana olevat ihmiset, ulkoministeriö, EU sekä yritykset. Lisäksi saamme rahoitusta muun muassa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, STEA:n tuotoilla sekä YK:lta ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä. Lue lisää rahoituksestamme ja varojenkäytöstä täältä.

Tavoitteemme on käyttää kolme neljäsosaa saamistamme lahjoituksista ja muista varoista lasten elämää ja oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Yhden neljänneksen käytämme ylläpitokustannuksiin, viestintään ja varainhankintaan, jotka mahdollistavat toimintamme laadukkuuden, jatkuvuuden ja laajentumisen sekä sen, että muutokset lasten elämässä ovat pysyviä. Lue lisää täältä.

Viimeisen viiden vuoden aikana olemme käyttäneet kokonaistuotoistamme keskimäärin 72 prosenttia ohjelmatyöhön. Uusien tukijoiden hankkimisen, hallinnon ja tietoteknologian osuus tuotoista on 28 prosenttia.

Vuosikertomuksemme näyttää, miten tulot ja varojen käyttö jakautuivat tilikaudellamme. Plan International Suomi on säätiö, joka ei tuota voittoa eikä jaa osinkoa. Lue tuorein vuosikertomus.

Varojemme käytön lähtökohtia ovat lasten oikeudet kehitysmaissa sekä jokaisen maan ja yhteisöjen tarpeet. Varojemme käyttöä ohjaavat Plan International Suomen säännöt, joiden mukaan varoja voidaan käyttää ainoastaan tarkoitustamme eli lasten oikeuksien parantamiseen.

Lahjoittajat, kuten tyttösponsorit ja kummit sekä muut rahoittajat vaikuttavat siihen, minne varoja suunnataan. Voimme toteuttaa vain niitä hankkeita, joihin saamme rahoituksen. Noudatamme Plan Internationalin kansainvälisen ja Plan International Suomen hallituksen päättämää strategiaa. Lahjoittajat päättävät lahjoitustensa määrällä, miten laajasti voimme työtämme tehdä.

Työmme ja kehitysmaiden strategiat vaikuttavat siihen, mihin osa-alueisiin ja maihin työmme painottuu. Teemme työtämme suunnittelun yhdessä toimintamaidemme kanssa. Periaatteemme on tavoittaa syrjäytyneimmät ja huonoimmassa asemassa olevat väestöryhmät. On tärkeää, että toiminnallamme on mahdollisimman suuri vaikutus.

Rahankäyttöämme valvoo ensimmäisenä Plan International Suomen hallitus, jolle raportoimme tuottojen ja kulujen jakautumisesta sekä tavoitteidemme toteutumisesta. Hallitus myös vastaa sisäisen valvonnan periaatteista ja toteuttamisesta. Toimintaamme ja tilinpitoamme tarkastavat hallituksen valitsemat, Keskuskauppakamarin hyväksymät ulkopuoliset tilintarkastajat. Vuosittaisen tilintarkastuksemme lisäksi yksittäiset kehitysohjelmat tarkastetaan vuosittain projekti-, maa- ja rahoittajakohtaisesti. Lisäksi rahoittajillamme on erillinen oikeus tarkastuttaa hankkeensa. Ulkoministeriö ja Euroopan unioni tekevät näin usein.

Toimintamme viranomaisvalvonnasta vastaavat patentti- ja rekisterihallitus, sekä poliisihallitus ja Ahvenanmaan maakuntahallitus, jotka myöntävät rahankeräysluvat ja joille toimitamme tilitysraportit keräystoiminnasta. Lisäksi kansainvälisellä Planilla on sisäinen tarkastuksensa. Se tekee vuosittain tarkastuskäyntejä maihin, joissa työskentelemme. Me Plan Suomessa valvomme rahankäyttöä kehitysmaissa seurantakäynneillämme tai pyytämällä tukea kansainväliseltä Planilta tai auktorisoiduilta tilintarkastajilta.

Olemme mukana kansainvälisen Planin korruptionvastaisessa verkostossa. Joissakin toimintamaissamme on olemassa korruptioriski. Suhtaudumme mahdollisiin väärinkäytöksiin vakavasti ja puutumme niihin välittömästi. Väärinkäytöksiä ilmenee erittäin harvoin, ja nekin ovat olleet pieniä. Tapausten välitön paljastuminen on ollut osoitus tehokkaasti toimivasta valvonnasta.

Katastrofikeräyksillämme kerätään varoja, jotka menevät välittömään hätäapuun, kuten ruokaan ja veteen, ja jälleenrakennustyöhön. Katastrofikeräyksemme kohdistuvat tiettyyn katastrofiin tai yleiseen katastrofirahastoon, jota käytetään tarpeen tullessa. Ennaltaehkäisevää työtä teemme jatkuvasti muun muassa tyttösponsoriemme ja ulkoministeriön tuella. 

Voit ryhtyä kummiksi verkkosivuillamme, soittamalla lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13, tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi.

Valitsemme kummilapset yhdessä eri maiden paikallisten työntekijöiden ja yhteisöjen kanssa. Kaikilla lapsilla on mahdollisuus ryhtyä kummilapseksi. Jokaisella kummilapsella voi olla vain yksi kummi. Kummilapsi on mukana toiminnassamme 18-vuotiaaksi asti. Kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin lapsiin verrattuina vaan kaikki yhteisön lapset hyötyvät kummituesta tasavertaisesti. 

Kummien tuesta hyötyy koko kummilapsen yhteisö. Tuki käytetään yhteisöissä Planin työn osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi terveys, koulutus ja lastensuojelu. Kummilapsi pääsee osalliseksi tästä työstä. Suunnittelemme ja toteutamme yhteisöissä tehtävät parannukset yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Usein maan viranomaiset ja järjestöt ovat mukana työssä.

Kummilapsia on muutaman kuukauden ikäisistä 17-vuotiaisiin. Teini-ikäisille kummilapsille on nuoria vaikeampi löytää kummia. Teini-ikäiset ovat kuitenkin tärkeässä asemassa yhteisönsä kehityksessä ja nuoremmat lapset ihailevat heitä esikuvinaan. Vanhemmat kummilapset nostavat usein esille lapsille tärkeitä asioita ja toimivat lähettiläinä toiminnassamme.

Kummi voi olla esimerkiksi yksityishenkilö, perhe, koululuokka, yritys, työ- tai harrastusporukka. Kummiudessa ei ole ala- eikä yläikärajaa. Mikäli kummi on alle 18-vuotias, tarvitsemme huoltajan suostumuksen joko puhelimitse tai sähköpostitse.

Planilla on kummilapsitoimintaa 48 kehitysmaassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Nettisivuillamme voit katsoa mistä maista lapset tällä hetkellä jonottavat uutta kummia itselleen.

Voit valita itse kummilapsen verkkosivuillamme. Emme näytä lasten kuvaa ennakkoon lastensuojelullisista syistä mutta voit vailta lapsen maan, sukupuolen ja iän.

Jos ilmottaudut kummiksi muuta kautta, esimerkiksi paperisella lomakkeella, voit myös esittää toiveita. Kun olemme saaneet ilmoittautumisesi, etsimme kummilapsen, joka vastaa toiveitasi. Kauimmin kummia odottaneet kummilapset ovat etusijalla.

Kaikilla lapsilla on tasavertainen oikeus olla mukana toiminnassamme, joten emme kannusta kummilasten valintaan ulkonäön perusteella. Toivomme, että kummit tekevät valintansa maan tilanteen tai lapsen sukupuolen mukaan. Myös lasten turvallisuus on meille tärkeää, minkä takia kuvia ei julkaista. Plan-kummit voivat Oma Plan -palveluun rekisteröidyttyään tarkastella kummilapsensa valokuvia ja tietoja turvatuilla kummien sivuilla.

Työmme perusta ovat lapsen etu ja turvallisuus. Olemme sitoutuneet noudattamaan lastensuojeluohjeistusta, jonka tarkoitus on varmistaa kummilasten turvallinen kasvu ja kehitys. 

Kummina saat säännöllisesti tietoa Planin työstä ja kummilapsesi elämästä. Sinulla on mahdollisuus kirjeenvaihtoon kummilapsesi kanssa. Voit halutessasi myös vierailla kummilapsesi luona.

Kummitukimaksu on vähintään 30 euroa kuukaudessa. Tukea voi maksaa kuukausittain myös suuremman summan. Kummituen eräpäivä on aina kuukauden 20. päivä riippumatta maksutavasta. Kummitukimaksun tilinumero on: Nordea FI90 1279 3000 5131 56, BIC NDEAFIHH. Voit maksaa tuen joko tilisiirrolla, toistuvana viitemaksuna tai e-laskuna.

Voit valita joko tilisiirron, jolloin lähetämme sinulle tilisiirtolomakkeen kotiisi, tai e-laskun, jonka voit tehdä verkkopankissasi. Jos haluat maksaa kummitukesi esimerkiksi verkkopankissa toistuvana viitemaksuna, ilmoitathan siitä lahjoittajapalveluumme. Muistathan maksaessasi käyttää laskustasi löytyvää viitenumeroa, joka pysyy aina samana.

Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa tuottaa iloa sekä sinulle että kummilapsellesi. Voit kirjoittaa hänelle niin usein kuin haluat. Kirjeenvaihto on hyvä tapa tutustua kummilapsesi elämään ja kulttuuriin. 

Voit kirjoittaa kirjeen äidinkielelläsi, englanniksi tai kummilapsen äidinkielellä, esimerkiksi espanjaksi. Jos kirjoitat suomeksi tai ruotsiksi, vapaaehtoisemme kääntävät kirjeet englanniksi. Kohdemaassa kirjeet käännetään tarvittaessa lapsen äidinkielelle.

Saat yleensä vastauskirjeen kummilapselta muutaman kuukauden sisällä kirjeestäsi. Jos viestiä ei kuulu, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme joko puhelimitse (09) 6869 8030 maanantaista perjantaihin klo 10–13, tai lähetä sähköpostia info@plan.fi. Kirjeenvaihto on toisinaan hidas prosessi. Kirjoittamasi teksti joudutaan joskus kääntämään kolmeen kertaan. Jos kummilapsesi perhe ei ole paikalla, kirje toimitetaan heille seuraavalla kerralla, kun kylässä vieraillaan. Joillakin alueilla hankalat olosuhteet, kuten sadekausi, saattavat myös aiheuttaa viivästymistä.

Saat kummilapsesi kirjoittamat kirjeet englanniksi. Jos et osaa englantia ja haluat vastaanottaa kummilapsen kirjeet ja muut häneen liittyvät tiedot suomeksi tai ruotsiksi, ilmoitathan asiasta lahjoittajapalveluun. Alkuperäinen kirje liitetään aina käännökseen mukaan, joten saapuva posti sisältää usein kaksi tekstiä, alkuperäiskirjeen ja englanninkielisen käännöksen. Jos olet pyytänyt meiltä käännöksen äidinkielellesi, saat kolmannen version viestistä.

Toisinaan lapsen kirjeestä puuttuu vastaus esittämiisi kysymyksiin tai kirjettäsi ei edes mainita. Postin kulun hitaudesta johtuen kirjeenne ovat saattaneet mennä ristiin. Huomioithan, että kummilapsesi kirjoitustapa saattaa poiketa paljonkin suomalaisesta ja olla esimerkiksi hyvin muodollinen. Joissain kulttuureissa kirje aloitetaan usealla kohteliaisuuslauseella ennen varsinaiseen asiaan pääsemistä. Käännös on tämän vuoksi kirjettä lyhyempi.

Joskus paikallinen vapaaehtoisemme on yhteisön ainoa luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö, jolloin hän kirjoittaa kirjeen yhdessä perheen kanssa. Lapset eivät välttämättä ole tottuneet kertomaan kirjeissä henkilökohtaisista asioistaan. Kummin kysymyksiin ei vastata, jos ne koetaan tungetteleviksi tai nolostuttaviksi. Kaikkia kysymyksiä ei välttämättä ymmärretä tai niitä ei pidetä tärkeinä.

Eri alueilta tulevat kummilasten kirjeet eroavat toisistaan paljon. Jotkut lapset kirjoittavat, toiset lähettävät piirustuksia tai askarteluja. Paikalliset toimistomme hoitavat kirjeenvaihdon, joten emme voi vaikuttaa kirjeen sisältöön tai muotoon. Monissa maissa henkilökuntamme järjestää työpajoja, joissa lapset yhdessä miettivät, mitä kirjoittaisivat kummeille. Toiminta voi kuulua myös koulun opetusohjelmaan. Siksi samassa yhteisössä asuvien lasten kirjeet saattavat muistuttaa toisiaan.

Kyllä voit. Esittelemme mielellämme työtämme kummilapsesi kotiseudulla. Plan-kummit ovat tervetulleita vierailijoita kummilasten luona. Jos suunnittelet matkaa kummilapsesi luo, otathan viimeistään 8 viikkoa ennen ajankohtaa yhteyttä lahjoittajapalveluumme puhelimitse (09) 6869 8030 ma–pe klo 10–13, tai lähettämällä sähköpostia info@plan.fi. Autamme sinua tapaamisen järjestelyissä.

Normaalisti osoitteenmuutokset päivittyvät meille automaattisesti Väestörekisterikeskukselta. Mikäli et ole saanut posteja muuttosi jälkeen, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme. Rekisteröidyttyäsi Oma Plan -palveluun saat maakohtaisia tiedotteita sähköisesti. Pidäthän huolta, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla.

Keskeisiä tietoja kummilapsesi raporteissa ovat lapsen nimi, syntymäaika ja muut perheenjäsenet. Tiedot saattavat vaihdella lyhyenkin ajan sisällä. Usein muutoksiin löytyy luonnollinen syy. Monissa kulttuureissa nimien muutokset ovat tyypillisiä. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä lapsensa tarkkaa ikää tai lapsilla ei ole syntymätodistusta. Lapsen kodissa saattaa asua vaihteleva määrä sukulaisia ja heistä puhutaan vaihtelevin nimityksin.

Saat kerran vuodessa paikallistoimistomme laatiman vuosiraportin kummilapsestasi. Vuosiraporttiin kirjataan perheessä tapahtuneet muutokset ja siinä kerrotaan työstämme kummilapsesi yhteisössä. Joskus raportit saattavat muistuttaa toisiaan hyvinkin paljon. Tämä johtuu siitä, että raporttia varten kummilapsen perhe vastaa itseään ja lastaan koskeviin monivalintakysymyksiin. Vastaukset saattavat olla samanlaisia. Monivalintakysymyksiä käytetään tehokkuuden takia. Jos haastattelisimme jokaisen kummilapsiperheen yksilöllisesti, kustannukset nousisivat emmekä voisi käyttää työhön kummilasten yhteisöissä yhtä paljon varoja kuin nyt.

Pyrimme vaikuttamaan lasten koulunkäyntiin niin, että kaikki lapset saavat opetusta koulussa. Toisinaan kummilapsi saattaa olla hetken poissa koulusta esimerkiksi sadonkorjuun vuoksi. Syy voi olla myös koulumatkan pituus tai se, ettei perheellä ole mahdollisuutta lähettää lasta kouluun esimerkiksi taloudellisista syistä. Usein lapset voivat kuitenkin osallistua kursseille, joita järjestetään yhteisössä.

Planin kummilapset muuttavat toisinaan. Jos lapsi ei enää palaa kotiseudulleen, kummisuhde valitettavasti katkeaa. Tällöin ehdotamme sinulle uutta kummilasta. Kummina tuet koko kummilapsen yhteisöä. 

Työntekijämme pyrkivät selvittämään muuton syyn. Jos lapsi asuu väliaikaisesti sukulaisten luona  tai on mennyt tapaamaan toisella paikkakunnalla asuvaa vanhempaansa, hänen paluustaan ei voida olla varmoja. Odotamme kolme kuukautta ja mikäli lapsi ei ole palannut, kummisuhde joudutaan valitettavasti katkaisemaan. Ilmoitamme asiasta aina kummille.

Parhaassa tapauksessa kummisuhteesi kestää siihen saakka, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Kummius saattaa päättyä jo aikaisemmin, jos lapsi muuttaa pois toiminta-alueeltamme tai saamme työmme päätökseen kummilapsen alueella siksi, että yhteisö pärjää omillaan. Yleensä työ yhteisöissä kestää 10–15 vuotta. Mikäli kummisuhteessa tapahtuu muutoksia, olemme yhteydessä kummiin. 

Kummius on vapaaehtoista. Voit olla mukana niin kauan kuin haluat. Voit myös tukea nuorta kummilasta esimerkiksi 1–3 vuotta. Nuoret kummilapset ovat iältään 15–16-vuotiaita ja ovat mukana toiminnassamme 18-vuotiaiksi asti, jolloin kummiutesi päättyy.

Kyllä voit. Vaikka työmme yhteisöissä on pitkäkestoista, kummina päätät, kuinka kauan haluat olla mukana. Mikäli haluat päättää kummiutesi, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme joko sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13. 

Yritys voi ottaa kummilapsen. Kummimaksu yrityksille on 840 €/vuosi. Yritys voi myös valita isomman summan tai ottaa useita kummilapsia. Yrityskummi saa käyttöönsä Planin kumppanileiman ja bannerit, joita yritys voi käyttää sähköisessä viestinnässään.

Lähetämme sinulle tekstiviestin, sähköpostin tai kirjeen, mikäli maksuissa on ollut taukoa vähintään kaksi kuukautta. Voit suorittaa avoimen summan seuraavan maksun yhteydessä. Säännöllinen tukesi on meille erittäin tärkeää, jotta voimme menestyksekkäästi toteuttaa kehityshankkeita kummilapsesi asuinalueella. Otathan yhteyttä lahjoittajapalveluumme, jos haluat keskustella maksujärjestelyistä.

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.

Voit ryhtyä tyttösponsoriksi verkkosivujemme kautta, soittaa lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13 tai lähettää sähköpostia info@plan.fi. Tervetuloa mukaan tukijaksemme!

Tyttösponsorina eli kuukausilahjoittajana autat Plania parantamaan pysyvästi kehitysmaiden lasten, erityisesti tyttöjen, elämää. Työmme keskittyy kuuteen teemaan joita ovat seksuaali- ja lisääntymisterveys, lapsiäitiyden ehkäisemine, tyttöjen itsemääräämisoikeus, koulutus ja teknologia, tyttöjen ääni kuuluviin sekä ammatti ja koulutus. Varmistamme tyttösponsorien tuella myös tyttöjen suojelun humanitaarisissa kriiseissä. Raportoimme varojen käytöstä säännöllisesti.

Ei tarvitse. Voit lahjoittaa niin kauan kuin haluat.

Mikäli haluat lopettaa lahjoittamisen, ota yhteyttä lahjoittajapalveluumme sähköpostitse info@plan.fi tai puhelimitse (09) 6869 8030, ma–pe klo 10–13.

Tukemalla Planin työtä tyttösponsorina, tuet samalla myös humanitääristä työtämme. Voit myös lahjoittaa yksittäisen katastrofin tai kriisin uhreille verkkosivujemme kautta.

Lähetämme sinulle tekstiviestin, sähköpostin tai kirjeen, mikäli maksuissa on ollut taukoa vähintään kaksi kuukautta. Säännöllinen tukesi on meille erittäin tärkeää, jotta voimme menestyksekkäästi toteuttaa kehityshankkeita ohjelmamaissamme. Otathan yhteyttä lahjoittajapalveluumme, jos haluat keskustella maksujärjestelyistä. Mikäli haluat muuttaa tukisummaasi, voit myös tehdä sen itse Oma Plan-palvelussa jonne pääset nettisivujemme yläkulmasta klikkaamalla.

Voit tehdä e-laskusopimuksen verkkopankissasi käyttämällä tunnistetietona Plan-numeroasi. Valitse laskuttajaluettelosta Plan International Suomi sr. Suosittelemme e-laskun käyttöä, sillä siitä koituu meille vähiten kuluja ja voimme säästää samalla hieman luontoakin, kun paperilaskuja ei tarvitse lähettää. Valitse e-laskulle automaattinen maksaminen, jolloin pankki veloittaa saapuneen e-laskun tililtäsi eräpäivänä.

Meillä kaikilla on oikeus päättää omasta elämästämme ja kehostamme. Oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteisössämme. Elää ilman pelkoa ja väkivallan uhkaa. Oppia ja kouluttautua työtä ja elämää varten. Usealla tytöllä nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Kehittyvissä maissa moni tyttö jää vaille päätösvaltaa elämästään tai ääntä yhteisössään. Humanitaarisissa kriiseissä tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

Tyttöjen epätasa-arvoinen kohtelu on aikamme suurin ihmisoikeusrikkomus. Siksi Plan International Suomen strategian ytimessä on tyttöjen aseman parantaminen. Haluamme, että tämä tavoite näkyy kirkkaana tukijoillemme. Kuukausilahjoitus on nyt nimetty uudelleen Tyttösponssiksi, sillä koemme, että nimen on tärkeää korostaa kuukausilahjoittajien tukeman työn tarkoitusta: luoda mahdollisuuksia maailman tytöille.

Kuukausilahjoittajamme, tyttösponsorit, tukevat niitä, joiden tiellä on enemmän esteitä kuin toisten: maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä.

Haluamme lisätä avointa puhetta kuukautisista ja kasvattaa tietoa siitä, että kuukautiset ovat keskeinen este tyttöjen koulutukselle. Kannustamme suomalaisia vaikuttamaan tyttösponsoreina siihen, että tämä este tyttöjen koulutuksen tieltä voidaan raivata.

Erityisesti kehittyvissä maissa monilla tytöillä ei ole varaa kuukautissuojiin eikä kuukautissuojia ole riittävän laajalti saatavissa. Vaatteissa näkyvä veri aiheuttaa usein sosiaalista häpeää ja kiusaamista. Kuukautiset voivat aiheuttaa myös turvallisuusriskin, sillä useasta koulusta puuttuu kunnollinen, lukollinen vessa ja tytöt saattavat altistua seksuaaliselle häirinnälle ja väkivallalle käydessään vessassa. On tavallista, että tytöt jäävät kotiin välttääkseen sosiaalisen häpeän ja ahdistelun. Hankalimmissa tapauksissa tyttö jää jälkeen opinnoistaan ja keskeyttää koulunkäynnin kokonaan.

Kuukautiset estävät tyttöjä ja naisia osallistumasta täysipainoisesti yhteisöjensä arkeen ja heille tärkeisiin tilanteisiin, kuten koulunkäyntiin. Tyttöjen koulutus ja tulevaisuuden toimeentulo vaarantuvat, jos he jäävät jälkeen opinnoistaan poissaolojen vuoksi. Äärimmäisissä tapauksissa tytöt ja naiset eristetään yhteisöstään kuukautisten aikana, millä voi olla vakavia psykologisia seurauksia. Kuukautiset ovat kaikkialla maailmassa yhteydessä myös taloudelliseen tasa-arvoon. Tytöt ja naiset joutuvat tavallisesti kustantamaan kuukautissuojat. Erityisesti kehittyvissä maissa – mutta myös länsimaissa – kuukautissuojat ovat liian kalliita köyhimmille tytöille ja naisille.

Helppo tapa auttaa on ryhtyä Planin tyttösponsoriksi. Tyttösponssi tukee ohjelmatyötämme, joka edistää tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia erityisesti Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa ja Ugandassa.

Kuukautiset ovat globaali tasa-arvokysymys. Haluamme viestiä, että kuukautiset luovat epätasa-arvoisia asetelmia niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa. Suomessakin kuukautisiin liittyvä stigma on vaikuttanut siihen, mitä tytöt ja naiset voivat tehdä kuukautisten aikana. Siteistä on ollut puutetta vielä lähihistoriassa, ja edelleen kuukautissuojat ovat monelle kalliita. Yhdenkään tytön ei tulisi jäädä pois koulusta tai muusta tärkeästä aktiviteetista kuukautisten vuoksi, asui hän missä tahansa.

Tiedostamme, että kuukautiskivut voivat olla este osallistua koulunkäyntiin. Kuukautissiteiden puute ja asenteet ovat kuitenkin tekijöitä, jotka aiheuttavat merkittävän määrän poissaoloja ja joihin voimme vaikuttaa työllämme. Edistämme myös terveydenhuollon saatavuutta. Tavoitteena on, että tytöt saavat kuukautissuojien lisäksi halutessaan tarvitsemansa kipulääkityksen.

Kuukupit ovat erinomainen ja ekologinen vaihtoehto olosuhteissa, joissa on saatavilla puhdasta vettä ja saippuaa. Monessa yhteisössä, jossa työskentelemme, hygienia ja sanitaatio ovat kuitenkin puutteellisia, ja näissä olosuhteissa siteet ovat kuukuppeja ja tamponeja turvallisempi vaihtoehto tulehdusriskin vuoksi.
 
Sopivan kuukautissuojan valintaan vaikuttaa myös se, millaisia suojia yhteisössä on totuttu käyttämään ja mitä pidetään sopivana. Kuukuppi asetetaan emättimen sisälle. Joissakin yhteisöissä on sosiaalisia normeja ja ennakkoluuloja, jotka voivat vaikeuttaa emättimeen asetettavien suojien – kuten kuukuppien ja tamponien – käyttöä, sillä sosiaalisten normien muuttaminen on hidasta.

Kuukautiset ovat ympäri maailmaa tabu, josta tyttöjen ja naisten on hankala puhua. Emojilla Plan haluaa lisätä avointa keskustelua kuukautisista. Emojit ovat oma digitaalinen kielensä, ja mielestämme kielessä on oltava ilmaisut asioille, jotka ovat keskeisiä tyttöjen ja naisten elämässä. Emoji voi lisätä avointa puhetta kuukautisista ja olla askel siihen suuntaan, ettei kuukautisia tarvitse enää hävetä ja piilotella. Tällöin myös kuukautisista johtuva kiusaaminen vähenee.

Tyttöjen epätasa-arvoinen kohtelu on aikamme suurin ihmisoikeusrikkomus. Siksi Plan International Suomen työn ytimessä on tyttöjen aseman parantaminen. Haluamme, että tämä tavoite näkyy myös kuukausilahjoitustuotteessamme. Kuukausilahjoitus on nyt nimetty uudelleen Tyttösponssiksi, sillä koemme, että nimen on tärkeää korostaa kuukausilahjoitusten tukeman työn tarkoitusta: luoda mahdollisuuksia maailman tytöille.

Tyttösponssi tukee tyttöjä, jotta he pystyvät päättämään kehostaan, kouluttautumaan ja tekemään itsenäisiä valintoja sekä osallistumaan ja vaikuttamaan. Jotta tytöt saavat äänensä kuuluviin, koko yhteisön pitää kuunnella. Siksi teemme työtä paitsi tyttöjen kanssa myös heidän perheissään ja yhteisöissään kouluttaen, keskustellen ja kehittäen.

Jos et enää halua vastaanottaa keräyksiä koskevia tekstiviestejä, voit lähettää viestin PLAN SULJE numeroon 16155 (hinta 0€). Sinut poistetaan automaattisesti tulevista varainhankinnallisista tekstiviestilähetyksistä, esimerkiksi katastrofikeräyksistä. Saatamme edelleen lähettää sinulle kuukausilahjoittamiseen, kummiuteen tai vapaaehtoisuuteen liittyviä viestejä, jos olet Planin asiakasrekisterissä.

Jos et enää halua olla SMS-kuukausilahjoittaja, voit lähettää viestin PLANKK SULJE numeroon 16155 (hinta 0€). 

Uusien lahjoittajien hankkiminen ja lipaskeräys kaduilla ovat osa varainhankintaamme, joka mahdollistaa työmme kehitysmaissa. Ne ovat hyviä tilaisuuksia kuulla ja kysyä lisää työstämme lasten hyväksi. Tule juttelemaan rohkeasti kanssamme!

Voit tehdä kertalahjoituksen verkkosivujemme kautta, ostamalla aineettoman lahjan tai tekstiviestitse lähettämällä viestin PLAN20 numeroon 16155 (20 €).

Keräyksen avaaminen on helppoa. Saat oman keräyksen pystyyn parissa minuutissa ja voit kutsua ystäväsi ja tuttavasi mukaan eri sosiaalisten kanavien kautta.

Perusta oma keräys >> 

Haluatko järjestää keräyksen muulla tavoin? Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme ja me autamme sinua.

Kampanjan tavoitteena on vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan. Siksi kannustamme eduskuntaa ja hallitusta tekemään politiikkaa, jolla Suomi omalta osaltaan auttaa rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja globaalin kehityksen sekä tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon välisestä yhteydestä.

Kesän aikana kerätyt viestit lisätään julisteisiin, jotka luovutetaan kansanedustajille syysistuntokauden alussa. Jokainen kansanedustaja saa oman julisteen, jossa on hänen nimensä ja kuvansa sekä tsemppiviestejä. Vapaaehtoisista koostuva nuorten tsemppausryhmämme voi käyttää verkkosivuilla kerättyjä viestejä osana kampanjaa. Eduskunnan ilmastopolitiikkaa seuraava ryhmä kannustaa kansanedustajia tsemppiviesteillä, kun eduskunta tekee ilmastopolitiikkaan liittyviä päätöksiä.

Ilmastonmuutoksen riskit eivät jakaudu alueellisesti tai yhteiskunnallisesti tasaisesti. Suurimmassa riskiryhmässä ovat entuudestaan epätasa-arvoisessa asemassa olevat ihmiset, kuten kehittyvissä maissa asuvat tytöt, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset, etniset vähemmistöt ja alkuperäiskansat. Nämä ryhmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja heillä on huomattavia vaikeuksia sopeutua niihin.

Kehittyvissä maissa asuvat tytöt ovat syrjittyjä sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä perusteella. Heidän haavoittuvuuttaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille lisäävät myös sukupuolen mukaan määritellyt työnjaot ja roolit, joiden mukaan kotityöt ovat tyttöjen ja naisten vastuulla. Sään ääri-ilmiöt kasvattavat tyttöjen ja naisten työtaakkaa, minkä takia työt voivat esimerkiksi joutua jäämään pois koulusta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin – ja sen vaikutukset heikentävät näiden ihmisten asemaa entisestään.

Myös pojat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Plan kiinnittää erityistä huomiota tyttöihin, sillä maailmanlaajuisesti tytöt kärsivät eniten köyhyydestä, väkivallasta sekä syrjinnästä. Tyttöjen aseman parantuminen vahvistaa myös koko ympäröivää yhteiskuntaa.

Tyttöjen rooli ja vastuu perheiden kotitöissä sekä ruokaturvasta huolehtimisessa tekee heidät erityisen haavoittuviksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Esimerkiksi sadon pienentyminen tai epäonnistuminen näkyvät ensimmäisenä tyttöjen lautasilla ja toimeentulossa. Tyttöjen kotitöihin käyttämä aika pitenee kuivuuden ja muiden sään ääri-ilmiöiden seurauksena, ja tämä aika on pois heidän koulunkäynnistään ja vapaa-ajastaan. Lisäksi tytöt ovat alttiimpia likaisen veden aiheuttamille terveyshaitoille.

Tyttöjen järjestetyt avioliitot ovat perheille selviytymiskeino tilanteissa, joissa perheen ruokaturva on heikentynyt esimerkiksi pitkittyneen kuivuuden aiheuttaman satojen menetyksen vuoksi tai ympäröivä yhteiskunta romahtanut. Naimakaupassa tytön perhe saa myötäjäiset ja avioliitto voi näyttäytyä keinona taata tyttärelle ateria edes miehensä perheessä. Lisäksi avioliiton voidaan ajatella suojelevan tyttöä häirinnältä sekä avioliiton ulkopuolisilta raskauksilta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka syventävät köyhyyttä. Esimerkiksi Malawissa lapsiavioliittojen määrä on tämän vuoksi lisääntynyt. Lapsiavioliittojen määrä lisääntyy erityisesti konfliktien ja luonnonkatastrofien seurauksena tai siirtolaisuuden yhteydessä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on yhteys näihin kaikkiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kuitenkaan lisää lapsiavioliittojen määrää aina ja kaikkialla, vaan tilanne vaihtelee voimakkaasti eri alueilla.

Naisten ja tyttöjen oikeus päättää kehostaan ja lapsiluvustaan on ihmisoikeus, joka ei toteudu tällä hetkellä maailmassa. Arviolta 214 miljoonaa naista ei saa toivomaansa ehkäisyä. Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien tulee toteutua kaikkialla maailmassa, ja Plan työskentelee sen puolesta ohjelmatyössään.

Naisten ja tyttöjen oikeus päättää omasta kehostaan edistää perheiden ja yhteisöjen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja edistää ilmastonmuutoksen ratkaisua hillitsemällä väestönkasvua. Väestönkasvu aiheuttaa haasteita ravinnontuotannolle, puhtaan veden riittävyydelle, turvalliselle kaupunkisuunnittelulle ja ympäristölle – etenkin kun ilmastonmuutoksen seurauksena osa alueista muuttuu viljely- ja asuinkelvottomiksi.

Siksi myös väestönkasvun hillitseminen on hyödyllistä ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin seurauksiin vastaamiseksi. Väestöpolitiikan on kuitenkin perustuttava ihmisoikeuksiin sekä naisten ja tyttöjen mahdollisuuteen päättää lapsiluvustaan. Päästöjen hillinnän näkökulmasta teollisuusmaiden vähentyvän väestön ilmastopäästöt ovat moninkertaiset verrattuina kehittyvien maiden runsasväkisiin alueisiin. Siksi vauraiden teollisuusmaiden päästövähennykset ovat keskeisiä, eikä niitä voida korvata rajoittamalla väestönkasvua kehittyvissä maissa.

Koulutus antaa erilaisia taitoja elämään. Koulutetut tytöt tuntevat muita enemmän sopeutumiskeinoja ja osaavat toimia kriisitilanteissa paremmin. Koulutus myös parantaa tyttöjen mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.

Tyttöjen kouluttaminen kasvattaa ihmiskunnan kykyjä löytää ratkaisuja. Jokainen tytön koulussa viettämä vuosi myös vahvistaa koko valtion kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tilastojen mukaan koulutetut tytöt saavat vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat. Väestönkasvun pienentyminen taas tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, mutta tyttöjen ja naisten lapsiluvun tulee pohjautua heidän omiin valintoihinsa.

Kun tytöt osallistuvat päätöksentekoon, varmistetaan, että emme tee ilmastoratkaisuja, jotka lisäävät epätasa-arvoa ja heikentävät tyttöjen asemaa.

Edistämällä tyttöjen oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa Plan purkaa esteitä tyttöjen koulutuksen tieltä.

Plan International Suomi alkaa tukea nuoria ja heidän yhteisöjään sopeutumaan erilaisiin muutoksiin, mm. ilmastonmuutoksesta johtuviin muutoksiin. Teemme tätä työtä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien hankkeidemme rinnalla. Ugandassa olemme pilotoineet aurinkoenergiauuneja tukeaksemme nuorten työllistymistä. Haemme rahoitusta kehitysyhteistyöhankkeille, joilla voisimme tukea lasten ja erityisesti tyttöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen, ja/tai heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.

Plan International Suomi on aiemmin toteuttanut yhden ilmastoteemaisen kehitysyhteistyöhankkeen: vuosina 2015– 2017 rahoitimme Kambodžassa hanketta, jolla tuettiin esimerkiksi ilmastofiksua viljelyä, lasten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta sekä infrastruktuurin parantamista muun muassa tulviin varautumiseksi.

Kansainvälisesti Plan Internationalilla on käynnissä noin kaksikymmentä ilmastoteemaista kehitysyhteistyöhanketta. Joukossa on esimerkiksi Planin Safe schools -malliin perustuvia hankkeita, joilla varmistetaan koulujen turvallisuus ja kestävyys muun muassa tulvien sattuessa sekä varaudutaan kriisitilanteisiin. Näitä hankkeita on tällä hetkellä 31 maassa.

Olemme kartoittaneet hiilijalanjälkeämme Hiilifiksu järjestö -hankkeen hiilijalanjälkilaskurin avulla. Suurimpana haasteenamme on lentomatkustus, koska ohjelmiemme seuranta vaatii matkustamista paikan päälle. Pyrimme kuitenkin löytämään keinoja lentokilometrien vähentämiseksi esimerkiksi hyödyntämällä etäosallistumismahdollisuuksia entistä enemmän, yhdistelemällä matkoja ja kannustamalla junamatkustamiseen Euroopassa. Haluamme pienentää hiilijalanjälkeämme, ja koostamme parhaillaan ohjeistusta, joka ohjaa toimintaamme vähäpäästöisempään suuntaan. Matkustamista koskevien ohjeiden lisäksi aiomme ohjeistaa ilmastoystävällisen ruoan tarjoamisesta tilaisuuksissamme sekä periaatteista, joilla materiaalihankintoja tehdään. Käytämme jo uusiutuvaa sähköä ja olemme tarjonneet kasvis- tai vegaaniruokaa suurimmassa osassa tapahtumistamme.

Suomen toimet eivät yksin riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Meidän on kuitenkin tehtävä oma osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Jos kaikki maailman maat tekisivät samanlaista politiikkaa kuin Suomi, ilmasto lämpenisi 3,5 astetta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saadaan rajattua alle 1,5 asteen. Syksyllä 2018 julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti toi esiin, miten paljon tuhoisammat vaikutukset 2 asteen lämpenemisellä on verrattuna 1,5 asteen lämpenemiseen. Takana loistava tulevaisuus? -kampanjalla vaadimme, että Suomi tekee politiikkaa, jonka avulla ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Suomen hallitus ja eduskunta voivat tehdä päätöksiä, jotka tukevat ja edistävät tätä tavoitetta.

Suomen vastuu on tehdä oma reilu osuutensa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Ilmastonmuutoksessa on kyse globaalista oikeudenmukaisuudesta. Kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista päästöistä. Suomi on yksi maailman vauraimpia maita ja päästöt kansalaista kohden ovat Euroopan korkeimpia. Historiallisesti teollisuusmaiden päästöt ovat aiheuttaneet suurimman osan ilmastonmuutoksesta. Siksi meillä on keskimääräistä suurempi vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa vähentämällä omia päästöjään tavalla, joka rajaa ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen. Suomi on myös yhdessä muiden rikkaiden länsimaiden kanssa sitoutunut antamaan kehittyville maille kansainvälistä ilmastorahoitusta, jolla sekä tuetaan kehittyvien maiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että autetaan maailman köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ihmiset, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaikkein eniten, ovat olleet vähiten sitä aiheuttamassa ja siksi teollisuusmailla on vastuu korvata aiheuttamaansa haittaa. Suomen tulisi nostaa oma ilmastorahoituksensa 200 miljoonaan euroon vuodessa ja erottaa se muista kehitysyhteistyövaroista. Tällä hetkellä ilmastorahoitus otetaan kehitysyhteistyövaroista.

Kaikkien maiden tulee tehdä oma osuutensa päästöjen vähentämisessä, myös Suomen. Jos kaikki maailman maat tekisivät samanlaista ilmastopolitiikkaa kuin Suomi, ilmasto lämpenisi 3,5 astetta. Lisäksi suomalaisten henkeä kohti lasketut päästöt ovat maailman korkeimpia.

Lisäksi:

• vaikka Kiinan päästöt ovat nykyisin suurimpia maailmassa, se on vasta kolmantena Yhdysvaltojen ja EU:n jälkeen kun verrataan, mitkä maat tai alueet ovat saastuttaneet eniten. Suomella ja muilla vaurailla mailla on siis erityinen historiallinen vastuu päästöjen vähentämisestä.
• Kiinan päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä Kiinassa tehtyjen tuotteiden kasvaneen kysynnän vuoksi. Muut maat ovat näin ikään kuin ulkoistaneet kulutuksensa päästöt Kiinaan ja muihin maihin, missä käyttämiämme tuotteita valmistetaan. Ulkoistetut päästöt tulisi myös ottaa huomioon, kun eri maiden päästöjä lasketaan.
• Intiassa ja Kiinassa kehitetään jo ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Intian tavoitteena on olla kolmanneksi suurin aurinkoenergian tuottaja maailmassa, ja Kiinasta puolestaan on tullut maailman suurin uusiutuvaan energiaan investoija. Ilmastokestävä yhteiskunta ja sen edellyttämät teknologiset ratkaisut ovat tulevaisuutta, ja Suomen kannattaa olla edelläkävijänä niiden kehittämisessä ja tarjoamisessa esimerkiksi Kiinan kasvaville markkinoille.
• Suomi voi omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä muille maille. Jos kaikki odottavat, että muut tarttuvat toimeen ensin, mitään ei tapahdu ja maapallon lämpeneminen jatkuu hallitsemattomana.

Suomen tulee kasvattaa omia hiilinielujaan ja -varastojaan tasaisesti niin, että ne tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä ekosysteemien eheyttä ja biodiversiteetin suojelua. Suomen tulee edistää ekosysteemien hiilinieluja ja -varastoja vahvistavia tavoitteita ja toimenpiteitä myös kansainvälisesti ja EU:ssa. Toimien tulee huomioida syrjittyjen ryhmien, kuten tyttöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet.

Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, mutta se ei saa tapahtua luonnollisten nielujen ja biodiversiteetin kustannuksella. Suomessa kaavaillut metsähakkuiden lisäykset heikentäisivät metsiemme hiilensidontakykyä määrällä, joka vastaa jopa yli puolta henkilöautoliikenteen päästöistä. Nielujen pienentäminen vastaa ilmastovaikutuksiltaan päästöjen lisäämistä.

Ilmoittaudu mukaan nettisivujemme kautta ja valitse sinua kiinnostavat toimintamuodot. Ilmoittautuminen ei sido sinua mihinkään, vaan voit osallistua vapaaehtoistoimintaan oman kiinnostuksesi ja aikataulujesi mukaan. Saat  kuukausittain uutiskirjeen, jossa kerromme toiminnastamme.  Jos paikkakunnallaisi on Planin paikallisryhmä, voit olla suoraan yhteydessä sen vetäjään. Jos haluat perustaa paikkakunnallesi ryhmän, autamme sinua mielellämmme! 

Meillä on erilaisia toimintamuotoja, joihin voi osallistua joustavasti elämäntilanteen mukaan. Toiminta sopii lähes jokaiselle.  Lue tarkemmin eri vaihtoehdoista verkkosivuiltamme ja valitse sinulle sopivin toimintamuoto. Alle 18-vuotiaille suosittelemme lastenhallituksemme toimintaa.

Planin vapaaehtoisena voit valita elämäntilanteesi parhaiten sopivat tehtävät.  Voit tiedottaa tyttöjen oikeuksista, osallistua tapahtumaan, pystyttää valokuvanäyttelyn, toimia nuorten maahanmuuttajien kanssa tai tehdä käännöstöitä. Lue lisää vapaaehtoistoiminnasta täältä.

Vapaaehtoisena edistät tyttöjen oikeuksia. Teet merkityksellistä vapaaehtoistyötä, tapaat samanhenkisiä ihmisiä ja opit uutta kehitysyhteistyöstä. Saat tukea ja perehdytystä tehtäviin ja sinut on vakuutettu vapaaehtoistoiminnassasi. Vapaaehtoiset saavat kotiinsa Plan-lehden ja sähköpostiinsa uutiskirjeen.

Tällä hetkellä tarjoamme vapaaehtoistehtäviä vain Suomessa. 

Kansainvälinen Plan International keskittyy kehittyvissä maissa asuvien tyttöjen elämän parantamiseen. Tavoitteemme on, että jokainen tyttö saa käydä koulua ja hankkia riittävän toimeentulon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää omasta elämästään ja osallistua yhteisönsä ja yhteiskuntansa päätöksentekoon.

Puramme esteitä tyttöjen koulunkäynnin tieltä ja lisäämme tyttöjen suojelua esimerkiksi väkivallalta ja haitallisilta perinteiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja sukuelinten silpomiselta.

Työtämme tyttöjen hyväksi voi tukea esimerkiksi ottamalla tytön kummilapseksi, ryhtymällä tyttösponsoriksi eli säännölliseksi kuukausilahjoittajaksi tai tekemällä kertalahjoituksen.

Kansainvälisen Planin tavoite on saada seuraavien viiden vuoden aikana 100 miljoonaa tyttöä oppimaan, vaikuttamaan yhteisönsä asioihin, päättämään omasta elämästään ja kasvamaan turvassa.

Lue lisää työstämme tyttöjen hyväksi.

Kaikilla lapsilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Tytöillä on kuitenkin sukupuolensa takia poikia heikommat lähtökohdat toteuttaa oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Tytöt kärsivät poikia useammin aliravitsemuksesta, huonosta koulutuksesta, lapsiavioliitoista, väkivallasta, lapsikaupasta ja hiv/aidsista. Tytöt kehittyvissä maissa kokevat kolminkertaista syrjintää ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä takia. Nuorina naisina he eivät voi useinkaan päättää elämästään, kuten liikkumisestaan, toimeentulostaan ja lapsiensa määrästä.

Sukupuoleen perustuva syrjintä aiheuttaa köyhyyttä, jota ei voida vähentää ilman, että puututaan sukupuoleen perustuvaan syrjintään. Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää koko yhteisöä ja yhteiskuntaa. Jokainen lisävuosi koulussa kasvattaa tytön elinaikaisia tuloja 10–20 prosenttia. Naiset sijoittavat 90 prosenttia tuloistaan takaisin perheidensä hyväksi, miehet vain 30–40 prosenttia. Tytöt ovat avainasemassa, kun sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys halutaan katkaista.

Parannamme tyttöjen asemaa kaikessa työssämme yli 70 maassa. Huomioimme tyttöjen tilanteen ja erityistarpeet kaikissa ohjelmissamme, esimerkiksi edistäessämme tyttöjen pääsyä varhaiskasvatukseen ja kouluun, tarjotessamme humanitaarista apua, poistaessamme haitallisia perinteitä, kuten silpomista ja lapsiavioliittoja, ja parantaessamme tyttöjen teknologiataitoja ja mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon.

Teemme myös vahvaa vaikuttamistyötä, jotta päättäjät kyläpäälliköistä YK-johtajiin parantavat tyttöjen asemaa ja jotta yhteisöjen asenteet muuttuvat myönteisiksi tyttöjen oikeuksille.

Tyttöjen koulutus on yksi parhaista keinoista vähentää köyhyyttä. Laadukkaan peruskoulutuksen saanut tyttö todennäköisesti avioituu ja hankkii lapsia vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheensä terveydestä, sijoittaa ansionsa perheensä hyväksi. Hän myös tuntee oikeutensa ja pystyy toimimaan niiden toteutumiseksi.

Maailmanlaajuisesti yli 130 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä ei pääse kouluun, usein köyhyyden ja syrjinnän vuoksi. Koulutuksen katkaiseminen ja estäminen loukkaavat tytöille kuuluvia ihmisoikeuksia. Lisäksi koulutuksen puute on tyttöjen mahdollisuuksien tuhlausta, jolla on vakavat maailmanlaajuiset seuraukset.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon mielestä peruskoulutuksen pitää kestää vähintään yhdeksän vuotta. Työskentelemme sen eteen, että kaikki lapset saisivat laadukkaan peruskoulutuksen.

Tyttöjen laadukkaan koulutuksen varmistaminen edellyttää puuttumista sukupuoleen perustuvaan syrjintään, väkivaltaan ja lapsiavioliittoihin.

Monet köyhät vanhemmat valitsevat, että kouluttavat vain poikansa ja pitävät tytöt kotona huolehtimassa kotitaloustöistä tai lähettävät tytöt tienaamaan elantoa perheelle. Tämä johtuu siitä, että monessa kulttuurissa poikia on perinteisesti arvostettu enemmän kuin tyttöjä, jotka siirtyvät naimakaupassa toiseen perheeseen.

Seksuaalinen väkivalta ja sen pelko vähentävät tyttöjen mahdollisuuksia jatkaa opintojaan alakoulun jälkeen. Tytöt ja heidän vanhempansa pelkäävät muiden oppilaiden ja opettajien väkivaltaa, minkä takia vanhemmat ottavat tyttärensä pois koulusta ennenaikaisesti. Tutkimuksissamme tytöt kertovat, kuinka opettajat vaativat heiltä seksuaalisia palveluksia hyviä arvosanoja vastaan.

Lapsiavioliitot ja liian varhainen äitiys katkaisevat monen tytön koulutien pysyvästi.

Plan International on vahvasti mukana maailmanlaajuisessa liikkeessä tyttöjen aseman parantamiseksi. Toivomme mukaan ihmisiä ja yhteisöjä kaikkialla maailmassa. Liikkeen tavoite on aktivoida ihmiset ja yhteiskunnat edistämään tyttöjen oikeuksia.

Liikkeeseen osallistuminen voi tarkoittaa monia asioita: voit jakaa tietoa tyttöjen asemasta tuttavapiirillesi ja sosiaalisessa mediassa, voit tukea tyttöjen oikeuksia tyttösponsorina tai kummina, voit ryhtyä vapaaehtoiseksi ja olla mukana järjestämässä tempauksia ja voit vedota päättäjiin, jotta he parantavat tyttöjen asemaa entistä tehokkaammin.

Joka vuosi 12 miljoonaa tyttöä menee naimisiin alle 18-vuotiaana, osa heistä jopa alle 10-vuotiaana. Moni heistä keskeyttää koulunkäyntinsä, jotta voi valmistautua häihinsä tai ansaita rahaa myötäjäisiään varteen. Avioituneina tytöt eivät usein saa lupaa tai pysty jatkamaan opiskeluaan.

Lapsiavioliittojen seuraukset kertautuvat seuraavissa sukupolvissa. Nuorten ja kouluttamattomien äitien tyttärillä on suuri riski keskeyttää myös koulunsa ja avioitua nuorena.

Lapsi- ja pakkoavioliitot ovat ihmisoikeusloukkauksia. Monet lapsiavioliitot ovat pakkoavioliittoja, sillä tytöt eivät useimmiten avioidu vapaasta tahdostaan. Monissa kulttuureissa lapsiavioliitot ovat normi, joten tytöt suostuvat naimisiin velvollisuudentunnosta.

Usein lapsiavioliitot solmitaan laittomasti, sillä valtaosassa työskentelymaistamme alle 18-vuotiaiden avioliitot ovat laissa kiellettyjä. Lapsiavioliitoista kärsivät myös pojat.

Alaikäiset tytöt tulevat raskaaksi lapsiavioliittojen ja väkivallan seurauksena tai vain siksi, ettei heillä ole riittäviä tietoja ja palveluita. YK:n väestörahasto UNFPA arvioi, että joka vuosi kaksi miljoonaa alle 15-vuotiasta ja 16 miljoonaa 15-19-vuotiasta tulee äidiksi.

Suurin osa lapsi- ja teiniäideistä on joutunut lapsiavioliittoon. Heillä on huonot mahdollisuudet päättää omasta kehostaan ja saada tietoa terveydestä, ehkäisystä ja raskaudesta.

Moni alaikäinen tyttö tulee raskaaksi hyväksikäytön ja väkivallan seurauksena, ja raskaus tarkoittaa heille häpeää. Turvattomasti, usein laittomasti, tehdyt abortit aiheuttavat terveyshaittoja ja kuolemia. Konfliktit ja katastrofit lisäävät tyttöjen riskiä tulla raskaaksi, koska turvattomat olot lisäävät lapsiavioliittojen, väkivallan ja raiskausten määrää.

Nuoret synnyttäjät ovat suurimmassa riskissä kärsiä raskauden ja synnytyksen aikaisista komplikaatioista ja kuolla niihin. Synnytys on riskialtis myös vauvalle.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on vanha perinne, joka liitetään monessa kulttuurissa kunniallisuuteen ja kuuliaisuuteen. Silpominen tapahtuu yleensä lapsena tai teini-iässä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan ainakin 200 miljoonaa naista ja tyttöä on kokenut jonkinasteisen sukuelinten silpomisen. Joka vuosi noin kolme miljoonaa tyttöä eri puolilla maailmaa on vaarassa joutua silvotuksi. Heistä suurin osa on Afrikassa, mutta tyttöjen sukuelimiä silvotaan myös Lähi-idässä ja Aasiassa.

Silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus tyttöjä ja naisia kohtaan. Se aiheuttaa terveysriskejä, kuten verenvuotoa, tulehduksia, hedelmättömyyttä ja ongelmia raskauden ja synnytyksen aikana. Pahimmillaan silpominen voi johtaa kuolemaan.

Plan International työskentelee silpomisen lopettamiseksi ympäri maailmaa. Plan International Suomi tekee silpomisenvastaista työtä Etiopiassa lahjoittajiemme ja ulkoministeriön tuella. Työmme tuloksena kaikki 84 yhteisöä, joissa työskentelimme vuoden 2017 aikana, ovat sitoutuneet lopettamaan tyttöjen sukuelinten silpomisen. Jo 119 koulussa toimii Planin tukemia nuorten ryhmiä, jotka kertovat muille oppilaille silpomisen ja lapsiavioliittojen haitoista.

Haluamme, että tytöt ja pojat voivat toteuttaa itseään tasa-arvoisesti ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Sekä tytöt että pojat kokevat sukupuoleensa kohdistuvaa syrjintää.

Sukupuoliin liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä, jotka ovat erilaisia tytöille ja pojille. Jotta maailmassa saavutetaan tasa-arvo, on sukupuoliroolien muututtava. Kun tyttöjen yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet ja koulutien katkeaminen, pojille asetetaan usein elättäjän vastuu eikä heidän osallistumistaan lastenkasvatukseen tueta.

Monissa maissa poikia kannustetaan riskikäyttäytymiseen. Tämä voi tarkoittaa väkivaltaisen maskuliinisen kulttuurin suosimista tai painostamista liittymään jengeihin. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa 15–29-vuotias mies joutuu henkirikoksen uhriksi 28 kertaa naisia todennäköisemmin.

Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää myös poikia. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään sekä päätöksentekoon, yhteiskunnat vaurastuvat ja voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille. Myös perheiden hyvinvointi lisääntyy. Työskentelemme sen eteen, että tytöt ja pojat saavat itse valita tulevaisuutensa sekä elää terveellisesti ja turvallisesti ilman sukupuolirooleille asetettuja haitallisia käsityksiä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikki alle 18-vuotiaat ihmiset ovat lapsia. Nuoria ovat 10–24-vuotiaat. Murrosikäisiksi sopimus laskee 10–19-vuotiaat, joista 10–14-vuotiaat ovat varhaismurrosikäisiä ja 15–19-vuotiaat myöhäismurrosikäisiä. Koska olen tyttö -liikkeessä määrittelemme alle 18-vuotiaat tytöiksi ja 18–24-vuotiaat nuoriksi naisiksi.

Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia kohdellaan yhteiskunnassa yhdenvertaisesti. Sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen voivat estää esimerkiksi se, että samapalkkaisuus tai yhdenvertaisuus lain edessä eivät toteudu. Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus johtaa sukupuolten tasa-arvoon.

Sukupuolten tasa-arvo tarkoittaa sitä, että naiset ja miehet sekä tytöt ja pojat ovat yhteiskunnallisesti samanarvoisia. Se ei tarkoita sitä, että naiset ja miehet ovat samanlaisia vaan sitä, että heidän samanlaisuutensa ja erilaisuutensa tunnistetaan ja arvotetaan tasaveroisiksi. Tyttöjen ja poikien elämää määrittävät toisistaan poikkeavat tarpeet, rajoitukset ja kokemukset.

Naisten ja miesten samanlainen kohtelu ei välttämättä johda sukupuolten tasa-arvoon. Esimerkiksi kaikille lapsille ilmainen peruskoulutus ei ole taannut tytöille ja pojille tasa-arvoista pääsyä kouluun, koska perheet ottavat tytöt poikia herkemmin pois koulusta ja tyttöjen koulutie katkeaa poikia aikaisemmin lapsi- tai pakkoavioliittoon.

Sukupuoliroolit opitaan jo lapsena kotona, koulussa ja muualla yhteisössä. Lapset oppivat, että tyttöt leikkivät nukeilla ja pojat sotilailla. Tyttöjen pitää olla tunteellisia ja hoivaavia, poikien taas rohkeita ja fyysisesti vahvoja. Rooleja vahvistetaan johdonmukaisesti. Tämän takia monet ajattelevat, että roolit perustuvat biologiaan eivätkä ole yhteiskunnassa rakennettuja.

Kun sukupuoliroolit siirtyvät sukupolvelta toiselle, lapset oppivat toimimaan sukupuolelleen tyypillisesti. Tämä estää tyttöjä ja poikia tekemästä itse valintoja elämässään.

Stereotyyppisten sukupuoliroolien mukaan naiset ja tytöt nähdään usein miehiä ja poikia huonompina ja siksi alempiarvoisina. Pojilla ja miehillä on jokaisessa yhteiskunnassa enemmän oikeuksia ja resursseja kuin tytöillä ja naisilla. Tämä mahdollistaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja muun syrjinnän.

Tytöt ansaitsevat oman päivänsä, koska heidän asemansa ei ole saanut riittävästi huomiota muina teemapäivinä, kuten kansainvälisenä naistenpäivänä. Tyttöjen tarpeet ovat myös erilaisia kuin aikuisten naisten. Erityisesti tytöt kohtaavat lapsi- ja pakkoavioliittoja, teiniraskauksia ja kouluväkivaltaa.

Kansainvälinen tyttöjen päivä tarjoaa tilaisuuden korostaa erityisesti tyttöjen ongelmia, tarpeita ja oikeuksia. Se kannustaa toimintaan, jotta kaikki maailman tytöt saavat poikien kanssa tasa-arvoisen mahdollisuuden toteuttaa kykyjään. Tyttöjen koulutuksen parantaminen on tutkitusti yksi parhaista keinoista taistella köyhyyttä vastaan.

Idea tyttöjen päivästä syntyi Plan Internationalin toiminnassa tyttöjen tasa-arvoisten oikeuksien parantamiseksi. Tyttöjen päivästä tuli yksi Planin Koska olen tyttö -liikkeen tavoitteista. Päivä sai tukea useilta hallituksilta ympäri maailman. YK:ssa sitä ajoi Kanada, ja aloitetta tuki yli sata jäsenmaata, myös Suomi. Joulukuussa 2011 YK:n yleiskokous julisti lokakuun 11. päivän kansainväliseksi tyttöjen päiväksi.

Ensimmäistä kansainvälistä tyttöjen päivää vietettiin vuonna 2012. Plan International juhlii sitä näyttävästi kaikissa toimintamaissaan.

Tyttöjen päivän keräys on uusi keräyksemme, jonka toteutamme jatkossa joka vuosi. Lahjoittaa voivat sekä yksityiset henkilöt että yritykset. Keräyksen lahjoituksilla autamme tytöt kouluun puuttumalla koulunkäynnin esteisiin, kuten syrjintään, väkivaltaan ja lapsiavioliittoihin. Lisäämme vanhempien ja yhteisöjen tietoa tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Keräykseen voi lahjoittaa aikavälillä 12.9.-30.10.

Voit osallistua tyttöjen päivään juuri sinulle sopivalla tavalla. Tässä on sinulle viisi vaihtoehtoista tekoa tyttöjen puolesta. Valitse omaan aikaasi sopiva tai tee vaikka kaikki!

Viisi tekoa tyttöjen puolesta 11.10.

• 3 min: Tue tyttöjä lahjoittamalla ja tsemppaa muutkin mukaan!
• 5 min: Kerro sosiaalisessa mediassa olevasi #tyttöjenpuolella
• 15 min: Tule mukaan hinnanpyörityskampanjaan vapaaehtoisena ja haasta yritys lahjoittamaan  
• 30 min: Tiedätkö miten tyttöjen koulutus ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa? Kuuntele podcast
• 60 min: Osallistu tapahtumaan, vieraile valokuvanäyttelyssämme tai ryhdy vapaaehtoiseksi.

Tänä vuonna keräämme varoja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Lahjoituksellasi edistät kanssamme tyttöjen koulutusta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

Näin voit osallistua:

•  Ryhdy tyttösponsoriksi! Tyttösponsori-yrityksenä saat käyttöösi diplomin, viestintäpaketin ja ajankohtaisia uutisia kohdemaista neljästi vuodessa.
•  Tee yrityslahjoitus. Lahjoita työhömme kehittyvissä maissa elävien tyttöjen koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseksi.
•  Perusta yrityksesi oma keräys. Aloita yrityksen tai henkilökunnan oma verkkokeräys tyttöjen hyväksi.
•  Edistä tyttöjen oikeuksia sosiaalisessa mediassa. Seuraa somekanaviamme ja jaa julkaisujamme. Kerro olevasi #tyttöjenpuolella

Ilmastonmuutoksen riskit eivät jakaudu alueellisesti tai yhteiskunnallisesti tasaisesti. Suurimmassa riskiryhmässä ovat entuudestaan epätasa-arvoisessa asemassa olevat ihmiset, kuten kehittyvissä maissa asuvat tytöt, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset, etniset vähemmistöt ja alkuperäiskansat. Nämä ryhmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja heillä on huomattavia vaikeuksia sopeutua niihin.

Kehittyvissä maissa asuvat tytöt ovat syrjittyjä sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä perusteella. Heidän haavoittuvuuttaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille lisäävät myös sukupuolen mukaan määritellyt työnjaot ja roolit, joiden mukaan kotityöt ovat tyttöjen ja naisten vastuulla. Sään ääri-ilmiöt kasvattavat tyttöjen ja naisten työtaakkaa, minkä takia työt voivat esimerkiksi joutua jäämään pois koulusta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin – ja sen vaikutukset heikentävät näiden ihmisten asemaa entisestään.

Myös pojat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Plan kiinnittää erityistä huomiota tyttöihin, sillä maailmanlaajuisesti tytöt kärsivät eniten köyhyydestä, väkivallasta sekä syrjinnästä. Tyttöjen aseman parantuminen vahvistaa myös koko ympäröivää yhteiskuntaa.

Tyttöjen rooli ja vastuu perheiden kotitöissä sekä ruokaturvasta huolehtimisessa tekee heidät erityisen haavoittuviksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Esimerkiksi sadon pienentyminen tai epäonnistuminen näkyvät ensimmäisenä tyttöjen lautasilla ja toimeentulossa. Tyttöjen kotitöihin käyttämä aika pitenee kuivuuden ja muiden sään ääri-ilmiöiden seurauksena, ja tämä aika on pois heidän koulunkäynnistään ja vapaa-ajastaan. Lisäksi tytöt ovat alttiimpia likaisen veden aiheuttamille terveyshaitoille.

Tyttöjen järjestetyt avioliitot ovat perheille selviytymiskeino tilanteissa, joissa perheen ruokaturva on heikentynyt esimerkiksi pitkittyneen kuivuuden aiheuttaman satojen menetyksen vuoksi tai ympäröivä yhteiskunta romahtanut. Naimakaupassa tytön perhe saa myötäjäiset ja avioliitto voi näyttäytyä keinona taata tyttärelle ateria edes miehensä perheessä. Lisäksi avioliiton voidaan ajatella suojelevan tyttöä häirinnältä sekä avioliiton ulkopuolisilta raskauksilta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka syventävät köyhyyttä. Esimerkiksi Malawissa lapsiavioliittojen määrä on tämän vuoksi lisääntynyt. Lapsiavioliittojen määrä lisääntyy erityisesti konfliktien ja luonnonkatastrofien seurauksena tai siirtolaisuuden yhteydessä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on yhteys näihin kaikkiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kuitenkaan lisää lapsiavioliittojen määrää aina ja kaikkialla, vaan tilanne vaihtelee voimakkaasti eri alueilla.

Naisten ja tyttöjen oikeus päättää kehostaan ja lapsiluvustaan on ihmisoikeus, joka ei toteudu tällä hetkellä maailmassa. Arviolta 214 miljoonaa naista ei saa toivomaansa ehkäisyä. Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien tulee toteutua kaikkialla maailmassa, ja Plan työskentelee sen puolesta ohjelmatyössään.

Naisten ja tyttöjen oikeus päättää omasta kehostaan edistää perheiden ja yhteisöjen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja edistää ilmastonmuutoksen ratkaisua hillitsemällä väestönkasvua. Väestönkasvu aiheuttaa haasteita ravinnontuotannolle, puhtaan veden riittävyydelle, turvalliselle kaupunkisuunnittelulle ja ympäristölle – etenkin kun ilmastonmuutoksen seurauksena osa alueista muuttuu viljely- ja asuinkelvottomiksi.

Siksi myös väestönkasvun hillitseminen on hyödyllistä ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin seurauksiin vastaamiseksi. Väestöpolitiikan on kuitenkin perustuttava ihmisoikeuksiin sekä naisten ja tyttöjen mahdollisuuteen päättää lapsiluvustaan. Päästöjen hillinnän näkökulmasta teollisuusmaiden vähentyvän väestön ilmastopäästöt ovat moninkertaiset verrattuina kehittyvien maiden runsasväkisiin alueisiin. Siksi vauraiden teollisuusmaiden päästövähennykset ovat keskeisiä, eikä niitä voida korvata rajoittamalla väestönkasvua kehittyvissä maissa.

Koulutus antaa erilaisia taitoja elämään. Koulutetut tytöt tuntevat muita enemmän sopeutumiskeinoja ja osaavat toimia kriisitilanteissa paremmin. Koulutus myös parantaa tyttöjen mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.

Tyttöjen kouluttaminen kasvattaa ihmiskunnan kykyjä löytää ratkaisuja. Jokainen tytön koulussa viettämä vuosi myös vahvistaa koko valtion kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tilastojen mukaan koulutetut tytöt saavat vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat. Väestönkasvun pienentyminen taas tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, mutta tyttöjen ja naisten lapsiluvun tulee pohjautua heidän omiin valintoihinsa.

Kun tytöt osallistuvat päätöksentekoon, varmistetaan, että emme tee ilmastoratkaisuja, jotka lisäävät epätasa-arvoa ja heikentävät tyttöjen asemaa.

Edistämällä tyttöjen oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa Plan purkaa esteitä tyttöjen koulutuksen tieltä.

Kaikkien maiden tulee tehdä oma osuutensa päästöjen vähentämisessä, myös Suomen. Jos kaikki maailman maat tekisivät samanlaista ilmastopolitiikkaa kuin Suomi, ilmasto lämpenisi 3,5 astetta. Lisäksi suomalaisten henkeä kohti lasketut päästöt ovat maailman korkeimpia.

Lisäksi:

• vaikka Kiinan päästöt ovat nykyisin suurimpia maailmassa, se on vasta kolmantena Yhdysvaltojen ja EU:n jälkeen kun verrataan, mitkä maat tai alueet ovat saastuttaneet eniten. Suomella ja muilla vaurailla mailla on siis erityinen historiallinen vastuu päästöjen vähentämisestä.
• Kiinan päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä Kiinassa tehtyjen tuotteiden kasvaneen kysynnän vuoksi. Muut maat ovat näin ikään kuin ulkoistaneet kulutuksensa päästöt Kiinaan ja muihin maihin, missä käyttämiämme tuotteita valmistetaan. Ulkoistetut päästöt tulisi myös ottaa huomioon, kun eri maiden päästöjä lasketaan.
• Intiassa ja Kiinassa kehitetään jo ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Intian tavoitteena on olla kolmanneksi suurin aurinkoenergian tuottaja maailmassa, ja Kiinasta puolestaan on tullut maailman suurin uusiutuvaan energiaan investoija. Ilmastokestävä yhteiskunta ja sen edellyttämät teknologiset ratkaisut ovat tulevaisuutta, ja Suomen kannattaa olla edelläkävijänä niiden kehittämisessä ja tarjoamisessa esimerkiksi Kiinan kasvaville markkinoille.
• Suomi voi omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä muille maille. Jos kaikki odottavat, että muut tarttuvat toimeen ensin, mitään ei tapahdu ja maapallon lämpeneminen jatkuu hallitsemattomana.

Joka kymmenes ihminen maailmassa elää edelleen köyhyysrajan alapuolella eli alle 1,90 dollarilla päivässä. Köyhyyden poistaminen maailmasta on kansainvälinen velvollisuus ja siihen vaaditaan pitkäjänteistä työtä. Kyseessä on myös meidän etumme maailmassa, jossa kehitys on maailmanlaajuisesti epätasaista ja jossa eriarvoisuus sekä maiden sisällä että maiden välillä kasvaa. Suomi on sitoutunut pohjoismaiseen ja länsimaiseen tapaan toimia vastuullisesti kansainvälisessä maailmassa, esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteissa. Auttaminen on myös vastavuoroisuutta: ei ole kauan siitä, kun saimme itse kansainvälistä apua muualta maailmasta sotiemme jälkeen. 

Monenlaisista historiallisista syistä toiset maat ovat köyhempiä kuin toiset. Kun valtio on jäänyt huonoon asemaan, sieltä on hankala nousta ylös. Esimerkiksi sodat ja konfliktit aiheuttavat kurjuutta ja estävät kehitystä. Ilmastonmuutos hankaloittaa elämää toisissa maissa enemmän kuin toisissa, kun kuivuudet, rankkasateet ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät. Myös maailmantalous on nykyisin rakentunut tavalla, joka asettaa maat eriarvoisiin asemiin.

Köyhyys on vähentynyt maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä merkittävästi. Yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, ja kehitysyhteistyöllä on ollut merkittävä vaikutuksensa edistysaskeliin. Teemme osamme edistämällä entistä tasa-arvoisempaa maailmaa. Taloudellinen kasvu parantaa olosuhteita, mutta se ei välttämättä vähennä eriarvoisuutta tai turvaa lasten oikeuksien toteutumista. Siksi kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli maailman kehityksessä.

Kehitysyhteistyössä on saatu vuosikymmenten aikana valtavia tuloksia aikaan. Esimerkiksi köyhyys on vähentynyt merkittävästi. Monet asioista vaativat kuitenkin pitkäjänteistä työtä, jotta niissä saadaan pysyviä tuloksia aikaiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutus ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kaltaiset ilmiöt. Köyhien maiden kehitykseen vaikuttavat esimerkiksi kansainvälinen talous ja maiden sisäiset poliittiset tilanteet. Kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen näiden maiden kehityksen rakentamisessa. Esimerkiksi koulutus valuu hukkaan, jos lapset ovat aliravittuja ja kykenemättömiä oppimaan.

Apua tarvitaan monessa paikassa. Jokaisen kannattaa osallistua sellaiseen auttamiseen, jonka kokee itselleen parhaaksi. Uskomme, että köyhissä olosuhteissa elävien lasten auttaminen on oikein ja tehokas tapa pysäyttää köyhyyden periytyminen. Kotimaamme köyhyys on suhteellista, kun taas kehitysmaissa absoluuttista, eli sellaista, jossa edes perustarpeita ei pystytä tyydyttämään eikä ihmisellä itsellään ole mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseensa. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen hyödyttää lopulta meitä kaikkia ja heijastuu tulevaisuuteemme. Autamme, koska voimme ja koska meillä on velvollisuus: me saimme itse kehitysapua esimerkiksi 1940-luvulla Unicefilta. 

Työmme pohja on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jossa määritellään lasten oikeudet. Kun kehitysmaan kulttuuri tai perinteet rikkovat oikeuksia, kuten lapsiavioliitoissa tai tyttöjen sukuelinten silpomisessa, toimintatapoja on muutettava. Kulttuuri muodostuu ihmisten uskomuksista, asenteista ja tavoista toimia. Lisäämme yhteisöjen tietoisuutta lapsen oikeuksista ja varmistamme heidän kanssaan, että oikeudet toteutuvat. 

Koulutuksella on myönteisiä vaikutuksia niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin hyvinvointiin ja selviytymiseen kriisitilanteissa. Koulutuksella on yhteys lapsikuolleisuuden ja hi-virustartuntojen vähenemiseen. Koulutus nostaa yhteisöjä pois köyhyydestä, sillä esimerkiksi koulutettu tyttö laittaa myös omat lapsensa kouluun ja pysäyttää näin köyhyyden periytymisen. Koulutus edistää demokratiaa, sillä se lisää tietoisuutta yhteiskunnan ongelmista ja rohkaisee osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Vaikuttamistyössä tuomme lasten elämään ja lapsen oikeuksiin liittyviä asioita päättäjien, median ja yleisön tietoisuuteen. Esimerkki vaikuttamistyömme ansiosta useassa maassa lasten ruumiillinen kurittaminen on tehty laissa rangaistavaksi teoksi. Suomessa vaikuttamistyömme painottuu siihen, että lapsen oikeudet korostuvat nykyistä paremmin Suomen kansainvälisissä linjauksissa. Vaikuttamistyöllä varmistamme, että työllämme on pitkäkestoiset ja pysyvät vaikutukset esimerkiksi lakimuutosten myötä.

Ihmisoikeusperustaisen kehitysyhteistyön perusajatus on, että kehityksen pitää luoda ihmisille mahdollisuuksia vaatia oikeuksiaan ja toimia niiden toteuttamiseksi. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta kaikkien kohdalla ne eivät toteudu. Köyhyydessä elävillä ihmisillä ei esimerkiksi ole siedettävää elintasoa, työtä tai pääsyä koulutukseen tai terveyspalveluihin. Työmme keskiössä ovat lapset, joille kuuluvia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus turvallisuuteen, kunnioitukseen, koulutukseen ja elämiseen perheen kanssa. 

Lapsikeskeisessä yhteisökehityksessä lapset sekä heidän perheensä ja yhteisönsä ovat avainasemassa kehityksessään. Tavoitteemme on maailma, jossa kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet täysipainoiseen elämään ihmisten oikeuksia kunnioittavissa yhteiskunnissa. Lasten suojeleminen syrjinnältä kuuluu lapsikeskeisen yhteisökehityksen perusperiaatteisiin. Työn perustan muodostavat jokaiselle kuuluvat ihmisoikeudet. Niiden on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joista tärkein on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.