Usein kysyttyä: Tytöt ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen riskit eivät jakaudu alueellisesti tai yhteiskunnallisesti tasaisesti. Suurimmassa riskiryhmässä ovat entuudestaan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten kehittyvissä maissa asuvat ja marginalisoidut tytöt, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset, etniset vähemmistöt ja alkuperäiskansat. Nämä ryhmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja heillä on huomattavia vaikeuksia sopeutua niihin.

Kehittyvissä maissa asuvat tytöt ovat syrjittyjä sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä perusteella. Heidän haavoittuvuuttaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille lisäävät myös sukupuolinormit, joiden mukaan kotityöt ovat tyttöjen ja naisten vastuulla. Sään ääri-ilmiöt kasvattavat tyttöjen ja naisten työtaakkaa, minkä takia työt voivat esimerkiksi joutua jäämään pois koulusta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin – ja sen vaikutukset heikentävät näiden ihmisten asemaa entisestään.

Myös pojat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Plan kiinnittää erityistä huomiota tyttöihin, sillä maailmanlaajuisesti tytöt kokevat erityisen paljon köyhyyttä, väkivaltaa sekä syrjintää. Tyttöjen aseman parantuminen vahvistaa myös koko ympäröivää yhteiskuntaa.

Tyttöjen rooli ja vastuu perheiden kotitöissä sekä ruokaturvasta huolehtimisessa tekee heidät erityisen haavoittuviksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Esimerkiksi sadon pienentyminen tai epäonnistuminen näkyvät ensimmäisenä tyttöjen lautasilla ja toimeentulossa. Tyttöjen kotitöihin käyttämä aika pitenee kuivuuden ja muiden sään ääri-ilmiöiden seurauksena, ja tämä aika on pois heidän koulunkäynnistään ja vapaa-ajastaan. Lisäksi tytöt ovat alttiimpia likaisen veden aiheuttamille terveyshaitoille.

Tyttöjen järjestetyt avioliitot ovat perheille selviytymiskeino tilanteissa, joissa perheen ruokaturva on heikentynyt esimerkiksi pitkittyneen kuivuuden aiheuttaman satojen menetyksen vuoksi tai ympäröivä yhteiskunta on romahtanut. Naimakaupassa tytön perhe saa myötäjäiset ja avioliitto voi näyttäytyä keinona taata tyttärelle ateria edes miehensä perheessä. Lisäksi avioliiton voidaan ajatella suojelevan tyttöä häirinnältä sekä avioliiton ulkopuolisilta raskauksilta.

Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka syventävät köyhyyttä. Esimerkiksi Malawissa lapsiavioliittojen määrä on tämän vuoksi lisääntynyt. Lapsiavioliittojen määrä lisääntyy erityisesti konfliktien ja luonnonkatastrofien seurauksena tai siirtolaisuuden yhteydessä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksilla on yhteys näihin kaikkiin. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kuitenkaan lisää lapsiavioliittojen määrää aina ja kaikkialla, vaan tilanne vaihtelee voimakkaasti eri alueilla.

Naisten ja tyttöjen oikeus päättää kehostaan ja lapsiluvustaan on ihmisoikeus, joka ei toteudu tällä hetkellä maailmassa. Arviolta 214 miljoonaa naista ei saa toivomaansa ehkäisyä. Naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien tulee toteutua kaikkialla maailmassa, ja Plan työskentelee sen puolesta ohjelmatyössään.

Tyttöjen koulutus ja naisten ja tyttöjen oikeus päättää omasta kehostaan edistää perheiden ja yhteisöjen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja edistää ilmastonmuutoksen ratkaisua hillitsemällä väestönkasvua. Väestönkasvu aiheuttaa haasteita ravinnontuotannolle, puhtaan veden riittävyydelle, turvalliselle kaupunkisuunnittelulle ja ympäristölle – etenkin kun ilmastonmuutoksen seurauksena osa alueista muuttuu viljely- ja asuinkelvottomiksi.

Siksi myös väestönkasvun hillitseminen on hyödyllistä ilmastonmuutoksen vääjäämättömiin seurauksiin vastaamiseksi. Väestöpolitiikan on kuitenkin perustuttava ihmisoikeuksiin sekä naisten ja tyttöjen mahdollisuuteen päättää lapsiluvustaan. Päästöjen hillinnän näkökulmasta teollisuusmaiden vähentyvän väestön ilmastopäästöt ovat moninkertaiset verrattuina kehittyvien maiden runsasväkisiin alueisiin. Siksi vauraiden teollisuusmaiden päästövähennykset ovat keskeisiä, eikä niitä voida korvata rajoittamalla väestönkasvua kehittyvissä maissa.

Koulutus antaa erilaisia taitoja elämään. Koulutetut tytöt tuntevat muita enemmän sopeutumiskeinoja ja osaavat toimia kriisitilanteissa paremmin. Koulutus myös parantaa tyttöjen mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon.

Tyttöjen kouluttaminen kasvattaa ihmiskunnan kykyjä löytää ratkaisuja. Jokainen tytön koulussa viettämä vuosi myös vahvistaa koko valtion kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Tilastojen mukaan koulutetut tytöt saavat vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat. Väestönkasvun hidastuminen taas tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, mutta tyttöjen ja naisten lapsiluvun tulee pohjautua heidän omiin valintoihinsa.

Kun tytöt osallistuvat päätöksentekoon, varmistetaan, että emme tee ilmastoratkaisuja, jotka lisäävät epätasa-arvoa ja heikentävät tyttöjen asemaa.

Edistämällä tyttöjen oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa Plan purkaa esteitä tyttöjen koulutuksen tieltä.

Kaikkien maiden tulee tehdä oma osuutensa päästöjen vähentämisessä, myös Suomen. Jos kaikki maailman maat tekisivät samanlaista ilmastopolitiikkaa kuin Suomi, ilmasto lämpenisi 3,5 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Lisäksi suomalaisten henkeä kohti lasketut päästöt ovat maailman korkeimpia.

Lisäksi:

• Vaikka Kiinan päästöt ovat nykyisin suurimpia maailmassa, se on vasta kolmantena Yhdysvaltojen ja EU:n jälkeen, kun verrataan, mitkä maat tai alueet ovat saastuttaneet eniten. Suomella ja muilla vaurailla mailla on siis erityinen historiallinen vastuu päästöjen vähentämisestä.
• Kiinan päästöt ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä Kiinassa tehtyjen tuotteiden kasvaneen kysynnän vuoksi. Muut maat ovat näin ikään kuin ulkoistaneet kulutuksensa päästöt Kiinaan ja muihin maihin, missä käyttämiämme tuotteita valmistetaan. Ulkoistetut päästöt tulisi myös ottaa huomioon, kun eri maiden päästöjä lasketaan.
• Intiassa ja Kiinassa kehitetään jo ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Intian tavoitteena on olla kolmanneksi suurin aurinkoenergian tuottaja maailmassa, ja Kiinasta puolestaan on tullut maailman suurin uusiutuvaan energiaan investoija. Ilmastokestävä yhteiskunta ja sen edellyttämät teknologiset ratkaisut ovat tulevaisuutta, ja Suomen kannattaa olla edelläkävijänä niiden kehittämisessä ja tarjoamisessa esimerkiksi Kiinan kasvaville markkinoille.
• Suomi voi omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä muille maille. Jos kaikki odottavat, että muut tarttuvat toimeen ensin, mitään ei tapahdu ja maapallon lämpeneminen jatkuu hallitsemattomasti.