Suomi tutuksi hämähäkin ja kotkan avulla

Nastaran, 24, kiikaroi merelle. Taivaalla liitelee merikotka­pariskunta. Lehmät ja lampaat laiduntavat merenrannassa.

Nastaran on aloittanut tammi­kuussa suomen kielen opiskelun ja on nyt ryhmänsä kanssa Planin järjestämällä luontoretkellä Helsingin Lammassaaressa, Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. Nastaran on kotoisin Afganistanista ja muuttanut Suomeen seitsemän kuukautta sitten. 

”Tämä retki on minulle tosi mieluinen. Käyn myös mieheni kanssa kävely­lenkeillä luonnossa. Tykkään kovasti kiikaroida. Luonto on niin kaunis, ympärillä on lintuja, puita ja puhdasta ilmaa. Luonnossa vähenee stressi”, Nastaran sanoo.

Retken teemana on lintujen bongaaminen. Luonto-opas Mari Sahlsten avaa lintukirjan, josta kuuluu siivekkäiden ääniä. Ryhmä kerääntyy ympärille. Miltä kuulostaa harmaahaikaran tai töyhtöhyypän laulu? Näemmekö ehkä haikaroita tällä retkellä? 

Mari arvuuttelee ryhmältä, laulavatko linnut syksyllä. Joku pohtii, että linnut varmaankin laulavat, kun lähtevät lentämään talveksi lämpimään. Mari selittää, että linnut laulavat vain keväällä ja kesällä etsiessään puolisoa tai kertoessaan reviiristään: tämä on minun puuni, mene pois.

Kotka tuo muiston kotimaasta

”Katso, kotka!” huudahtaa Feel, 22, ja viittoo taivaalle.

Feel on kotoisin Azerbaidžanista ja asunut Suomessa neljä vuotta. Hän opiskelee suomea, koska haluaa oppia sen kunnolla.

”Puhun useita kieliä, mutta tarvitsen suomen kieltä, koska haluan täällä töihin. Suomen kieli on työn saamisessa tärkeä.”

Feel liikkuu myös vapaa-aikanaan luonnossa.

”Tämä on niin kaunis ja kiva retki­paikka. Kun minulla on vapaata, tykkään juosta metsässä, retkeillä kavereideni kanssa ja grillata eväitä.”

Suomen luonto on monelle uusi kokemus, mutta siitä voi tulla myös tuttuuden kokemuksia. Voi löytyä jokin sama kasvi tai eläin, jonka on nähnyt myös omassa lähtömaassa. 

”Oli mahtavaa nähdä täällä kotka. Olen nähnyt niitä asuessani Azerbaid­žanissa. Kotimaassani on erilainen ja hyvin vaihteleva ilmasto, löytyy vuoristoa ja aavikkoa. Nautin Suomen kesästä, kun täällä ei ole liian kuuma eikä liian kylmä.”

Hämähäkistä ystävä

Mari ohjaa Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille tekemiseen painottuvia retkiä, joilla suomen kielen sanaston vahva osaaminen ei ole tärkeintä. Tälläkin kertaa reitin varrelta löytyy syötäviä villiyrttejä, joita ryhmäläiset maistelevat uteliaasti.

”Tässä on aspiriinin äitikasvi mesi­angervo, jota voi käyttää särkylääkkeenä. Siinä on spireahappoa, joka poistaa kipua. Kukissa ja lehdissä on voimakas tuoksu, ja niistä saa myös aika hyvää teetä”, Mari opastaa.

Luontoretket ovat osa Planin luonto­kotoutumishanketta, joka järjestää maksuttomia retkiä lähiluontoon. Joskus ryhmät käyvät luonnossa piknikillä, joskus bongaavat lintuja, maistelevat villiyrttejä tai poimivat marjoja ja sieniä. Nuorilla on hyvin erilaisia luonto­suhteita, ja monelle suomalainen luonto on vielä tuntematon.

”Eräässä koululaisryhmässä intia­laistaustaiset lapset miettivät, liikkuuko Suomen luonnossa kesällä riikinkukkoja. Heidän lähtömaassaan se on kansallislintu, joten sen näkeminen myös Suomessa oli heidän haaveenaan”, Mari kertoo.

Monia osallistujia mietityttävät etenkin luonnossa liikkuvat petoeläimet ja hyönteiset. Niistä on syntynyt retkillä useita hyviä keskusteluja.

”Olemme jutelleet esimerkiksi hämähäkeistä, joita jotkut pelkäävät. Olen sanonut, että hämähäkit ovat ystäviämme, koska ne syövät hyttysiä. Meidän täytyisi oikeastaan vaalia suhdettamme hämähäkkeihin”, Mari sanoo.

Luonto vahvistaa kiinnittymistä Suomeen

Planin luontokotoutumishankkeen tarkoitus on vahvistaa osallistujien luontosuhdetta. Kun oma lähi­ympäristö tulee tutuksi, myös kiinnittyminen yhteiskuntaan vahvistuu. 

”Samalla lapset ja nuoret saavat tietoa, missä saa liikkua ja mitä luonnossa voi tehdä. Kun luonto tulee tutuksi ja tärkeäksi, siitä haluaa pitää huolta. Retkillä käsittelemme myös luonnon monimuotoisuutta ja ympäristökasvatusta, mutta toiminnallisella tavalla”, Planin luontohankkeiden suunnittelija ja tiimivastaava Anu Järvinen kertoo.

Retkillä pyritään herättämään innostus luontoon. Esimerkiksi luontobingon avulla syttyy helposti mielenkiinto tutkimiseen. Myös eri aistit pääsevät käyttöön, koska monet osallistujat ovat asuneet vasta hetken Suomessa eivätkä vielä osaa kieltä. Suomalainen luonto on monelle uusi kokemus. Harvalla on tietämystä esimerkiksi jokaisen oikeuksista luonnossa liikkumiseen. Monelle on yllätys myös se, että Suomen luonnossa on turvallista liikkua. 

”Metsässä tulee usein kysymyksiä, onko täällä vaarallisia eläimiä. Osallistujien lähtömaissa on voinut olla eläimiä, joita on joutunut varomaan, ja siksi heidän ei ole tullut lähdettyä luontoon”, Anu kertoo.

Plan on järjestänyt Suomeen muuttaneille perheille toimintaa ja luontoretkiä vuodesta 2013 asti. Toiminnalle on ollut paljon kysyntää, ja nyt sitä rahoittavat Partioaitan ympäristöbonus ja Helsingin kaupunki. Plan suunnittelee retkien sisällöt yhdessä ryhmien kanssa. Monet varaavat useamman retken. 

”Välillä teemme luonnossa hiljentymisharjoituksia. Laitamme silmät kiinni ja kuuntelemme luonnon ääniä. Ryhmä voi olla menomatkalla levotonkin, mutta luonto rauhoittaa. On hieno nähdä, miten voimakkaasti luonto vaikuttaa ihmisiin”, Anu sanoo.