”Luulin homouttani kiroukseksi, jonka yritin häätää rukoilemalla”

Ennen kuin mosambikilaisesta Custodiosta tuli sateenkaarioikeuksien puolustaja, hänen piti voittaa omat pelkonsa ja perheensä ennakkoluulot. Nyt Custodio purkaa yhdessä Planin kanssa syrjiviä asenteita.

Iida Riekko
Kuvat:
Mikko Toivonen
Videot:
Jani Toom

Kun mosambikilainen Custodio oli teini-ikäinen, hän rukoili Jumalalta yhä uudelleen yhtä asiaa: että häntä piinaava paha henki vapauttaisi hänet kirouksesta. Silloin hän ei ehkä enää tuntisi vetoa muihin poikiin.

Custodio keskustelee Planin gender-asiantuntijan Octavia Leonardon kanssa. LAMBDA ja Plan tekevät Inhambanessa tiivistä yhteistyötä haitallisten normien purkamiseksi.

”Mutta tunteet eivät lähteneet mihinkään. Homo­seksuaalisuus on osa minua”, nyt 22-vuotias Custodio sanoo.

Maxixen kaupungissa Inhambanen maakunnassa asuva Custodio huomasi 13-vuotiaana, että hän ihastui muihin poikiin toisin kuin koulu­kaverinsa. Kotona tai koulussa ei puhuttu seksuaalisuuden ja suku­puolen moninaisuudesta. Custodio tiesi vain, että pastorit ja perinteiset noitatohtorit manasivat pahoja voimia ”luonnottomissa” suhteissa elävistä ihmisistä.

”Olin yksin ja todella hukassa.”

Custodio etsi pitkään tietoa, jonka avulla ymmärtäisi itseään. Lopulta hän löysi internetistä LAMBDA-järjestön, joka tukee Mosambikin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja tekee vaikuttamistyötä sateenkaarioikeuksien puolesta.

Custodio rohkaistui mukaan LAMBDA:n kokoukseen ja tapasi muita bi- ja homoseksuaaleja nuoria.

”He selittivät, etten ollut outo vaan että tunteeni olivat luonnollisia ja että minunlaisiani oli muitakin. LAMBDA:n avulla opin lopulta hyväksymään itseni. Minusta tuli aktivisti, koska halusin auttaa muita samassa tilanteessa olevia.”

Syrjivät asenteet vaikeuttavat seksuaalivähemmistöjen elämää

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuvat Mosambikissa vielä heikosti, kertoo Planin gender-neuvon­antaja Nina Yengo.

Mosambikin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on yksi Afrikan edistyksellisimmistä, ja hallitus turvaa vähemmistöryhmien pääsyn terveyspalveluihin. Yhteisöjen asenteet ovat kuitenkin usein syrjiviä. Syrjintä on voimakkainta maaseudulla, mutta sitä ilmenee myös kaupungeissa.

”Ennakkoluulot liittyvät pitkälti uskontoon. Raamattu tuomitsee Sodoman, joten uskonnolliset ihmiset pitävät homoseksuaalisuutta syntinä. Se nähdään usein myös ulkopuolelta tulevana kulttuurisena ilmiönä, joka ei kuulu Mosambikin tapoihin”, Yengo kertoo.

Ratkaisuna hän pitää sosiaalisten normien muuttamista keskusteluiden ja koulutuksen avulla. Plan tekee Mosambikissa tiivistä yhteistyötä LAMBDA:n kanssa. Järjestöjen yhteis­työ on tuloksekasta, mutta siihen liittyy myös haasteita, koska Mosambikin hallitus ei ole vielä hyväksynyt LAMBDA:n virallista rekisteröintiä.

”Ilmassa on ollut huolta siitä, ottaako Mosambikin valtio vaikutteita esimerkiksi Ugandan ja Etiopian jyrkemmästä politiikasta. En kuitenkaan usko siihen, sillä Mosambikin ilmapiiri ja hallituksen tahtotila ovat hyvin erilaiset, vaikka demok­ratia ja sananvapaus ovat ottaneet täälläkin taka­pakkia”, Yengo sanoo.

Olinda, 20, tukee Custodio-veljensä aktivismia. Kun Custodio kertoi homoudestaan, perhe vastasi aluksi mykkäkoululla, mutta nyt perheenjäsenten välit ovat lämpimät.

Perhe vastasi kaapista tuloon mykkäkoululla

Trooppinen sade rummuttaa peltikatosta, jonka alla Custodio kertoo tarinaansa. Pikkusisko Olinda leikkaa muutaman metrin päässä kookospähkinöitä ja kommentoi välillä veljensä puheita. Sisarusten isä piipahtaa tervehtimässä lapsiaan.

Kaikesta näkee, että perheen välit ovat luontevat ja lämpimät. Näin ei ole aina ollut.

”Kun opettelin hyväksymään seksuaalista suuntautumistani, en uskaltanut pitkään aikaan avautua perheelleni. Kärsin masennus- ja ahdistusoireista”, Custodio kertoo.

Koronapandemian aikana koko perheen oli pysyteltävä yhdessä kotona. Silloin Custodio rohkaistui kertomaan, että on homoseksuaali.

Aluksi hänen vanhempansa ja sisaruksensa vastasivat tietoon täydellä hiljaisuudella. He eristivät pojan muusta perheestä.

Custodio tunsi jälleen olevansa yksin ja tuuliajolla. Nyt jokin oli kuitenkin muuttunut: hän hyväksyi itsensä ja tiesi ansaitsevansa ymmärrystä ja rakkautta. Siksi hän jatkoi sinnikkäästi puhumista sateenkaarioikeuksista.

Kahden kuukauden mykkäkoulun jälkeen Custodion vanhemmat totesivat, etteivät halua hylätä poikaansa.

”Olen onnekas. Tunnen toisia homoja, jotka ovat joutuneet perheensä hylkäämiksi.” 

Normit muuttuvat hitaasti

Damiao Mungoi johtaa Inhambanen maakunnassa Planin My Body, My Future -kehitysohjelmaan kuuluvaa Mandziku-hanketta, jota Tyttösponssi-lahjoittajat ja Suomen ulkoministeriö tukevat. Työ purkaa haitallisia sosiaalisia normeja ja edistää nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. 

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä puhuminen on yhteisöissä vielä suuri haaste. Monet uskovat, että homo­seksuaalisuus on itse valittu elämäntapa. Eräs yhteisöjohtaja sanoi hiljattain homoutta pandemiaksi”, Mungoi kertoo.

Plan ja LAMBDA pyrkivät avartamaan uskonnollisten ja yhteisöjohtajien, poliisien, terveydenhuollon työntekijöiden ja opettajien käsityksiä sateenkaarioikeuksista.

Custodio ja muut aktivistit ovat avainroolissa: he keskustelevat johtajien ja viranhaltijoiden kanssa kokemuksistaan sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. 

Plan ja LAMBDA aikovat seuraavaksi jalkauttaa keskustelut nuorten pariin.

”Sosiaalisten normien muuttaminen on hidasta. Se vaatii aikaa, puhumista ja uusiin ajatuksiin tottumista”, Mungoi sanoo.

Apua hiv-testaukseen ja terveyspalveluihin

Custodio levittää muovipöydälle esitteitä hivistä, terveys­palveluista ja homoseksuaalisuudesta. Avoterassi Custodion pihapiirissä on tärkeä paikka Maxixen sateenkaari-ihmisille. He tietävät, että täällä voi tehdä turvallisesti hiv-testin sekä saada terveysneuvoja ja ilmaisia kondomeja.

Custodion vanhemmat eivät ole ainoastaan hyväksyneet hiljaisesti poikansa identiteettiä. He ovat avanneet kotinsa sateenkaari-ihmisille.

Hiv-tartunnat ovat Inhambanen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla selvästi yleisempiä kuin muulla väestöllä, mutta syrjinnän takia he jäävät usein ilman tervey­denhoitoa. Custodio arvioi, että kaksi kymmenestä hänen testaamastaan ihmisestä osoittautuu hiv-positiiviseksi.

Custodio rohkaisee sateenkaari-ihmisiä julkiseen terveydenhuoltoon ja lähtee tarvittaessa mukaan henkiseksi tueksi.

”Useat testiin tulevat ihmiset ovat seksityöntekijöitä, ja terveydenhuollosta puuttuu vielä tietoa, miten vähemmistöihin kuuluvat seksityöntekijät kohdataan sensitiivisesti. Moni ajattelee, että he ovat ansainneet hiv-tartunnan.”

Felicia Julio Boane Lopes kertoo, ettei Jangamon nuorisoneuvola ole vielä tavoittanut sateenkaariasiakkaita. Syynä on luultavasti syrjinnän pelko.

Planin tukema klinikka odottaa sateenkaariasiakkaita

Maxixen lähellä sijaitsevassa Jangamon sairaalassa toimii nuorisoneuvola, joka aloitti toimintansa Planin tuella vuonna 2022. Neuvolan ovesta astuessa silmiin osuu ensimmäiseksi valtava pöytä, joka on täynnä ehkäisyvälineitä, kirjavia lehtisiä ja muovisia sukuelimiä.

Tänään klinikalle jonottaa kymmenkunta raskaana olevaa teinityttöä ja nuorta naista. Sairaanhoitaja Felicia Julio Boane Lopes kertoo, että valtaosa klinikan asiakkaista on odottavia nuoria äitejä tai tyttöjä, jotka haluavat välttää raskauden.

”Perinteisesti ajatteleville vanhemmille on vaikeaa puhua lastensa kanssa seksistä ja seksuaalisuudesta, kuukautisista tai ehkäisystä. Jaamme täällä nuorille ilmaiseksi ehkäisy­välineitä ja tietoa niistä. Kerromme heille myös heidän oikeuksistaan”, Lopes sanoo.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita on kirjattu klinikalle vasta yksi, vaikka Lopes kollegoineen on saanut Planilta koulutusta heidän kohtaamiseensa. Lopes kertoo odottavansa innolla, että voi tarjota tietoa ja hoitoa sateenkaariasiakkaille.

”Kokemukset syrjinnästä vaikuttavat siihen, etteivät vähemmistöt luota saavansa meiltä palvelua. Emme voi vain odottaa, että ihmiset uskaltautuvat tänne. Meidän tervey­denhuollon ammattilaisten pitää mennä vähemmistöjen omiin yhteisöihin ja rikkoa rajoja ja syrjintää.”

Elämäntehtävä: vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen

Custodio on huomannut, että asenteet eri sateenkaari­vähemmistöjä kohtaan vaihtelevat Inhambanessa.

”Moni ajattelee, että biseksuaalit vain seikkailevat ja lesbon pitää vain löytää oikea mies. Homomiehet ja transihmiset kohtaavat eniten syrjintää ja kiusaamista, koska identiteetti näkyy usein ulospäin.”

Custodio kertoo ylpeänä, että on muuttanut rauhallisen keskustelun avulla jo monen ihmisen käsityksiä homoudesta.

Ihmisoikeustyönsä ohella Custodio opiskelee kirjanpitäjäksi ja tekee hääkoristeita. Hän ei seurustele, mutta kertoo olevansa hyvissä väleissä aiempien poikaystäviensä kanssa.

Custodion pitkän tähtäimen tavoite on tulla oikeusavustajaksi, joka puolustaa vähemmistöjen ihmisoikeuksia.

Kun Custodio puhuu aktivismistaan, hän katsoo levol­lisesti silmiin ja hymyilee usein.

“Tunnen oloni hyväksi, koska tiedän tekeväni oikein. Olen varma, että jakamani tieto muuttaa lopulta ihmisten ajattelua.” .

Kategoriat
Plan-lehti 2/2024

Me sateenkaarinuoret tarvitsemme esikuvia ja laadukasta seksuaalikasvatusta

Teinivuoteni näyttäisivät hyvin erilaiselta, jos minua olisi opetettu seksuaalisuuden monimuotoisuudesta tai jos olisin saanut jo varhain sateenkaariesikuvia. Tietämättömyys ja ulkopuolisuus veivät minulta monia tavallisia nuoruuden kokemuksia, Aaro Sevón kirjoittaa.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2024

Lapsimorsian ja teiniäiti Useaking haluaa pelastaa tyttärensä omalta kohtaloltaan

Bangladeshilainen Useaking avioitui 15-vuotiaana ja menetti päätösvallan omasta tulevaisuudestaan. Hän kamppailee Planin vapaaehtoisena saadakseen tyttärelleen – ja kaikille tytöille – hyvän koulutuksen.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2024

Hyperemeesi ja sektiosynnytys näyttivät minulle naisverkostojen voiman

Sektiosynnyttäjät ja hyperemeesiraskaudesta kärsivät naiset joutuvat usein tukeutumaan vain toisiinsa, koska patriarkaalinen yhteiskunta ei tarjoa apua. Sydämessäni on erityinen paikka niille naisille, jotka auttavat toisia naisia, Irene Naakka kirjoittaa.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2024

Suomi tutuksi hämähäkin ja kotkan avulla

Linnut, ötökät, villiyrtit ja metsä auttavat kiinnittymään uuteen kotimaahan. Suomeen muuttaneet opiskelijat tutus­tuivat Suomen luontoon Planin linturetkellä.

Kategoriat
Plan-lehti 2/2024

Normikeholla ei ole kuukautisia – kuukautishäpeä rehottaa edelleen Suomessa

Kolme neljästä kokee häpeää tai huonommuutta kuukautisten vuoksi, osoittaa Plan International Suomen kyselytutkimus. Etenkin nuoret kuulevat kielteistä puhetta kuukautisista. Kolmannekselle vastaajista on sanottu, että kuukautiset tulisi pitää salassa.

Plan-lehti 2/2024

”Kuppi menee nurin” – nuoret osoittivat mieltään kuukautissyrjintää vastaan

Planin nuoret aktivistit vaativat avointa puhetta kuukautisista historian ensimmäisellä Menkkamarssilla.

Plan-lehti 2/2024

”On liikuttavaa ja ihanaa saada kuvia kummilapsesta”

Somevaikuttaja Tinna Pehkosen kummilapsi on kotoisin Ugandasta, jossa myös Tinnan omalla lapsella on juuria. Kummius on äidille ja lapselle tapa auttaa muita sekä saada iloa arkeen.

Plan-lehti 2/2024

Tansanialaisen kummipojan tapaaminen teki kummiudesta entistä merkityksellisempää

Valokuvat pilkkimisestä ja tuliaisheijastimet kiinnostivat Elina Liehun Plan-kummilasta Bahati-Georgea. Tapaaminen Tansaniassa kruunasi kymmenvuotisen kummisuhteen.