Kategoriat Pitkät jutut

Plan-lehti 2/2024

”Luulin homouttani kiroukseksi, jonka yritin häätää rukoilemalla”

Ennen kuin mosambikilaisesta Custodiosta tuli sateenkaarioikeuksien puolustaja, hänen piti voittaa omat pelkonsa ja perheensä ennakkoluulot. Nyt Custodio purkaa yhdessä Planin kanssa syrjiviä asenteita.

Iida Riekko

Kuvat:

Mikko Toivonen

Videot:

Jani Toom

Kun mosambikilainen Custodio oli teini-ikäinen, hän rukoili Jumalalta yhä uudelleen yhtä asiaa: että häntä piinaava paha henki vapauttaisi hänet kirouksesta. Silloin hän ei ehkä enää tuntisi vetoa muihin poikiin.

”Mutta tunteet eivät lähteneet mihinkään. Homo­seksuaalisuus on osa minua”, nyt 22-vuotias Custodio sanoo.

Maxixen kaupungissa Inhambanen maakunnassa asuva Custodio huomasi 13-vuotiaana, että hän ihastui muihin poikiin toisin kuin koulu­kaverinsa. Kotona tai koulussa ei puhuttu seksuaalisuuden ja suku­puolen moninaisuudesta. Custodio tiesi vain, että pastorit ja perinteiset noitatohtorit manasivat pahoja voimia ”luonnottomissa” suhteissa elävistä ihmisistä.

”Olin yksin ja todella hukassa.”

Custodio etsi pitkään tietoa, jonka avulla ymmärtäisi itseään. Lopulta hän löysi internetistä LAMBDA-järjestön, joka tukee Mosambikin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ja tekee vaikuttamistyötä sateenkaarioikeuksien puolesta.

Custodio rohkaistui mukaan LAMBDA:n kokoukseen ja tapasi muita bi- ja homoseksuaaleja nuoria.

”He selittivät, etten ollut outo vaan että tunteeni olivat luonnollisia ja että minunlaisiani oli muitakin. LAMBDA:n avulla opin lopulta hyväksymään itseni. Minusta tuli aktivisti, koska halusin auttaa muita samassa tilanteessa olevia.”

Syrjivät asenteet vaikeuttavat seksuaalivähemmistöjen elämää

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuvat Mosambikissa vielä heikosti, kertoo Planin gender-neuvon­antaja Nina Yengo.

Mosambikin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on yksi Afrikan edistyksellisimmistä, ja hallitus turvaa vähemmistöryhmien pääsyn terveyspalveluihin. Yhteisöjen asenteet ovat kuitenkin usein syrjiviä. Syrjintä on voimakkainta maaseudulla, mutta sitä ilmenee myös kaupungeissa.

”Ennakkoluulot liittyvät pitkälti uskontoon. Raamattu tuomitsee Sodoman, joten uskonnolliset ihmiset pitävät homoseksuaalisuutta syntinä. Se nähdään usein myös ulkopuolelta tulevana kulttuurisena ilmiönä, joka ei kuulu Mosambikin tapoihin”, Yengo kertoo.

Ratkaisuna hän pitää sosiaalisten normien muuttamista keskusteluiden ja koulutuksen avulla. Plan tekee Mosambikissa tiivistä yhteistyötä LAMBDA:n kanssa. Järjestöjen yhteis­työ on tuloksekasta, mutta siihen liittyy myös haasteita, koska Mosambikin hallitus ei ole vielä hyväksynyt LAMBDA:n virallista rekisteröintiä.

”Ilmassa on ollut huolta siitä, ottaako Mosambikin valtio vaikutteita esimerkiksi Ugandan ja Etiopian jyrkemmästä politiikasta. En kuitenkaan usko siihen, sillä Mosambikin ilmapiiri ja hallituksen tahtotila ovat hyvin erilaiset, vaikka demok­ratia ja sananvapaus ovat ottaneet täälläkin taka­pakkia”, Yengo sanoo.

Perhe vastasi kaapista tuloon mykkäkoululla

Trooppinen sade rummuttaa peltikatosta, jonka alla Custodio kertoo tarinaansa. Pikkusisko Olinda leikkaa muutaman metrin päässä kookospähkinöitä ja kommentoi välillä veljensä puheita. Sisarusten isä piipahtaa tervehtimässä lapsiaan.

Kaikesta näkee, että perheen välit ovat luontevat ja lämpimät. Näin ei ole aina ollut.

”Kun opettelin hyväksymään seksuaalista suuntautumistani, en uskaltanut pitkään aikaan avautua perheelleni. Kärsin masennus- ja ahdistusoireista”, Custodio kertoo.

Koronapandemian aikana koko perheen oli pysyteltävä yhdessä kotona. Silloin Custodio rohkaistui kertomaan, että on homoseksuaali.

Aluksi hänen vanhempansa ja sisaruksensa vastasivat tietoon täydellä hiljaisuudella. He eristivät pojan muusta perheestä.

Custodio tunsi jälleen olevansa yksin ja tuuliajolla. Nyt jokin oli kuitenkin muuttunut: hän hyväksyi itsensä ja tiesi ansaitsevansa ymmärrystä ja rakkautta. Siksi hän jatkoi sinnikkäästi puhumista sateenkaarioikeuksista.

Kahden kuukauden mykkäkoulun jälkeen Custodion vanhemmat totesivat, etteivät halua hylätä poikaansa.

”Olen onnekas. Tunnen toisia homoja, jotka ovat joutuneet perheensä hylkäämiksi.” 

Normit muuttuvat hitaasti

Damiao Mungoi johtaa Inhambanen maakunnassa Planin My Body, My Future -kehitysohjelmaan kuuluvaa Mandziku-hanketta, jota Tyttösponssi-lahjoittajat ja Suomen ulkoministeriö tukevat. Työ purkaa haitallisia sosiaalisia normeja ja edistää nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. 

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä puhuminen on yhteisöissä vielä suuri haaste. Monet uskovat, että homo­seksuaalisuus on itse valittu elämäntapa. Eräs yhteisöjohtaja sanoi hiljattain homoutta pandemiaksi”, Mungoi kertoo.

Plan ja LAMBDA pyrkivät avartamaan uskonnollisten ja yhteisöjohtajien, poliisien, terveydenhuollon työntekijöiden ja opettajien käsityksiä sateenkaarioikeuksista.

Custodio ja muut aktivistit ovat avainroolissa: he keskustelevat johtajien ja viranhaltijoiden kanssa kokemuksistaan sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. 

Plan ja LAMBDA aikovat seuraavaksi jalkauttaa keskustelut nuorten pariin.

”Sosiaalisten normien muuttaminen on hidasta. Se vaatii aikaa, puhumista ja uusiin ajatuksiin tottumista”, Mungoi sanoo.

1 / 3

2 / 3

3 / 3

Apua hiv-testaukseen ja terveyspalveluihin

Custodio levittää muovipöydälle esitteitä hivistä, terveys­palveluista ja homoseksuaalisuudesta. Avoterassi Custodion pihapiirissä on tärkeä paikka Maxixen sateenkaari-ihmisille. He tietävät, että täällä voi tehdä turvallisesti hiv-testin sekä saada terveysneuvoja ja ilmaisia kondomeja.

Custodion vanhemmat eivät ole ainoastaan hyväksyneet hiljaisesti poikansa identiteettiä. He ovat avanneet kotinsa sateenkaari-ihmisille.

Hiv-tartunnat ovat Inhambanen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla selvästi yleisempiä kuin muulla väestöllä, mutta syrjinnän takia he jäävät usein ilman tervey­denhoitoa. Custodio arvioi, että kaksi kymmenestä hänen testaamastaan ihmisestä osoittautuu hiv-positiiviseksi.

Custodio rohkaisee sateenkaari-ihmisiä julkiseen terveydenhuoltoon ja lähtee tarvittaessa mukaan henkiseksi tueksi.

”Useat testiin tulevat ihmiset ovat seksityöntekijöitä, ja terveydenhuollosta puuttuu vielä tietoa, miten vähemmistöihin kuuluvat seksityöntekijät kohdataan sensitiivisesti. Moni ajattelee, että he ovat ansainneet hiv-tartunnan.”

Planin tukema klinikka odottaa sateenkaariasiakkaita

Maxixen lähellä sijaitsevassa Jangamon sairaalassa toimii nuorisoneuvola, joka aloitti toimintansa Planin tuella vuonna 2022. Neuvolan ovesta astuessa silmiin osuu ensimmäiseksi valtava pöytä, joka on täynnä ehkäisyvälineitä, kirjavia lehtisiä ja muovisia sukuelimiä.

Tänään klinikalle jonottaa kymmenkunta raskaana olevaa teinityttöä ja nuorta naista. Sairaanhoitaja Felicia Julio Boane Lopes kertoo, että valtaosa klinikan asiakkaista on odottavia nuoria äitejä tai tyttöjä, jotka haluavat välttää raskauden.

”Perinteisesti ajatteleville vanhemmille on vaikeaa puhua lastensa kanssa seksistä ja seksuaalisuudesta, kuukautisista tai ehkäisystä. Jaamme täällä nuorille ilmaiseksi ehkäisy­välineitä ja tietoa niistä. Kerromme heille myös heidän oikeuksistaan”, Lopes sanoo.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita on kirjattu klinikalle vasta yksi, vaikka Lopes kollegoineen on saanut Planilta koulutusta heidän kohtaamiseensa. Lopes kertoo odottavansa innolla, että voi tarjota tietoa ja hoitoa sateenkaariasiakkaille.

”Kokemukset syrjinnästä vaikuttavat siihen, etteivät vähemmistöt luota saavansa meiltä palvelua. Emme voi vain odottaa, että ihmiset uskaltautuvat tänne. Meidän tervey­denhuollon ammattilaisten pitää mennä vähemmistöjen omiin yhteisöihin ja rikkoa rajoja ja syrjintää.”

Elämäntehtävä: vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen

Custodio on huomannut, että asenteet eri sateenkaari­vähemmistöjä kohtaan vaihtelevat Inhambanessa.

”Moni ajattelee, että biseksuaalit vain seikkailevat ja lesbon pitää vain löytää oikea mies. Homomiehet ja transihmiset kohtaavat eniten syrjintää ja kiusaamista, koska identiteetti näkyy usein ulospäin.”

Custodio kertoo ylpeänä, että on muuttanut rauhallisen keskustelun avulla jo monen ihmisen käsityksiä homoudesta.

Ihmisoikeustyönsä ohella Custodio opiskelee kirjanpitäjäksi ja tekee hääkoristeita. Hän ei seurustele, mutta kertoo olevansa hyvissä väleissä aiempien poikaystäviensä kanssa.

Custodion pitkän tähtäimen tavoite on tulla oikeusavustajaksi, joka puolustaa vähemmistöjen ihmisoikeuksia.

Kun Custodio puhuu aktivismistaan, hän katsoo levol­lisesti silmiin ja hymyilee usein.

“Tunnen oloni hyväksi, koska tiedän tekeväni oikein. Olen varma, että jakamani tieto muuttaa lopulta ihmisten ajattelua.” .

Tyttösponssit edistävät sateenkaarioikeuksia

Planin kehitysohjelma My Body, My Future toimii kuudessa maassa: Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa, Ugandassa ja Zimbabwessa. Tyttösponssien ja ulkoministeriön rahoittama ohjelma edistää nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Se tarjoaa nuorille myös koulutusta ja työmahdollisuuksia.

”Sateenkaarioikeuksien edistäminen on osa gender­transformatiivista työtämme, jolla haluamme rikkoa rajoittavia sukupuolirooleja ja mahdollistaa kaikkien ihmisten oikeuksien toteutumisen. Jokaisen on päästävä turvallisesti terveyspalveluihin, ja seksuaalikasvatuksen tulee käsitellä moninaisuutta hyväksyvästi”, sanoo Leena Mubarak, Plan International Suomen SRHR-asiantuntija.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet Planin työssä tärkeitä arvoja jo pitkään, mutta toimintaympäristöjen haasteiden vuoksi työ on edennyt asteittain. My Body, My Future -ohjelmassa Plan keskittyy rakentamaan kumppanuuksia ohjelmamaissa toimi­vien sateenkaarijärjestöjen kanssa sekä kouluttamaan henkilö­kuntaa ja kumppaneitaan aihepiiristä.

Plan tekee Mosambikissa, Laosissa ja Myanmarissa tiivistä yhteistyötä sateenkaarijärjestöjen kanssa. Zimbabwen kumppani Sexual Rights Center toimii myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kanssa.

”Paras tapa edistää vähemmistöjen oikeuksia on tukea paikallisia sateenkaaritoimijoita. Opimme kumppaneina toinen toisiltamme. Lähtökohtana on oltava sateenkaari­toimijoiden ja -yhteisöjen tarpeet ja toiveet, ja meidän on vahvistettava heidän toimintakykyään”, Mubarak sanoo.

Homouden kieltävät lait ovat eurooppalaista tuontitavaraa

Ugandassa ja Etiopiassa sateenkaarioikeuksien edistäminen ei ole lain mukaan mahdollista: lainsäädäntö kieltää homoseksuaaliset teot ja homoseksuaalisuutta normalisoivan viestinnän.

Sukupuolten tasa-arvoa vastustava anti-gender-liike on kaventanut sateenkaarioikeuksia ympäri maailmaa. Se on saanut useissa Afrikan maissa vipuvoimaa länsimaisen vaikutusvallan vastustamisesta. Mubarak huomauttaa, että homoseksuaalisuuden tuomitsevat kristinuskon normit ja lainsäädäntö ovat kuitenkin pitkälti eurooppalaista tuontitavaraa. 

”Suurimmassa osassa Afrikan maita on voimassa entisten siirtomaaisäntien homoseksuaalisuuden kieltävä lainsäädäntö. Ennen kolonisaatiota Afrikassa on ollut paljon erilaisia tapoja ilmaista sukupuoli-identiteettiä ja muodostaa perheitä. Länsimaissa saatetaan ajatella, että me viemme täältä avoimuutta, mutta on hyvä muistaa, että eurooppalaiset ovat tuhonneet paljon paikallista moninaisuutta.”

Mubarakin mukaan Planin sateenkaarityölle on selvää kysyntää. Esimerkiksi äidit ja isät ovat kertoneet useissa maissa, että he haluavat tukea sateenkaarinuortensa kohtaamiseen mutta eivät ole löytäneet aiemmin turvallisia tiloja puhua aiheesta.

”Pohjimmiltaan sateenkaarioikeudet ovat ihmisoikeus- ja lastensuojelukysymys. Kaikkien lasten ja nuorten on voitava olla turvassa yhteisöissään ja meidän toiminnassamme. Heidän pitää tulla kohdatuiksi ja saatava äänensä kuuluviin omana itsenään.” .