Kategoriat Lyhyet jutut

Plan-lehti 2/2024

Normikeholla ei ole kuukautisia – kuukautishäpeä rehottaa edelleen Suomessa

Kolme neljästä kokee häpeää tai huonommuutta kuukautisten vuoksi, osoittaa Plan International Suomen kyselytutkimus. Etenkin nuoret kuulevat kielteistä puhetta kuukautisista. Kolmannekselle vastaajista on sanottu, että kuukautiset tulisi pitää salassa.

Kalle Heino

Iida Riekko

Kuvat:

Pekka Räty / Wörks

”Olin vitosluo­kalla, ja minulla oli ollut vasta muutamat kuukautiset. Liikuntatunti – tietysti uintia – sattui juuri kuukautisten aikaan. Äiti kirjoitti reppuvihkoon opettajalle viestin, että jään koululle, koska en voi menkkojen takia uida. Luokan pojat alkoivat tietysti arvailemaan, miksi jäin koululle. Joku pojista naureskeli, että minulla on varmaan kuukautiset. En tietenkään kertonut syytä, mutta harmitti, että oikeaan osui. Jäin yksin luokkaan tekemään korvaavia tehtäviä, kun kaikki muut oppilaat siirtyivät bussilla kaupungin uimahallille.”

Kuukautishäpeä ja sen taustalla olevat sosiaaliset normit ovat edelleen merkittävä ongelma Suomessa, Planin teettämä kyselytutkimus kertoo. Verian toteutti tutkimuksen, jonka Plan julkisti toukokuussa kansainvälisen kuukautispäivän alla.

Kyselyyn vastasi 1 120 Suomessa asuvaa 15–60-vuotiasta tyttöä ja naista. 139 vastaajan äidinkieli tai kotona puhuttu kieli oli muu kuin suomi. Kuukautishäpeä korostuu etenkin nuorten ja englantia äidinkielenään puhuvien keskuudessa.

Peräti 74 % tutkimukseen vastanneista arvioi, että kuukautiset ovat joskus aiheuttaneet heille häpeää tai nolouden tai huonommuuden tunnetta.

Puolet vastaajista on kokenut negatiivista kommentointia tai häpäisyä tai kuullut kielteistä puhetta kuukautisista. Kokemus on sitä yleisempi, mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse.

“Aina kun mulla on kuukautiset, pyrin istumaan takin, villapaidan tms. päälle ja vähintäänkin välttelemään kangaspäällysteisiä istuimia, varsinkin vaaleasävyisiä. Ja aina kun nousen seisomaan, vilkaisen istuinta, onko siitä huolimatta tullut läpi. Usein on ja mielen valtaa tuttu paniikki, miten saan tahrat pois ilman, että kukaan huomaa. Öisin pakkaan monta sidettä päällekkäin ja pitkittäin, jotta ei tulisi läpivuotoa sänkyyn. Usein tulee silti. Runsaat kuukautiset ovat olleet riesanani jo vuosikymmeniä, nyt onneksi vaihdevuosien lähestyessä menkat ovat lyhentyneet huomattavasti ja pian varmaan jäävät kokonaan pois. Vapaus!”

Hieman alle kolmannekselle (32 %) vastaajista on sanottu tai ilmaistu, että kuukautiset ovat asia, jotka tulisi pitää salassa.

”Tuloksissa näkyy, että vaikka ajattelemme kuukautisten olevan meille mutkaton asia, sisältyy niihin vahva huomaamattomuuden normi. Kuukautiset tulee hoitaa niin, että kukaan ei sitä huomaa. Paljastuminen rikkoo sosiaalista käsikirjoitusta, ja sitä vältetään mahdollisimman paljon”, Plan International Suomen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien asiantuntija Leena Mubarak sanoo.

Lähes kaikki vastanneet (84 %) voivat puhua kuukautisista ystävilleen. Hieman harvempi (72 %) voi puhua niistä kumppanilleen ja 55 % perheelleen. Töissä tai koulussa asiasta voi puhua 35 % vastaajista. 5 % ei voi puhua kuukautisista kenenkään kanssa.

Kyselyyn vastanneista 31 % ilmoittaa, ettei voi pitää kuukautis­suojia näkyvillä, esimerkiksi kaupan kassalla, koulussa tai töissä. Osuus on korkein 15–24-vuotiailla (39 %) sekä akateemisesti koulutetuilla (38 %).

“Hormonikierukan asennus aiheutti yllättäen runsaan ja pitkäkestoisen verenvuodon. Olin ystäväni kanssa uimarannalla, kun tajusin, että jalkaani pitkin valuu vuolaana purona tummanpunaista verta. Häpeän tunne oli hämmentävän vahva. Koin voimakasta tarvetta piilottaa veren. Naureskelin vaivautuneesti ja kiirehdin mereen. Luulin selättäneeni kuukautishäpeän jo vuosia sitten, mutta julkisella paikalla paljastunut kuukautisveri sai sen taas nostamaan päätään. Osa häpeästä taitaa olla selkäytimessä.”

Kyselyssä vastaajat saivat myös kertoa avoimin vastauksin, mikä heidän mielestään aiheuttaa ihmisissä kuukautisiin liittyvää häpeää. Avoimissa vastauksissa toistuivat muun muassa puhumattomuuden perinne kuukautisista, vanhat tavat ja sosiaaliset normit. Vastauksissa häpeään liitettiin myös esimerkiksi käsitys likaisuudesta tai kuukautisten paljastuminen ohivuodoissa.

Moni myös mainitsee, ettei kuukautisista ole puhuttu kotona tai että kuukautisista on kiusattu. Kuukautisia myös vähätellään tai niistä vitsaillaan.

”Yksityisyys on tärkeä seksuaalioikeus, mutta jos siitä tulee normi, jättää se ihmiset todella yksin. Kuukautisiin liittyvä kiusaaminen, puhumattomuuden perinne ja kuukautisten mieltäminen kielteiseksi asiaksi luo todellisuuden, jossa kuukautisten huomaamattomuuden varmistaminen käy vaivalloiseksi. Samalla kuukautishäpeään liittyvät ongelmat jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle”, Leena Mubarak sanoo.

“Mulla on endometrioosi, joka diagnosoitiin vasta, kun olin aikuinen. Suututtaa, ettei sitä tunnistettu terveydenhuollossa, vaan pitkään voimakkaat menkkakivut jäivät ilman selitystä. Oon kokenut syyllistämistä ja päivittelyä siitä, että oon usein joutunut jäämään kotiin koulusta tai töistä kramppien takia. Sellaista kommentointia on ollut, että ei ne muutkaan jää kotiin makaamaan pelkkien menkkojen takia. Ja sellaista silmien pyörittelyä, että dramatisoin normaalia kehon toimintaa. Nyt haluan puhua avoimesti endometrioosista, jotta ihmiset ymmärtäisi paremmin, miten rajulla tavalla se voi vaikuttaa elämään.”

Kuukautishäpeä ja kuukautissyrjintä ovat globaaleja kysymyksiä. Plan nostaa esiin kuukautissyrjinnän ja -köyhyyden vaikutuksia ja vaatii kaikille tasa-arvoista kohtelua kuun jokaisena päivänä.

Joka kuukausi 1,8 miljardilla ihmisellä on kuukautiset. Silti kuukautissyrjintä ja kuukautissuojien puute rajoittavat tyttöjen ja naisten elämää ympäri maailmaa. 500 miljoonaa tyttöä ja naista on ilman kuukautissuojia tai mahdollisuutta huolehtia kuukautishygieniastaan.

”Useimmissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa ihmisen normi on edelleen keho, jolla ei ole kuukautisia. Kuukautistabut näyttäytyvät erilaisina eri kulttuurikonteksteissa, mutta niitä esiintyy kaikkialla – myös meillä Suomessa. Lääke niihin on oikea tieto, normalisoiva puhe ja pakottavasta yksityisyyden normista irti päästäminen”, Mubarak toteaa.

Plan kitkee kuukautissyrjintää globaalisti jakamalla tytöille uudelleenkäytettäviä kuukautissuojia ja kuukautishygieniatarvikkeita, tukemalla kestositeiden valmistusta, rakentamalla kouluihin tytöille turvallisia vessoja, lisäämällä tietoa kuukautisista ja purkamalla kuukautistabuja ja -stigmoja yhdessä nuorten kanssa.

“Olin kateellinen muille, kun itselläni ei vielä menkat olleet alkaneet. Ne alkoivat vasta 15-vuotiaana, ja silloin jo “kaikilla” oli menkat. Ne olivat ikään kuin merkki siitä, että on iso ja aikuinen. Mua taisi hävettää siinä määrin, etten puhunut siitä kenellekään mitään. Taisin joskus jopa huijata, että minullakin on kuukautiset. Olimme saaneet koulusta näytekappaleina siteitä ja tamponeja. Säilytin niitä yöpöydän laatikossa ihan vaan siltä varalta, jos ”onni” kohta koittaisi. Muistan myös ajatelleeni, että teen ihan mitä vain, jos menkat nyt vaan alkaisivat! Mietin myös, voisinko itse tehdä asialle jotain.”

Kursivoidut sitaatit on kerätty menstruoivilta suomalaisilta tätä artikkelia varten.