Kalenterivuonna 2024 käytimme varoistamme 77 prosenttia lasten ja nuorten oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Uusien tukijoiden hankkimisen, henkilöstöhallinnon, tietotekniikan ja yleisen hallinnon osuus kuluista oli 23 prosenttia.
Jokaisesta saamastamme 1 eurosta käytimme vuonna 2024…
- Ohjelmatyö: lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja yhteisöjensä elinoloja parantaviin ohjelmiin
- Varainhankinta: varainhankintaan työmme toteuttamiseksi ja uusien tukijoiden hankkimiseksi
- Hallinto: talous- ja henkilöstöhallintoon, IT-palveluihin sekä yleiseen hallintoon tehokkaan ohjelmatyön mahdollistamiseksi
Tavoitteemme on, että käytämme keräämistämme varoista vähintään 75 prosenttia ohjelmatyöhön lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi. Varainhankinnan ja hallinnon kulut mahdollistavat toimintamme laadukkuuden, jatkuvuuden ja laajentumisen sekä sen, että muutokset lasten ja nuorten elämässä ovat pysyviä.
Tuotot 2024
Kalenterivuotemme 2024 kokonaistuotto Suomessa oli 23,4 miljoonaa euroa. Noin kolmasosan tuotoistamme saimme lahjoittajiltamme ja kummeilta ja noin neljäsosan ulkoministeriöltä. Loput tuotoistamme koostui yritysyhteistyöstä, hätäapurahastosta ja muista institutionaalisista rahoituksista ja avustuksista.
Plan International Suomen pääasiallisia rahoittajia ovat lahjoittajat, kummit, Suomen ulkoministeriö, EU sekä yritykset. Saamme rahoitusta myös Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Opetushallitukselta, aluehallintovirastolta, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), Suomen Kulttuurirahastolta ja muilta säätiöiltä sekä YK:lta ja muilta kansainvälisiltä järjestöiltä.

Kansainvälinen Plan käytti varoja lasten hyväksi vuonna 2024*
1
miljardia €

Plan International Suomen osuus Planin rahoituksesta oli kalenterivuonna 2024
23,4
miljoonaa €
* Kansainvälisen Planin taloustiedot ovat tilivuodelta 2024 (1.7.2023–30.6.2024). Tilinpäätöksissämme noudatamme kansainvälisen Planin tilikautta, joka on vuosittain heinäkuun alusta kesäkuun loppuun. Raportoinnissa noudatamme kalenterivuotta, koska näin raportointimme on ymmärrettävämpää ja vertailukelpoisempaa toisiin suomalaisiin järjestöihin nähden. Noudatamme näin myös kotimaisten rahoittajiemme, kuten ulkoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n, käytäntöjä.