Pääsihteeriltä

Puolustimme tyttöjen oikeuksia ja tarjosimme hätäapua kriisien keskellä

Koimme vuonna 2022 monia mullistuksia. Helmikuussa kärjistynyt konflikti Ukrainassa toi sodan kauhut lähelle suomalaisia. Planin hätäaputyötä tarvittiin jälleen Euroopassa vuosikymmenten tauon jälkeen. Globaali nälkäkriisi ja talouskriisit koettelivat ennennäkemätöntä määrää ihmisiä, ja vastasimme hätään monella mantereella. Sukupuolten tasa-arvoa vastustavat liikkeet vahvistuivat useissa maissa, mikä vaati meiltä entistä vahvempaa vaikuttamistyötä tasa-arvon puolesta.

Monisyisten ja vaikutuksiltaan laajojen kriisien vuoksi Planin työtä tarvitaan entistä kipeämmin. Maailma kaipaa nyt tasa-arvon puolustajia, inhimillisen hädän lievittäjiä ja kestävän kehityksen rakentajia.

Lastenoikeus- ja humanitaarinen järjestö Plan International haluaa oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Plan parantaa erityisesti kehittyvissä maissa asuvien tyttöjen koulutusta ja suojelua. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin 1937, ja Suomessa toiminta alkoi 1998. Työskentelemme yli 80 maassa.

Plan International Suomi on itsenäinen osa kansainvälistä Plan International -järjestöä. Kansainvälisen toiminta-ajatuksemme mukaisesti parannamme lasten elämää pysyvästi, olemme avoimia ja läpinäkyviä, teemme hyvää yhteistyötä ja otamme kaikki tasa-arvoisesti huomioon. Toimintaamme ohjaavat kansainvälisen Planin ja Plan International Suomen strategiat, kansainväliset lastensuojeluohjeet sekä eettinen säännöstö.

Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen työn lisäksi aktivoimme suomalaista yhteiskuntaa tukemaan tavoitteitamme ja edistämään lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksia. Viestimme työmme tarpeesta ja tuloksista sekä edistämme yhteydenpitoa työn tukijoiden ja ohjelmissamme mukana olevien ihmisten välillä. Rahoitamme toimintamme keräämällä varoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä ja instituutioilta. Valvomme, että varat käytetään toimintamme tarkoituksen mukaisesti.

Tukijamme ja kumppanimme, kiitos että mahdollistitte työmme vuonna 2022! Tässä vuosikertomuksessa kerromme, mitä olemme saaneet aikaiseksi korvaamattomalla tuellanne.

Ossi Heinänen pääsihteeri

Monisyisten kriisien vuoksi Planin työtä tarvitaan entistä kipeämmin. Maailma kaipaa nyt tasa-arvon puolustajia, inhimillisen hädän lievittäjiä ja kestävän kehityksen rakentajia.

Kansainvälinen Plan paransi 52,2 miljoonan lapsen elämää, edisti tasa-arvoa ja auttoi yhteisöjä selviytymään kriiseistä ja konflikteista.

Lastenoikeus- ja humanitaarinen järjestö Plan International toimii 83 maassa. Olemme maailmanlaajuinen muutoksentekijä, joka työskentelee maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, aseman parantamiseksi.

Viime vuosina Plan on työskennellyt yhä vahvemmin teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten kanssa heidän oikeuksiensa edistämiseksi. Suomalainen Gunvor Kronman toimii kansainvälisen Planin hallituksen puheenjohtajana. Kansainvälisen Planin sisällä Suomen organisaatio edistää erityisesti työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Plan International hyväksyi vuonna 2022 globaalin ympäristöohjeistuksen, joka tähtää työmme ilmastokestävyyteen.

Maailmanlaajuinen työmme tukee lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2022 työstämme hyötyi suoraan 52,2 miljoonaa lasta, joista tyttöjä oli 27,7 miljoonaa ja poikia 24,5 miljoonaa. Tuimme lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään poistamaan lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syitä sekä kitkemään tyttöjen ja vähemmistöjen syrjintää. Keskityimme tyttöjen oikeuksien edistämisessä kuuteen fokusalueeseen: laadukkaaseen koulutukseen, työllistymismahdollisuuksiin, vaikuttamismahdollisuuksiin, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, varhaiskasvatukseen sekä suojeluun väkivallalta.

Kummitoimintamme jatkui vahvana: Plan-kummit tukivat 1,2 miljoonaa lasta ja heidän yhteisöjään.

Teimme vaikuttamistyötä tasa-arvon ja lasten oikeuksien puolesta paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, esimerkiksi YK:n Generation Equality Forumissa. Vaikutimme myös COP26-ilmastokokouksessa kestävän tulevaisuuden ja oikeudenmukaisen ilmastorahoituksen puolesta.

Vuosi 2022 oli Plan Internationalin kansainvälisen strategian 100 Million Reasons viisivuotiskauden viimeinen vuosi. Vuoden 2023 käynnistyi uusi strategiakausi. Vuoteen 2027 ulottuvan strategian All Girls Standing Strong Creating Global Change tavoitteena on parantaa 200 miljoonan tytön elämää.

Olemme maailmanlaajuinen muutoksentekijä, joka työskentelee maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, aseman parantamiseksi.

Humanitaarinen työ oli yhä merkittävämpi osa toimintaamme tarpeen kasvaessa. Jo vuonna 2021 humanitaarista apua tarvitsi ennätyksellisen moni, arviolta 235 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2022 tarvitsijoita oli 274 miljoonaa.

Globaali ruokakriisi oli ajanut vuoden loppuun mennessä liki 50 miljoonaa ihmistä 45 maassa nälänhädän partaalle. Kesäkuussa julistimme nälkäkriisin vuoksi maailmanlaajuisen Red Alert -tilan, joka edellyttää koko organisaatiota vastaamaan hätään. Red Alert keskittyi Burkina Fasoon, Etelä-Sudaniin, Etiopiaan, Haitiin, Keniaan, Maliin, Nigeriin ja Somaliaan, joita ruokapula koetteli erityisen ankarasti.

Kun Ukrainan sota eskaloitui kevättalvella, käynnistimme humanitaarisen työn Moldovassa, Puolassa, Romaniassa ja Ukrainassa pakolaisten auttamiseksi.

Vuonna 2022 tarjosimme apua yhteensä 136 kriisissä ja katastrofissa ympäri maailmaa. Humanitaarisessa työssämme keskitymme erityisesti turvaamaan lasten koulutuksen ja suojelun sekä takaamaan heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen erityistarpeiden toteutumisen.

Kansainvälisen Planin tulokset ovat tilivuodelta 2022 (1.7.2021–30.6.2022).

Julkaisimme vuonna 2022 useita ajankohtaisia raportteja muun muassa tyttöjen asemasta, humanitaarisista kriiseistä ja ilmastokriisistä. Tutustu raportteihin: plan.fi/tutkimukset

Paransimme suomalaisten tuella tyttöjen asemaa

Edistimme vuonna 2022 teini-ikäisten tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia.

Vuonna 2022 toteutimme kehitysyhteistyöhankkeita suomalaisten lahjoittajien tuella ja kansainvälisen kattojärjestömme avulla Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Edistimme tyttöjen koulutusta, nuorten työllistymistä, lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, suojelua ja varhaiskasvatusta.

Tammikuussa alkoi uusi nelivuotinen kehitysohjelmamme My Body, My Future 2, jota rahoittavat suomalaiset yksityis- ja yrityslahjoittajat sekä ulkoministeriö. Se on suoraa jatkoa edelliselle ohjelmallemme. Toteutamme ohjelman Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa, Ugandassa ja Zimbabwessa. Zimbabwe tuli mukaan uutena ohjelmamaana, muissa olemme työskennelleet jo vuosia.

Kehitysohjelmamme tavoite on edistää nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja nuorten työllistymistä. Pääasiallinen kohderyhmä ovat 10–24-vuotiaat lapset ja nuoret, erityisesti tytöt. Pyrimme syvälliseen muutokseen yhteiskuntien ja yhteisöjen asenteissa ja normeissa. Työskentelemme tiiviisti paikallisten johtajien, opettajien, kasvattajien kumppanijärjestöjen ja viranomaisten kanssa, jotta normimuutokset ovat mahdollisia. Pojilla ja miehillä on tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä, joten tuemme yhtä lailla heidän kuin tyttöjen ja naisten aktivismia.

Kehitysohjelmamme rahoitus ulkoministeriöltä kasvoi aiempaan ohjelmaan verrattuna 15 %, ja saimme valtionavustusta neljälle vuodelle yhteensä 23,4 miljoonaa euroa. Kalenterivuonna 2022 valtionavustusta näille kohteille oli 6 miljoonaa euroa.

Jatkoimme EU:n rahoituksella kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää hanketta Laosissa. Saimme myös rahoitusta YK:n väestörahastolta (UNFPA) seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien vahvistamiseen Myanmarissa, Ugandassa ja Zimbabwessa.

Vahvistimme globaalikasvatusta ja maahan muuttaneiden nuorten osallisuutta Suomessa

Teimme Suomessa aktiivisesti työtä globaalin tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistämiseksi sekä nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Globaalikasvatuksessamme koulutimme kasvatusalan ammattilaisia, koulujen oppilaita ja opiskelijoita kestävästä kehityksestä, lasten oikeuksista, tasa-arvosta ja vihapuheen ehkäisystä.

Painetut ja verkko-oppimateriaalimme olivat suosittuja, ja markkinoimme aktiivisesti muun muassa yläkouluille suunnattua STOP!-ilmastopeliä. Julkaisimme keväällä uuden oppimateriaalin hyvästä keskustelukulttuurista netissä. Työstimme myös globaalikoulu.net-verkkosivujen uudistusta, joka toteutui alkuvuodesta 2023.

Kolmen suomalaisen ja ugandalaisen koulun tasa-arvo-aiheinen globaalikasvatus-yhteistyö päättyi. Hankkeessa kehitetyt menetelmät kokosimme loppujulkaisuksi Observing Youth. Yhteistyön teemoina olivat nuorten tulevaisuuden toiveet sekä kasvaminen sukupuolirooleihin ja -normeihin.

Järjestimme vuoden aikana 16 globaalikasvatuskoulutusta opettajille ja kasvattajille. Niihin osallistui yhteensä 192 ammattilaista. Lisäksi toteutimme Opetushallituksen rahoituksella opettajankoulutuskokonaisuudet Ratkaisijat – Kestävän kehityksen kasvatuksella aktiivista toimijuutta sekä Yhdessä kohti yhdenvertaista koulua.

Lapsen oikeuksien lähettiläät tekivät 202 lähettiläsvierailua, jotka tavoittivat 9 268 oppilasta ja opiskelijaa. Koulutusten ja kouluvierailujen toteuttaminen verkon välityksellä vakiintui osaksi toimintaamme. Sen ansiosta pystyimme vierailemaan kouluissa 38 paikkakunnalla.

Globaalikasvatustyötämme, vaikuttamista ja nuorten toimintaamme toimintaa rahoittivat ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja yksityislahjoittajat.

Lapsen oikeuksien lähettiläämme tavoittivat 9 268 oppilasta ja opiskelijaa. Globaalikasvatuskoulutuksiimme osallistui 192 opettajaa ja kasvattajaa.

Maahanmuuttajatyömme pääkohderyhmänä olivat 14–20-vuotiaana Suomeen saapuneet nuoret, mutta työskentelimme myös perheiden ja huoltajien kanssa. Vuoden aikana käynnissä oli kahdeksan hanketta, jotka keskittyivät tasa-arvoon, aktiiviseen kansalaisuuteen, työllistymistaitoihin ja luontokotoutumiseen. Työskentelimme sekä pääkaupunkiseudulla että Tampereella lähi- ja etämuodossa.

Kohdattuja nuoria ja heidän huoltajiaan oli noin 1 800. Heistä hieman yli 1 000 oli tyttöjä ja naisia. Hankkeissa oli osallistujia yli 30 kansallisuudesta. Lisäksi tavoitimme webinaareissa ja tapahtumissa yli 600 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista.

Muuttajat!-demokratiakasvatushanke tavoitti vuoden 2022 aikana yli 450 nuorta. Kesällä toteutettu neljän kuukauden mittainen Nuoret toimijat -koulutusohjelma onnistui erityisen hyvin nuorten osallistamisessa. Koulutusohjelmaan osallistui 22 aktiivista nuorta, joista suurin osa koulutusohjelman osallistujista jatkoi toimintaansa Planin muissa ryhmissä.

Pääyhteistyökumppaneinamme olivat kaupunkien eri toimialat, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset. Lisäksi olimme jäseninä mm. oikeusministeriön DINO-ryhmässä, Etelä-Suomen Etnossa ja Etnon monikieliset suomalaiset ja maahan muuttaneet yhteiskunnallisina vaikuttajina -työryhmässä.

Toimintoja rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, Helsingin kaupunki, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä Telenor ja DNA.

Autoimme lapsia kriiseissä ja katastrofeissa

Vahvistuva humanitaarinen työmme keskittyi erityisesti Ukrainaan ja globaaliin nälkäkriisiin. Pyrimme turvaamaan lasten hyvinvoinnin, terveyden ja koulunkäynnin epävakaissa oloissa.

Humanitaarinen työmme ja rahoituksemme kasvoivat merkittävästi kuluneena vuonna. Keskityimme erityisesti nälkäkriisin lievittämiseen ja Ukrainasta paenneiden perheiden tukemiseen.

Osallistuimme osana kansainvälistä organisaatiota Ukrainan pakolaisten auttamiseen. Tuimme erityisesti pakolaislasten koulunkäynnin jatkumista ja psykososiaalisen tuen saantia. Jaoimme myös välttämättömyystarvikkeita ja järjestimme hätämajoitusta kotinsa jättäneille perheille. Suomen ja Moldovan Plan-toimistot hakivat onnistuneesti UNFPA:n rahoitusta humanitaariselle ohjelmalle, joka keskittyy vuosina 2023–27 Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten tukemiseen inklusiivisesti ja sukupuolisensitiivisesti.

Etiopiassa jatkoimme työtä kuivuuden ja ruokakriisin hillitsemiseksi. Ulkoministeriön rahoituksella vahvistimme ruokaturvaa Oromian alueella. Lisäksi saimme Etiopian kuivuuteen ja ruokakriisiin sekä Tigrayn konfliktin aiheuttaman humanitaariseen kriisiin rahoitusta YK:n humanitaarisen avun koordinointijärjestöltä (UNOCHA) ja Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestöltä (FAO). Etiopian hankkeemme keskittyvät alle viisivuotiaiden lasten sekä raskaana olevien tai imettävien äitien aliravitsemuksen hoitoon sekä maatalouselinkeinojen elvyttämiseen. Tuimme myös eteläsudanilaisten pakolaislasten kouluruokailua Gambellassa YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Maailman ruokaohjelman (WFP) rahoituksella.

Yhdessä kumppaniemme CAREn ja World Visionin kanssa jatkoimme Vietnamissa katastrofien ehkäisyjen toimintamallin jalkauttamista Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) rahoituksella. Mallin avulla voimme minimoida ihmishenkien menetyksen sekä pienentää humanitaarisen avustustoiminnan kustannuksia.

Mosambikin Cabo Delgadossa tuimme ulkoministeriön tuella maan sisäisten pakolaislasten koulunkäynnin jatkumista.

Vaikutimme tasa-arvoisen maailman puolesta

Nostimme tyttöjen aseman ja oikeudet keskusteluun tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa sekä kohtaamisissa yhteiskuntamme päättäjien kanssa.

Vaikuttamistyömme keskittyi erityisesti tyttöjen oikeuksiin, tasa-arvoa edistävään ulkopolitiikkaan sekä Suomen kansainväliseen ilmastopolitiikkaan.

Jatkoimme eduskunnan tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän sihteerinä. Toimitimme ryhmän jäsenille tietoa ajankohtaisten poliittisten prosessien suhteesta tasa-arvoon ja tyttöjen oikeuksiin. Työ tasa-arvoa edistävän ulkopolitiikan kanssa huipentui marraskuussa ulkoministeri Pekka Haaviston järjestämään korkean tason konferenssiin, jossa kansainväliset vieraat, muiden muassa Planin itäisen ja eteläisen Afrikan työtä johtava Angela Muriithi, puhuivat feministisestä ulkopolitiikasta.

Lisäsimme päättäjien tietoisuutta humanitaarisista kriiseistä sekä sodan vaikutuksista tyttöjen elämään ja oikeuksiin. Vaikutimme kehitysrahoituksen määrään, tasa-arvonäkökulmiin ulkopolitiikassa, humanitaariseen rahoitukseen sekä nuorten kuulemiseen ilmastotyössä.

Tapasimme vuoden aikana 114 poliittista päättäjää ja asiantuntijaa. Haastoimme myös puolueet esittämään ratkaisuja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi globaalisti ja saimme jokaiselta puolueelta kolme esitystä, jotka julkistimme kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.

Tyttöjen päivän aikaan pidimme esillä tyttöjen asemaa taloudessa, ja #GirlsTakeover-tempauksemme sai laajasti huomiota. Nuoret vaikuttajamme valtasivat päivän ajaksi valtiovarainministerin, Helsingin pormestarin, Talouselämän päätoimittajan sekä Stora Enson, PwC:n ja LähiTapiolan toimitusjohtajien paikat.

Lisäsimme päättäjien tietoisuutta humanitaarisista kriiseistä sekä sodan vaikutuksista tyttöjen elämään ja oikeuksiin.

Viestinnässämme nostimme esiin tyttöjen omaa aktivismia sekä työmme tavoitteita ja tuloksia. Tuotimme dokumentaarisia videoita Ugandan SmartUp Factory -hankkeesta sekä Etiopian nälkäkriisistä. Kuvaajamme tallensi pakolaisten auttamista Puolassa.

Mediatyössä panostimme erityisesti ajankohtaisiin uutisiin ja tuottamaamme tutkimustietoon. Ansaitun uutismedianäkyvyytemme potentiaalinen tavoittavuus oli 111 miljoonaa. Ansaittujen sosiaalisen median osumiemme näkyvyyden potentiaalinen tavoittavuus oli 14,2 miljoonaa. Omissa sosiaalisen median kanavissamme seuraajamäärät kasvoivat ja yleisö ohjautui yhä paremmin sisältöjen pariin, kun kehitimme kanavia entistä monipuolisemmiksi. Yleisömme sosiaalisessa mediassa kasvoi kaikissa kanavissa keskimäärin 5,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Julkaisimme neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Plan-lehteä. Kehitimme printin rinnalla nykyaikaista, vuorovaikutteista digiversiota lehdestä.

Kehitimme monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävää viestintää. Avasimme muun muassa blogissamme ja somessamme antirasismiin sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen liittyviä teemoja.

Vahvistimme pohjoismaista viestintäyhteistyötä ja järjestimme pandemiatauon jälkeen kesäkuussa yhteispohjoismaisen suunnittelukokouksen Helsingissä.

Sitoutimme ihmisiä ja yhteisöjä tyttöjen puolelle

Aktivoimme ja sitoutimme monipuolisen joukon ihmisiä mukaan toimintaamme. Planin kanssa voi puolustaa tyttöjen oikeuksia esimerkiksi aktivistina, tyttösponssina tai yrityskumppanina.

Keskityimme vapaaehtoistoiminnassamme yhä vahvemmin nuorten aktivismin tukemiseen. Tavoitimme vapaaehtoistoiminnallamme vuoden 2022 aikana yli 8 800 ihmistä 12 paikkakunnalla sekä verkossa. Suositut valokuvanäyttelymme kiersivät ympäri maata, ja 55 valokuvanäyttelyä oli esillä 40 paikkakunnalla.

Vuoden kohokohta oli kansainvälinen tyttöjen päivä, jonka ympärillä tavoitimme yli 20 000 henkilöä. Tapahtumia oli yhteensä 249, ja niitä järjestettiin 100 paikkakunnalla. Mukana oli lähes sata kirjastoa, jotka esittelivät tyttöjen oikeuksiin liittyviä kirjoja.

Käynnistimme uuden, inklusiivisen Yhdessä-vaikuttajaryhmän, jossa käytetään kielinä selkosuomea ja englantia. Ryhmän tavoite on tukea nuoria löytämään oma äänensä yhteiskunnassa. Generation Equality -nuortenryhmä julkaisi verkkohäirinnän vastaisen manifestin, ja aihe sai paljon huomioita nuorten itsensä suunnitteleman ja toteuttaman kampanjan ansiosta.

Aloitimme Partion kanssa nelivuotisen yhteistyön, joka keskittyy erityisesti globaalikasvatukseen.

Nuorten timantti -tapahtumamme tavoitti keväällä noin 1 500 nuorta. Lisäksi Nuorten timanttiin tehdyt nuorten omat inserttivideot saivat YLE Triplet -palvelussa 3 300 näyttökertaa osana opetusta.

Toteutimme Sitran Tulevaisuustaajuus-metodia hyödyntäen hankkeen, johon kutsuimme nuoria Ugandasta, Myanmarista, Laosista ja Suomesta. Nostimme esiin nuorten visioita siitä, miltä ilmastonmuutos näyttää tulevaisuudessa. Veimme nuorten sanoman myös eduskuntaan, jossa järjestimme syksyllä ilmastotempauksen. Nuoret pääsivät keskustelemaan 23 eri kansanedustajan kanssa.

Lastenhallitus tavoitti tapahtumissaan ja tempauksissaan 3 700 nuorta sekä sosiaalisessa mediassa 22 000 nuorta. Kehitimme nuorten viestintää ja tuotimme nuorten kanssa sisältöä Tiktokiin. Lastenhallitus sai koulutusta sukupuolten tasa-arvosta, humanitaarisesta työstä, mielenosoitusten järjestämisestä sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Lastenhallitus julkaisi myös kolmiosaisen ilmastopodcastin.

Vapaaehtoisten vuoden kohokohta oli kansainvälinen tyttöjen päivä.

Epävarma maailmantilanne ja Suomea kurittava inflaatio vaativat vuonna 2020 varainhankinnaltamme luovuutta ja sinnikkyyttä. Sota Ukrainassa ja nälkäkriisi vaikuttivat voimakkaasti varainhankintamme toimintoihin. Planin kummit ja tyttösponssit lahjoittivat aktiivisesti myös Planin toimintaan Ukrainaista pakenevien ihmisten hyväksi.

Lisäksi saimme suuren määrän uusia lahjoittajia, kun yritykset ja yksittäiset ihmiset aktivoituivat lahjoittamaan Ukrainan kriisiin ennennäkemättömällä tavalla. Varainhankintamme keskittyi korostetusti Ukraina-keräykseen, ja siksi osa keväälle suunnitelluista kampanjoista ja säännöllisiä lahjoittajia tavoittelevista toimenpiteistämme jäi tekemättä.

Koronatilanne vaihteli edelleen ohjelmamaissamme ja -alueillamme, mutta pystyimme toimittamaan kummilasten vuosiraportteja jo edellisvuotta enemmän. Myös kummikirjeenvaihto alkoi elpyä monin paikoin. Koronatilanteen vuoksi kummivierailut olivat edelleen pysähdyksissä loppukesään/syksyyn asti. Marraskuussa toteutui ensimmäinen pandemian jälkeinen vierailu.

Saimme mukaan toimintaamme lähes 5 000 uutta säännöllistä lahjoittajaa, joista 64 % oli tyttösponsseja ja 36 % kummeja. Säännölliset lahjoittajat liittyivät katuvarainhankinnan, televarainhankinnan ja online-markkinoinnin kautta. Televarainhankinnan suhteellinen osuus vahvistui. Vuoden lopussa toimintaamme tuki 12 900 tyttösponssia ja 14 500 Plan-kummia.

Vastaanotimme yli 17 000 kertalahjoitusta yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä ja keräsimme yli 1,3 miljoonaa euroa kertalahjoituksina, joista lähes 500 000 € hätäapuun.

Teimme vahvaa yritysyhteistyötä Tallbergin, Stora Enson, Lähi-Tapiolan, PwC:n, OAJ:n, DNA:n ja Samsungin kanssa.

Taloudellinen asemamme pysyi vahvana ja varojenkäyttömme tehokkaana

Kalenterivuoden 2022 kokonaistuottomme olivat 22,9 miljoonaa euroa. Käytimme keräämistämme varoista 82 prosenttia työhön lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja yhteisöjensä hyväksi.

Kehitysyhteistyön avustukset muodostivat neljäsosan viime vuoden tuotoistamme. Noin neljäsosan tuotoistamme saimme lahjoittajiltamme ja kummeilta ja viidesosan ulkoministeriöltä. Loput tuotoistamme koostuivat yritysyhteistyöstä ja muista institutionaalisista rahoituksista ja avustuksista. Edellisestä vuodesta tuottomme laskivat 1,5 miljoonaa euroa, mikä johtui humanitaaristen hankkeidemme tuottojen laskusta.

Kulut

Kalenterivuonna 2022 käytimme varoistamme 82 prosenttia lasten ja nuorten oikeuksia parantaviin ohjelmiin. Uusien tukijoiden hankkimisen, henkilöstöhallinnon, tietotekniikan ja yleisen hallinnon osuus kuluista oli 18 prosenttia. Tavoitteemme on, että käytämme keräämistämme varoista vähintään 75 prosenttia ohjelmatyöhön lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi. Varainhankinnan ja hallinnon kulut mahdollistavat toimintamme laadukkuuden, jatkuvuuden ja laajentumisen sekä sen, että muutokset lasten ja nuorten elämässä ovat pysyviä. Suuntasimme viime kalenterivuonna ohjelmatyöhön kaiken kaikkiaan 18,7 miljoonaa euroa.

Planin kansallisten toimistojen työntekijät työskentelevät myös muiden Plan-maiden organisaatioille sekä Plan Internationalin keskustoimistolle. Näin ollen paikallisissa luvuissa on mukana sisäisiä läpilaskutettavia tuloja ja kuluja, joita ei lasketa mukaan tuotto- ja kulusuhteisiin.

Hätäapurahasto

Plan International Suomella on hätäapurahasto, josta annamme apua inhimillisen hädän lievittämiseen, katastrofien ja kriisien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen sekä muuhun hätäapuun kansainvälisen Planin periaatteita ja avustusohjeita noudattaen. Rahaston avulla voimme vahvistaa avustusvalmiuttamme. Hätäapurahaston keräystuotot olivat vuonna viime vuonna 320 000 euroa. Lähetimme kriiseihin 200 000 euroa viime vuoden aikana. Rahaston saldo kalenterivuoden lopussa oli 260 000 euroa.

Motivoitunut henkilöstömme
edisti tasa-arvoa

Työyhteisömme tuki osaavasti ja sitoutuneesti heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen ja lasten selviytymistä maailman kriiseistä.

Vuonna 2022 koronapandemia vaikutti vielä työnteon tapoihin, mutta kevään kuluessa siirryimme yhä enemmän lähityöhön. Työyhteisömme ryhtyi yhteisesti vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia pitkän etätyökauden jälkeen. Edistimme hyvinvointia muun muassa yhteisöllisillä työhyvinvointitapahtumilla sekä muutolla uusiin tiloihin. Muutto toi Planille myös taloudellista säästöä.

Työyhteisöllämme oli käynnissä yhteisesti valittuja voittoja eli strategisesti valittuja painopistealueita. Kesällä päättyivät brändin ja tunnettuuden vahvistamiseen tähtäävä voitto sekä antirasismia ja yhdenvertaisuutta edistävä voitto. Datan tehokkaampaan hyödyntämiseen tähtäävä voitto jatkui syksyllä toista vuotta. Lisäksi käynnistimme työhyvinvointia edistävän voiton ja vaalivoiton, jonka tavoitteena on pitää kevään 2023 eduskuntavaaleissa esillä tasa-arvoa edistävää ulkopolitiikkaa sekä kehitysyhteistyön kestävää rahoitusta.

Keväällä teimme organisaatiomuutoksen, jossa maahanmuuttajatyö liittyi osaksi kotimaan ohjelmatyötä.

Lakiuudistus yhteistoiminnasta johti yhteistoiminnan neuvottelukunnan perustamiseen. Neuvottelukuntaan kuuluvat työnantajan edustajina pääsihteeri ja HR-vastaava sekä työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettu ja luottamusvaltuutettu. Neuvottelukunta piti neljä kokousta, joissa käsiteltiin organisaation yhteisiä asioita.

Plan International Suomi kuuluu työnantajana Elinkeinoelämän keskusliiton Sosiaalialan työnantajat ry -jäsenliittoon ja noudattaa sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta. Plan International Suomen palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 124 henkilöä. Mukana ovat kaikki vuoden aikana työsuhteessa olleet henkilöt, myös kausityöntekijät. 10 henkilöä oli opinto-, perhe- ja muilla vapailla. Lisäksi palkkalistoillamme oli 47 lapsen oikeuksien lähettilästä, jotka tekevät kouluvierailuja.