Toiminta 2019

Kestäviä parannuksia
tyttöjen asemaan

Toiminta 2019

Kestäviä parannuksia tyttöjen asemaan

Pääsihteeriltä:
Strategisilla valinnoilla kohti tasa-arvoista maailmaa

P lan Internationalin tavoite on oikeudenmukainen maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Parannamme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutusta ja suojelua, koska tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi. Usein heidän tilannettaan vaikeuttaa köyhyys, vammaisuus tai vähemmistöryhmään kuuluminen. Kuitenkin juuri tyttöjen aseman parantaminen on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa köyhyyttä ja löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin.

Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan perustettiin vuonna 1937, ja Suomessa toimintamme alkoi 1998. Nykyisin työskentelemme yli 70 maassa. Olemme saavuttaneet niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin vahvan aseman, jonka ansiosta saamme ohjelma- ja vaikuttamistyöllämme aikaan kauaskantoisia muutoksia.

Yhdessä kansainvälisen kattojärjestömme, tukijoittemme ja kumppaneittemme kanssa tuimme yli 21:tä miljoonaa tyttöä ja lähes 19:ää miljoonaa poikaa.

Tässä toimintakertomuksessa nostamme esille vuoden 2019 kohokohtia. Yhdessä kansainvälisen kattojärjestömme, tukijoittemme ja kumppaneittemme kanssa tuimme hankkeissamme yli 21:tä miljoonaa tyttöä ja lähes 19:ää miljoonaa poikaa, paransimme yli kuuden miljoonan tytön seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, tuotimme uutta tutkimustietoa tyttöjen kokemasta häirinnästä kaupungeissa ja olimme aktiivisesti mukana maailmanlaajuisessa Girls Takeover -tempauksessa kansainvälisenä tyttöjen päivänä.

Toimintamme kehityksessä Suomessa keskityimme erityisesti kolmeen yhteisesti valittuun strategiseen tavoitteeseen. Niistä ensimmäinen oli säilyttää tytöt ja tasa-arvo kehityspolitiikan painopisteenä sekä vahvistaa Planin asemaa tyttöjen aseman johtavana asiantuntijana. Teimme monipuolista vaikuttamistyötä, tapasimme poliitikkoja ja virkamiehiä, kampanjoimme vaalien alla yhdessä muiden tasa-arvojärjestöjen kanssa ja teimme yhteistyötä kansanedustajien kanssa. Herätimme keskustelua tyttöjen asemasta ja oikeuksista omilla julkaisuillamme, mediatyöllä, vieraskynillä ja verkkosisällöillä. Työmme vaikutti siihen, että lähes kaikki puolueet sisällyttivät vaaliohjelmiinsa tyttöjen ja naisten aseman parantamisen, ja tasa-arvon edistäminen näkyi vahvasti myös hallitusohjelman kehityspoliittisissa kirjauksissa.

Toinen keskeinen tavoitteemme oli vahvistaa Planin osaamista ja roolia ilmastotoimijana. Laadimme linjauksen ohjaamaan ilmastonmuutokseen liittyvää vaikuttamistyötämme sekä kirjoitimme julkaisun, joka avaa tyttöjen oikeuksien ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä. Järjestimme tilaisuuksia ja kampanjoimme aiheesta näkyvästi.

Kolmas suuri tavoitteemme oli saada katuvarainhankinta Planin omaksi, tuottavaksi toiminnoksi. Hankimme yli 5 000 uutta säännöllistä lahjoittajaa oman ja kumppanimme katuvarainhankinnan avulla. Oma katuvarainhankintamme käynnistyi suunnitellusti Helsingissä. Feissareiden rekrytointi ja uusien tukijoiden hankinta osoittautuivat suunniteltua haastavammiksi, mutta kerrytimme tärkeitä oppeja, joita hyödynnämme tulevassa katuvarainhankinnassamme.

Olen ylpeä saavutuksista, joita olemme saaneet yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa aikaan vuonna 2019. Haluan onnitella jokaista, jonka tuen ja panoksen ansiosta nämä tulokset ja uudet avaukset ovat olleet mahdollisia!

Ossi Heinänen
Pääsihteeri

Plan Internationalin vuosi 2019 -osion pääkuva

Plan Internationalin
vuosi 2019

Kansainvälinen Plan toimi kuluneena vuonna 77 maassa ympäri maailmaa. Paransimme yli 21,6 miljoonan tytön ja yli 18,8 miljoonan pojan elämää.

P lan International Suomi on itsenäinen osa kansainvälistä Plan Internationalia, joka toimii jo 77 maassa. Yhdessä olemme maailmanlaajuinen muutoksentekijä, joka kohdistaa voimavaransa erityisesti tyttöjen aseman parantamiseen. Kansainvälisen Planin sisällä Suomen organisaatio edistää erityisesti työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä.

Globaalia toimintaamme ohjaa viisivuotisstrategia, jonka tavoitteena on saada vuosina 2017–2022 sata miljoonaa tyttöä saamaan laadukasta koulutusta, osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon, päättämään omasta elämästään ja kehostaan sekä kasvamaan turvassa. Vuonna 2019 työstämme hyötyi suoraan 21,6 miljoonaa tyttöä, kun edellisvuonna määrä oli 18,1 miljoonaa tyttöä.

Vuonna 2019 tuimme ympäri maailmaa miljoonia lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään poistamaan lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syitä sekä kitkemään tyttöjen syrjintää. Saimme aikaan pysyviä parannuksia sekä arjen käytännöissä että poliittisessa päätöksenteossa – niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Tilivuonna 2019 saimme vaikuttamistyöllämme aikaan 62 parannusta lakeihin ja säädöksiin sekä 22 parannusta hallitusten ja muiden instituutioiden toimintatapoihin.

Kansainvälinen Plan vahvisti asemaansa humanitaarisena toimijana, joka auttaa kriiseistä ja luonnonmullistuksista kärsineitä lapsia ja heidän perheitään. Esimerkiksi avustusoperaatiomme Tsadjärven kriisialueella Länsi-Afrikassa oli yksi merkittävimmistä vastauksista laajaan humanitaariseen kriisiin. Vahvistimme myös lasten ja yhteisöjen kykyä valmistautua ja sopeutua kriiseihin ja katastrofeihin eri puolilla maailmaa.

Grafiikka: Paransimme 6 218 418 tytön seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita Grafiikka: Tarjosimme ammattikoulutusta ja työmahdollisuuksia 985 687 tytölle Grafiikka: 6 842 355 tyttöä hyötyi sukupuolisensitiivisestä lastensuojelutyöstämme Grafiikka: Paransimme 4 557 548 tytön pääsyä koulutukseen Grafiikka: Paransimme 3 045 709 tytön varhaiskasvatusta Grafiikka: Tuimme 2 618 131 tytön aktiivista kansalaisuutta
Luvut tilivuodelta FY19 (heinäkuusta 2018 heinäkuuhun 2019).
Toimimme 77 MAASSA Yli 21,6 MILJOONAA tyttöä JA hyötyi työstämme YLI 18,8 MILJOONAA POIKAA Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa Plan-kummilasta Teimme yhteistyötä 34 814 järjestön kanssa 750 yrityksen ja yksityisensäätiön kanssa 29 16 maassa innovaatio-hanketta Toteutimme plan internationalIN VUOSI 2019 plan-international.org/annualreview 895 MILJOONAA Keräsimme 869 MILJOONAA Käytimme lasten hyväksi
Kuva jossa sitaatti: Yhteiskuntien täytyy uskoa meihin. Meidän täytyy murskata ahtaat roolimallit, jotka rajoittavat meidän voimaamme.
Valokuva tekstiin Girls Get Equal -liike kasvoi maailmanlaajuiseksi

Girls Get Equal -liike kasvoi maailmanlaajuiseksi

Kansainvälinen kampanjamme Girls Get Equal saavutti kuluneena vuonna merkittävää jalansijaa. Nuorten tyttöjen aktivismia tukeva maailmanlaajuinen kampanja, jonka lanseerasimme vuonna 2018, toimii jo 62 maassa.

Girls Get Equal on aidosti nuorten johtama liike, jota Plan International fasilitoi. Nostamme esiin ihmisoikeuskysymyksiä, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia tytöille eri puolilla maailmaa.

Kuluneena vuonna Girls Get Equalin aktivistit kampanjoivat näkyvästi esimerkiksi tyttöjen kohtaamaa katuväkivaltaa ja -häirintää vastaan. Aktivistit eri maissa keräsivät yli 70 000 allekirjoitusta vedotakseen päättäjiin, jotta nämä parantavat tyttöjen asemaa laeilla ja säädöksillä.

Girls Get Equal -tapahtumiin osallistui eri puolilla maailmaa lähes 135 000 ihmistä, ja kampanja tavoitti sosiaalisessa mediassa yli 31 miljoonaa ja digitaalisissa tiedotusvälineissä lähes 249 miljoonaa ihmistä. Liike näkyi vahvasti myös kesäkuussa Kanadassa pidetyssä Women Deliver -konferenssissa, jossa tytöt saivat viestinsä perille maailman tasa-arvovaikuttajille.

Girls Get Equal -liike kasvoi maailmanlaajuiseksi

Kansainvälinen kampanjamme Girls Get Equal saavutti kuluneena vuonna merkittävää jalansijaa. Nuorten tyttöjen aktivismia tukeva maailmanlaajuinen kampanja, jonka lanseerasimme vuonna 2018, toimii jo 62 maassa.

Girls Get Equal on aidosti nuorten johtama liike, jota Plan International fasilitoi. Nostamme esiin ihmisoikeuskysymyksiä, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia tytöille eri puolilla maailmaa.

Kuluneena vuonna Girls Get Equalin aktivistit kampanjoivat näkyvästi esimerkiksi tyttöjen kohtaamaa katuväkivaltaa ja -häirintää vastaan. Aktivistit eri maissa keräsivät yli 70 000 allekirjoitusta vedotakseen päättäjiin, jotta nämä parantavat tyttöjen asemaa laeilla ja säädöksillä.

Girls Get Equal -tapahtumiin osallistui eri puolilla maailmaa lähes 135 000 ihmistä, ja kampanja tavoitti sosiaalisessa mediassa yli 31 miljoonaa ja digitaalisissa tiedotusvälineissä lähes 249 miljoonaa ihmistä. Liike näkyi vahvasti myös kesäkuussa Kanadassa pidetyssä Women Deliver -konferenssissa, jossa tytöt saivat viestinsä perille maailman tasa-arvovaikuttajille.

Valokuva tekstiin Girls Get Equal -liike kasvoi maailmanlaajuiseksi
Valokuva tekstiin Tutkimme, miltä naisten johtajuus näyttää

Tutkimme, miltä naisten johtajuus näyttää

Tutkimuksemme Rewrite Her Story tarkasteli, miten elokuvateollisuus kuvaa naisjohtajia. Sitä varten analysoimme kymmenen eniten tuottanutta elokuvaa 20 maassa.

Tutkimus osoitti, että seksismi ja perinteiset käsitykset sukupuolista elävät yhä vahvoina elokuvateollisuudessa. Tarkastelluissa elokuvissa johtajahahmot ovat useimmiten miehiä. Naisjohtajat kuvataan miesjohtajia useammin seksiobjekteina, ja he esiintyvät elokuvissa vähäpukeisina selvästi miehiä useammin. Yksikään niistä elokuvista ei ole naisen ohjaama.

Elokuvien hahmoista kaksi kolmesta on miehiä, ja mieshahmot puhuvat kaksi kertaa naishahmoja enemmän. Lähes puolet kaikista hahmoista on etnisyydeltään valkoisia.

Tutkimus kartoitti myös yli 10 000 tytön näkemyksiä 19 eri maassa. Tytöt kertoivat arvostavansa erityisesti henkilöhahmoja, jotka rikkovat perinteisiä sukupuolirooleja.

”Elokuvat vaikuttavat siihen, miten tytöt näkevät itsensä ja heitä ympäröivän maailman. Niiden sisältö ei peilaa maailmaa sellaisena, kuin se on, vaan sellaisena, kuin elokuvantekijät sen näkevät. Siksi naisten määrän ja roolin kasvaminen elokuvateollisuudessa on tärkeää”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoi.

Tutkimme, miltä naisten johtajuus näyttää

Tutkimuksemme Rewrite Her Story tarkasteli, miten elokuvateollisuus kuvaa naisjohtajia. Sitä varten analysoimme kymmenen eniten tuottanutta elokuvaa 20 maassa.

Tutkimus osoitti, että seksismi ja perinteiset käsitykset sukupuolista elävät yhä vahvoina elokuvateollisuudessa. Tarkastelluissa elokuvissa johtajahahmot ovat useimmiten miehiä. Naisjohtajat kuvataan miesjohtajia useammin seksiobjekteina, ja he esiintyvät elokuvissa vähäpukeisina selvästi miehiä useammin. Yksikään niistä elokuvista ei ole naisen ohjaama.

Elokuvien hahmoista kaksi kolmesta on miehiä, ja mieshahmot puhuvat kaksi kertaa naishahmoja enemmän. Lähes puolet kaikista hahmoista on etnisyydeltään valkoisia.

Tutkimus kartoitti myös yli 10 000 tytön näkemyksiä 19 eri maassa. Tytöt kertoivat arvostavansa erityisesti henkilöhahmoja, jotka rikkovat perinteisiä sukupuolirooleja.

”Elokuvat vaikuttavat siihen, miten tytöt näkevät itsensä ja heitä ympäröivän maailman. Niiden sisältö ei peilaa maailmaa sellaisena, kuin se on, vaan sellaisena, kuin elokuvantekijät sen näkevät. Siksi naisten määrän ja roolin kasvaminen elokuvateollisuudessa on tärkeää”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoi.

Valokuva tekstiin Tutkimme, miltä naisten johtajuus näyttää
Pääkuva osioon Plan International Suomen vuosi 2019

Plan International
Suomen vuosi 2019

Edistimme suomalaisten tuella tyttöjen oikeutta päättää omasta kehostaan

Paransimme vuonna 2019 suomalaisten lahjoittajien ja institutionaalisten tukijoidemme avulla erityisesti teini-ikäisten tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä.

T oteutimme vuonna 2019 säännöllisten lahjoittajiemme tuella ja kansainvälisen kattojärjestön avulla kehitysyhteistyöhankkeita, jotka edistivät Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tyttöjen koulutusta, nuorten työllistymistä, lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, suojelua ja varhaiskasvatusta. Vuoden päättyessä 16 724 Plan-kummia ja 10 788 tyttösponsoria tuki hankkeitamme 50 ohjelmamaassa.

Suomen ulkoministeriön ja tyttösponsoreidemme rahoittama nelivuotinen ohjelma pääsi kunnolla käyntiin Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Ohjelman tavoitteena on, että 10–19-vuotiaat tytöt voimaantuvat ja välttyvät haitallisilta käytännöiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja teiniraskauksilta. Vuoden aikana vahvistimme maiden osaamista etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksista, digitaalisesta tiedonkeruusta ja vaikuttamistyöstä. Ohjelma on tavoittanut jo yli 46 500 nuorta.

Teimme EU-rahoituksella työtä Indonesiassa, Laosissa, Mosambikissa ja Itä-Timorissa. Nämä hankkeet keskittyvät nuorten, etenkin naisten, työllistymiseen, hallinnon ja nuorten osallisuuden parantamiseen päätöksenteossa sekä naisiin kohdistuvan välivallan poistamiseen.

Läpileikkaavina teemoina ohjelmatyössämme ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, vammaisten ihmisten osallisuuden parantaminen, tieto- ja viestintäteknologian käyttö ohjelmien tehostamiseksi sekä varautuminen kriiseihin ennalta.

Valokuva tekstiin Itä-Timorin tytöt vaativat tasa-arvoa

Itä-Timorin tytöt vaativat tasa-arvoa

Itä-Timorissa toimii Planin Tyttöjen allianssi, jossa nuoret edistävät tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia EU:n ja tyttösponsoreiden tuella. Allianssin tytöt saavat tietoa tyttöjen oikeuksista ja jakavat sitä muille. Tytöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia ja vaikuttavat näin muun muassa päättäjiin.

Viime keväällä tytöt esimerkiksi pitivät ison seminaarin, johon osallistui poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä sekä edustajia erilaisista järjestöistä ja uskonnollisista yhteisöistä.

Tyttöjen allianssissa toimii reilut 20 tyttöä pääkaupungissa Dilissä ja yli 300 tyttöä Itä-Timorin maaseudulla. He ovat iältään 15–24-vuotiaita.

"Tytöillä ei ole aina mahdollisuuksia elämässään. Siksi jaamme muille tietoa esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveydestä”, Tyttöjen allianssissa toimiva Dolores, 18, kertoo.

Plan on ollut mukana kehittämässä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen keskittyvää Reprodutiva-mobiilisovellusta, jota Tyttöjen allianssin tytöt ovat itse testanneet ja pilotoineet. Sovelluksella saa esimerkiksi tietoa kuukautisista ja ehkäisystä. Sen kautta voi myös kysyä luottamuksellisesti asiantuntijoilta itseään askarruttavista asioista.

Tyttöjen allianssin nuoret toimivat myös esimerkkeinä muille nuorille.

"Haluan inspiroida muita tyttöjä ja näyttää, että tytöt voivat tehdä mitä vain”, Dolores sanoo.

Itä-Timorin tytöt vaativat tasa-arvoa

Itä-Timorissa toimii Planin Tyttöjen allianssi, jossa nuoret edistävät tasa-arvoa ja tyttöjen oikeuksia EU:n ja tyttösponsoreiden tuella. Allianssin tytöt saavat tietoa tyttöjen oikeuksista ja jakavat sitä muille. Tytöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia ja vaikuttavat näin muun muassa päättäjiin.

Viime keväällä tytöt esimerkiksi pitivät ison seminaarin, johon osallistui poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä sekä edustajia erilaisista järjestöistä ja uskonnollisista yhteisöistä.

Tyttöjen allianssissa toimii reilut 20 tyttöä pääkaupungissa Dilissä ja yli 300 tyttöä Itä-Timorin maaseudulla. He ovat iältään 15–24-vuotiaita.

"Tytöillä ei ole aina mahdollisuuksia elämässään. Siksi jaamme muille tietoa esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveydestä”, Tyttöjen allianssissa toimiva Dolores, 18, kertoo.

Plan on ollut mukana kehittämässä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen keskittyvää Reprodutiva-mobiilisovellusta, jota Tyttöjen allianssin tytöt ovat itse testanneet ja pilotoineet. Sovelluksella saa esimerkiksi tietoa kuukautisista ja ehkäisystä. Sen kautta voi myös kysyä luottamuksellisesti asiantuntijoilta itseään askarruttavista asioista.

Valokuva tekstiin Itä-Timorin tytöt vaativat tasa-arvoa

Tyttöjen allianssin nuoret toimivat myös esimerkkeinä muille nuorille.

"Haluan inspiroida muita tyttöjä ja näyttää, että tytöt voivat tehdä mitä vain”, Dolores sanoo.

Valokuva tekstiin Ehkäisimme syrjäytymistä ja vahvistimme globaalia ajattelua kotimaassa

Ehkäisimme syrjäytymistä ja vahvistimme globaalia ajattelua kotimaassa

Teimme kotimaassa maahanmuuttajatyötä, joka ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja tukee heidän aktiivista kansalaisuuttaan. Globaalikasvatuksella edistimme aktiivista maailmankansalaisuutta.

M aahanmuuttajatyömme pääkohderyhmänä olivat noin 14–17-vuotiaana Suomeen saapuneet nuoret, mutta työskentelimme myös perheiden ja huoltajien kanssa. Maahanmuuttajatyötä rahoittivat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, opetus ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, Helsingin kaupunki ja Suomen Kulttuurirahasto. Vuoden 2019 aikana käynnissä oli kahdeksan hanketta. Teimme maahanmuuttajatyötä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Vuoden 2019 aikana maahanmuuttajatyömme tavoitti yli 2 000 lasta, nuorta ja huoltajaa. Osallistujia oli yli 30 kansallisuudesta. Lisäksi toiminnassa oli mukana vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Pääyhteistyökumppaneitamme olivat kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset.

Järjestimme vuonna 2019 globaalikasvatuksen täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja opettajille. Lasten oikeuksia, ihmisoikeuskasvatusta ja vihapuhetta käsitteleviä koulutuksia järjestimme yhteensä 15, ja ne tavoittivat 423 kuulijaa. Uutena koulutuskokonaisuutena käynnistimme opetushallituksen rahoittaman täydennyskoulutushankkeen.

Lapsen oikeuksien lähettiläät tekivät vuoden aikana 392 lähettiläsvierailua, jotka tavoittivat 6 510 lasta ja nuorta. Verkkosivuillamme oppimateriaaliimme tutustui 12 294 käyttäjää. Tuotimme kouluille oppimateriaaleja ilmastonmuutoksen yhteydestä tyttöjen asemaan. Vuoden 2019 Educa-messujen näyttelyosastolla esittelimme Sheboard-sovellusta ja Sanoista tehty -oppimateriaalia, jotka käsittelevät kielenkäytön roolia tasa-arvon edistämisessä.

Valokuva tekstiin Tuimme maahanmuuttajanuorten työelämätaitoja

Tuimme maahanmuuttajanuorten työelämätaitoja

Työelämään pääsy tukee kiinnittymistä yhteiskuntaan. On yhteiskunnallisesti merkityksellistä tukea nuorten työelämäpolkujen rakentamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi olemme kehittäneet vuodesta 2010 maahanmuuttajanuorten työelämävalmiuksia ja -mahdollisuuksia. Vuosittain 40–70 nuorta osallistuu hankkeisiimme, joiden tavoitteena on rakentaa nuorille opinto- ja työelämäpolkuja. Yhteensä yli 500 nuorta on päässyt kauttamme kesätyöhön.

Työskentelemme pääasiassa Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella muuttaneiden 15–17-vuotiaiden nuorten kanssa. Heillä on usein puutteellinen kielitaito, vähäiset verkostot sekä haasteita peruskoulun päättämisessä ja jatko-opintomahdollisuuksien tuntemuksessa.

Teemme tiivistä yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Myös työelämän on muututtava, jotta se pystyy kohtamaan maahanmuuttajanuoret ennakkoluulottomasti.

Vuonna 2019 konseptoimme uusia toimintamalleja. Työelämäpajoissa nuoret valmistautuvat kesätyöhön ja saavat työelämään ja työnhakuun tarvittavia tietoja ja taitoja. Job Shadowing tarjoaa nuorille päivän kestävän kurkistuksen työelämään ja auttaa kirkastamaan suunnitelmia. Ryhmämentoritoiminnassa 2. ja 3. asteella opiskelevat nuoret aikuiset esittelevät opiskelupaikkoja ja kertovat kokemuksistaan. Sparrauksessa nuoret saavat konkreettista tietoa ja työkaluja työelämässä pärjäämiseen eri alojen ammattilaisilta.

valokuva tekstiin Tuimme heikoimmassa asemassa olevia kriiseissä ja katastrofeissa

Tuimme heikoimmassa asemassa olevia kriiseissä ja katastrofeissa

Autoimme lapsia ja heidän perheitään selviytymään useissa humanitaarisissa kriiseissä. Keskityimme erityisesti pitkäkestoisiin katastrofeihin.

K ansainvälisen kattojärjestömme tavoin vahvistimme humanitaarista työtä myös kansallisessa organisaatiossamme, jotta voimme tukea entistä useampia ihmisiä lisääntyvissä luonnonkatastrofeissa ja kriiseissä. Valitsimme humanitaarisen työmme kasvattamisen yhdeksi järjestömme ydintavoitteista.

Teimme ulkoministeriön tuella humanitaarista työtä Etiopiassa ja Nigeriassa. Lisäksi saimme Etiopian kuivuuteen ja ruokakriisiin rahoitusta YK:n humanitaarisen avun koordinointijärjestöltä (UNOCHA) sekä Maailman ruokaohjelmalta (WFP).

Työ Etelä-Sudanin pakolaisten keskuudessa Pohjois-Ugandassa jatkui Unicefin rahoituksella. Jordaniassa jatkoimme humanitaarista työtämme Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) rahoituksella sekä lahjoittajiemme tuella tarjoamalla lastensuojelupalveluita pakolaisleirillä. Painotimme vahvasti vammaisten lasten osallisuutta sekä positiivista vanhemmuutta tukevaa toimintaa.

Koillis-Nigeriassa paransimme lasten pääsyä turvalliseen koulutukseen ja lastensuojelupalveluiden piiriin ECHO:n rahoituksella. Kamerunissa tuimme maan sisäisten pakolaisten pääsyä vesi- ja saniteettipalveluihin Unicefin rahoituksella.

pieni valokuva tekstiin Tuimme heikoimmassa asemassa olevia kriiseissä ja katastrofeissa
valokuva tekstiin Hätäapua hirmumyrsky Idain uhreille

Hätäapua hirmumyrsky Idain uhreille

Maaliskuun alussa hirmumyrsky Idai iski Mosambikiin, Malawiin ja Zimbabween. Yli 1 300 ihmistä kuoli, ja katastrofi vaikutti yli kolmen miljoonaan ihmiseen. Noin miljoona lasta oli avun tarpeessa.

Planin työntekijät pelastivat satoja ihmisiä veden varasta, auttoivat kotinsa menettäneitä väliaikaisiin suojiin, tarjosivat heille välttämättömyystarvikkeita ja avustivat perheenjäseniä löytämään toisensa.

Mosambikissa Idai tuhosi noin 91 000 ihmisen kodit. Kotinsa menetti myös 20-vuotias Amela, joka pelastautui vastasyntyneen vauvansa kanssa kiipeämällä puuhun.

"Olin ollut puussa neljä päivää, kunnes näin [Planin] veneen ajavan kohti. Olin todella väsynyt, mutta onnellinen, että apu oli vihdoin tulossa”, Amela muistelee.

Katastrofin jälkimainingeissa keskityimme erityisesti tyttöjen tukemiseen, koska tytöt ovat tutkitusti heikoimmassa asemassa kriiseissä ja katastrofeissa. Epävarmoissa oloissa esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan, hyväksikäytön, teiniraskauksien ja lapsiavioliittojen riski kasvaa.

Suomalaiset keräsivät Idain uhreille yli 80 000 euroa, joiden ansiosta katastrofin koettelemat ihmiset Mosambikissa saivat hätäaputarvikkeita, kuten hygieniatuotteita ja huopia. Lisäksi Plan International Suomen humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö työskenteli kuukauden ajan Mosambikissa tukien avustustyötä.

Hätäapua hirmumyrsky Idain uhreille

Maaliskuun alussa hirmumyrsky Idai iski Mosambikiin, Malawiin ja Zimbabween. Yli 1 300 ihmistä kuoli, ja katastrofi vaikutti yli kolmen miljoonaan ihmiseen. Noin miljoona lasta oli avun tarpeessa.

Planin työntekijät pelastivat satoja ihmisiä veden varasta, auttoivat kotinsa menettäneitä väliaikaisiin suojiin, tarjosivat heille välttämättömyystarvikkeita ja avustivat perheenjäseniä löytämään toisensa.

Mosambikissa Idai tuhosi noin 91 000 ihmisen kodit. Kotinsa menetti myös 20-vuotias Amela, joka pelastautui vastasyntyneen vauvansa kanssa kiipeämällä puuhun.

"Olin ollut puussa neljä päivää, kunnes näin [Planin] veneen ajavan kohti. Olin todella väsynyt, mutta onnellinen, että apu oli vihdoin tulossa”, Amela muistelee.

Katastrofin jälkimainingeissa keskityimme erityisesti tyttöjen tukemiseen, koska tytöt ovat tutkitusti heikoimmassa asemassa kriiseissä ja katastrofeissa. Epävarmoissa oloissa esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan, hyväksikäytön, teiniraskauksien ja lapsiavioliittojen riski kasvaa.

Suomalaiset keräsivät Idain uhreille yli 80 000 euroa, joiden ansiosta katastrofin koettelemat ihmiset Mosambikissa saivat hätäaputarvikkeita, kuten hygieniatuotteita ja huopia. Lisäksi Plan International Suomen humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö työskenteli kuukauden ajan Mosambikissa tukien avustustyötä.

valokuva tekstiin Hätäapua hirmumyrsky Idain uhreille
valokuva tekstiin Puuro ja äitien koulutus pitävät lapsia hengissä Etiopiassa

Puuro ja äitien koulutus pitävät lapsia hengissä Etiopiassa

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus heikentää ruoan ja puhtaan veden saantia Oromian alueella Etelä-Etiopiassa. Väestön elanto on maanviljelyn varassa. Niukkojen sateiden vuoksi sadot ovat pieniä, eivätkä ne riitä ruokkimaan kokonaisia perheitä. Tilanne on monelle hengenvaarallinen.

Ruokapulan vuoksi etenkin äidit ja alle viisivuotiaat lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja sen aiheuttamista sairauksista, kuten kuumeesta ja ripulista.

Ulkoministeriön tuella järjestämme äitien vertaisryhmiä, joissa naiset saavat tietoa ravinteikkaan ruoan valmistuksesta, kestävästä viljelystä ja puhtaan veden merkityksestä.

20-vuotias Fatjama on mukana äitiryhmässä. Hänellä on kolmevuotias tytär, ja hän odottaa toista lasta. Kuivuus koettelee Fatjaman perhettä.

“Äitiryhmässä olen oppinut, kuinka syödä terveellisesti raskauden aikana ja miten valmistaa lapsille ravinteikasta ruokaa. Aikaisemmin en tiennyt näistä aiheista”, Fatjama kertoo.

“Toivon lapsilleni valoisaa tulevaisuutta.”

Puuro ja äitien koulutus pitävät lapsia hengissä Etiopiassa

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus heikentää ruoan ja puhtaan veden saantia Oromian alueella Etelä-Etiopiassa. Väestön elanto on maanviljelyn varassa. Niukkojen sateiden vuoksi sadot ovat pieniä, eivätkä ne riitä ruokkimaan kokonaisia perheitä. Tilanne on monelle hengenvaarallinen.

Ruokapulan vuoksi etenkin äidit ja alle viisivuotiaat lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja sen aiheuttamista sairauksista, kuten kuumeesta ja ripulista.

Ulkoministeriön tuella järjestämme äitien vertaisryhmiä, joissa naiset saavat tietoa ravinteikkaan ruoan valmistuksesta, kestävästä viljelystä ja puhtaan veden merkityksestä.

20-vuotias Fatjama on mukana äitiryhmässä. Hänellä on kolmevuotias tytär, ja hän odottaa toista lasta. Kuivuus koettelee Fatjaman perhettä.

“Äitiryhmässä olen oppinut, kuinka syödä terveellisesti raskauden aikana ja miten valmistaa lapsille ravinteikasta ruokaa. Aikaisemmin en tiennyt näistä aiheista”, Fatjama kertoo.

“Toivon lapsilleni valoisaa tulevaisuutta.”

valokuva tekstiin Puuro ja äitien koulutus pitävät lapsia hengissä Etiopiassa
valokuva tekstiin planin teemat puhuttivat ja vaikuttivat

Planin teemat puhuttivat ja vaikuttivat

Nostimme aktiivisesti ja näkyvästi keskusteluun tyttöjen oikeuksia ja asemaa eri puolilla maailmaa niin mediassa, somessa, tapahtumissa kuin kohtaamisissa yhteiskuntamme päättäjien kanssa.

K uluneena vuona halusimme nostaa esiin erityisesti sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämään. Julkaisimme alkuvuodesta kansainvälisiin tutkimuksiin ja Planin käytännön kokemukseen pohjautuvan raportin, joka käsittelee ilmastonmuutoksen heijastumista tyttöjen asemaan kehittyvissä maissa. Järjestimme laajaa huomiota saaneen keskustelutilaisuuden yhdessä eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän kanssa, ja raportti näkyi myös mediassa.

Keväällä käynnistimme Takana loistava tulevaisuus? -kampanjan, joka nostaa esille ilmastomuutoksen vaikutuksia lasten oikeuksiin ja tulevaisuuteen. Kampanja näkyi useilla paikkakunnilla ja Maailma kylässä -festivaaleilla sekä SuomiAreenassa, joissa keräsimme kannustusviestejä eduskunnan päättäjille. Kansanedustajat saivat viestit syysistuntokauden alkajaisiksi.

Toteutimme valokuvataiteilija Karoliina Paatoksen kanssa Kambodžasta audiovisuaalisen näyttelyn siitä, miten ilmastonmuutoksen pahentamat kuivuudet, kuumat kaudet, tulvat ja myrskyt vaikuttavat tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. Näyttely on kiertänyt ympäri Suomea ja ollut esillä muun muassa eduskunnan kirjastossa.

Herätimme laajasti keskustelua siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa heikommassa asemassa olevien tyttöjen asemaan.

Ilmastokampanjointimme kulminoitui tyttöjen päivään 11.10. Toteutimme Suomessa kolmatta kertaa Girls Takeover -tempauksen, jossa tytöt valtaavat päättäjien paikkoja. Kutsuimme tänä vuonna mukaan johtajia yhteiskunnan eri sektoreilta, joilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen ja tyttöjen asemaan. Yksi Girls Takeoverin merkittävimmistä saavutuksista oli, että kehitysministeri Ville Skinnari lupasi Suomen pyrkivän edelläkävijäksi tasa-arvoa edistävässä ilmastopolitiikassa. Osana tyttöjen päivän kampanjointia haastoimme yhdessä OAJ:n kanssa Suomen koulut ilmastotekoihin.

Keräsimme myös varoja tyttöjen päivän keräykseen ilmastoteemalla: Vedenhakumatka-keräyskampanjamme kiinnitti huomion siihen, kuinka ilmastonmuutos pidentää tyttöjen vedenhakumatkoja ja lisää koulupudokkuutta. Mediapersoona Maria Veitola teki aiheesta podcastin.

Kampanjoimme vahvasti eduskuntavaalien ympärillä yhdessä muiden tasa-arvojärjestöjen kanssa, jotta tyttöjen oikeudet säilyisivät Suomen kehityspolitiikan painopisteenä. Tapasimme muun muassa puolueiden edustajia ja järjestimme eduskunnalle koulutuksen tyttöjen oikeuksista. Tavoitteemme toteutui: lähes kaikki puolueet sisällyttivät vaaliohjelmiinsa tyttöjen ja naisten aseman parantamisen, ja tasa-arvon edistäminen näkyi vahvasti myös hallitusohjelman kehityspoliittisissa kirjauksissa.

pieni valokuva tekstiin planin teemat puhuttivat ja vaikuttivat

Herätimme keskustelua tyttöjen asemasta ja oikeuksista omilla julkaisuillamme, mediatyöllä, vieraskynillä ja verkkosisällöillä. Omissa viestintäkanavissamme vahvistimme ja monipuolistimme viestintäkeinojamme hyödyntämällä muun muassa livelähetyksiä ja story-videoita. Sisältömme sosiaalisessa mediassa tavoittivat joka kuukausi useita satojatuhansia ihmistä. Tilikauden aikana meihin liittyvät keskustelut sosiaalisessa mediassa tavoittivat yli 2,6 miljoonaa ihmistä.

Julkaisimme myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Plan-lehteä, joka kertoo tukijoillemme ja kumppaneillemme työn tuloksista ja ihmisistä, joiden elämään työmme vaikuttaa.

valokuva tekstiin Kambodžalainen ilmastovaikuttaja valtasi ympäristöministerin paikan

Kambodžalainen ilmastovaikuttaja valtasi ympäristöministerin paikan

Ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti maailman köyhimmissä maissa elävät tytöt, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä vuoksi.

Esimerkiksi Kambodžassa ilmastonmuutos näkyy jo monin tavoin, kertoi kambodžalainen opettaja Hory Toth, 24. Hän on omassa yhteisössään aktiivinen ilmastovaikuttaja, joka puolustaa lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen. Girls Takeover -tempauksessa hän valtasi Suomen ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen paikan.

"Kambodžalaiset ovat viljelijöitä ja riippuvaisia viljelystä. Mutta kun lämpötila nousee paljon, tulee niin kuuma, ettei viljely onnistu hyvin”, Toth kertoi.

"Kuumuuden takia lapset ovat usein sairaana ja poissa koulusta, eivätkä saa tarpeeksi koulutusta. Ilman koulutusta he eivät saa hyvää työtä ja riittäviä ansioita.”

Ministeri Krista Mikkonenkiitti Tothia viestin tuomisesta.

"Tothin vierailu on tärkeä muistutus siitä, että emme tee ilmastotyötä Suomessa vain itseämme varten”, Mikkonen sanoi.

Kambodžalainen ilmastovaikuttaja valtasi ympäristöministerin paikan

Ilmastonmuutoksesta kärsivät erityisesti maailman köyhimmissä maissa elävät tytöt, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä vuoksi.

Esimerkiksi Kambodžassa ilmastonmuutos näkyy jo monin tavoin, kertoi kambodžalainen opettaja Hory Toth, 24. Hän on omassa yhteisössään aktiivinen ilmastovaikuttaja, joka puolustaa lasten oikeutta hyvään tulevaisuuteen. Girls Takeover -tempauksessa hän valtasi Suomen ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen paikan.

"Kambodžalaiset ovat viljelijöitä ja riippuvaisia viljelystä. Mutta kun lämpötila nousee paljon, tulee niin kuuma, ettei viljely onnistu hyvin”, Toth kertoi.

"Kuumuuden takia lapset ovat usein sairaana ja poissa koulusta, eivätkä saa tarpeeksi koulutusta. Ilman koulutusta he eivät saa hyvää työtä ja riittäviä ansioita.”

Ministeri Krista Mikkonen kiitti Tothia viestin tuomisesta.

"Tothin vierailu on tärkeä muistutus siitä, että emme tee ilmastotyötä Suomessa vain itseämme varten”, Mikkonen sanoi.

valokuva tekstiin Kambodžalainen ilmastovaikuttaja valtasi ympäristöministerin paikan
valokuva tekstiin Sitoutimme suomalaisia mukaan toimintaamme

Sitoutimme suomalaisia mukaan toimintaamme

Vuonna 2019 aktivoimme kasvavan joukon ihmisiä mukaan Planin toimintaan. Työmme parista jokainen voi löytää oman tapansa edistää tyttöjen oikeuksia – esimerkiksi vapaaehtoisena, lahjoittajana, somevaikuttajana tai feissarina.

P lanin vapaaehtoiset toimivat kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Vapaaehtoisemme tavoittivat vuoden aikana lähes 9 000 ihmistä yli 50 tapahtuman avulla. Lasten oikeuksista ja kehityskysymyksistä kertovat valokuvanäyttelymme kiersivät 43 paikkakunnalla ja tavoittivat lähes 16 000 ihmistä.

Vapaaehtoistemme suurin ponnistus oli kansainvälinen tyttöjen päivä, joka näkyi 85 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tavoitimme yhdessä yli 13 000 ihmistä lähes 170 erilaisella tapahtumalla. Yli sata kirjastoa osallistui tyttöjen päivään.

Planin toimistolla työskenteli 9 vapaaehtoista yhteensä yli 850 tunnin ajan. He käsittelivät ja käänsivät tuhansia kummien ja kummilasten kirjeitä. Kääntäjävapaaehtoiset ympäri Suomen käänsivät etätyönä yli 200 kummilasten vuosiraporttia.

Kehitimme vapaaehtoistoimintaamme palvelumuotoiluin keinoin yhdessä vapaaehtoistemme kanssa. Lopputuloksena määrittelimme toiminnan pääkohderyhmäksi 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset, kirkastimme toiminnan tavoitteita sekä helpotimme mukaan tulemista. Vapaaehtoisillemme tärkeintä ovat organisaatiomme arvot.

Vapaaehtoistemme suurin ponnistus oli kansainvälinen tyttöjen päivä, joka näkyi 85 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tavoitimme yhdessä yli 13 000 ihmistä lähes 170 erilaisella tapahtumalla.

Ilmastoteema innosti vapaaehtoisia. Toimintansa aloitti uusi Ilmastotsempparit-ryhmä, joka kirittää päättäjiä kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan.

Planin lastenhallituksessa toimi 20 aktiivista 11–18-vuotiasta nuorta, jotka veivät tietoa lasten oikeuksista omiin kouluihinsa. Lastenhallitus järjesti myös useita tapahtumia, kuten ilmastoaiheisen vaalipaneelin ja haasteen poliitikoille SuomiAreenassa. Lapsen oikeuksien päivänä lastenhallituslaiset julkaisivat kirjoituksia ilmasto-oikeudenmukaisuudesta.

Saimme kuluneena vuonna joukkoomme 5 239 uutta tyttösponsoria ja 3 267 uutta kummia. Suurin osa uusista tyttösponsoreista ja kummeista liittyi joukkoomme katuvarainhankinnan ansiosta. Osan feissauksesta toteutimme omin voimin ja osan ulkoisen kumppanin avulla. Kesäkuussa teimme oman katuvarainhankinnan ennätyksemme, kun Planissa työskenteli 25 feissaria.

pieni valokuva tekstiin Sitoutimme suomalaisia mukaan toimintaamme

Digivarainhankinnan kautta liittyneiden lahjoittajien määrä kasvoi, kun uudet digitoimenpiteet ja uudet digikumppanit osoittautuivat tuloksekkaiksi. Uusien kehitystoimenpiteiden ansiosta löysimme sekä toimivimmat viestit että Planin tukemisesta kiinnostuneet kohderyhmät. Digitaalista varainhankintaa tukivat myös kampanjakaudet, kuten Ei hymyilytä -kampanjamme alkukeväästä ja tyttöjen päivän kampanjamme alkusyksystä.

Aineettomat joululahjamme innostivat suomalaisia tukemaan tyttöjen koulutusta, ja Helsingin keskustaan samasta teemasta toteuttamamme jouluikkuna näkyi somessa ja mediassa. Myös Hyvä testamentti -kampanja ja Nenäpäivä-kampanja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa kiinnostivat lahjoittajia kuluneena vuonna.

Työ vahvojen yrityskumppanuuksien rakentamiseksi jatkui. Teimme monipuolista yhteistyötä muun muassa Marimekon, Kotipizzan, K-ryhmän, Finavian ja Tallbergin kanssa maailman tyttöjen tukemiseksi.

valokuva tekstiin Ei hymyilytä -kampanja aktivoi somekansaa tyttöjen puolelle

Ei hymyilytä -kampanja aktivoi somekansaa tyttöjen puolelle

Sosiaalisen median kanavat ovat yhä tärkeämpiä planilaisten yhteisön rakentamisessa ja puheenaiheiden synnyttämisessä.

Alkuvuodesta 2019 markkinointikampanjamme Ei hymyilytä kannusti Instagramin käyttäjiä ottamaan itsestään hymyttömän kuvan ja kirjoittamaan, mikä tyttöjen asemaan liittyvä epäkohta ei hymyilytä heitä. Kampanja innoitti yli 600 ihmistä somettamaan vakavan kuvansa #eihymyilytä-tunnisteella.

Kampanjaan osallistuivat myös muun muassa presidentti Tarja Halonen, muusikko Arja Koriseva, malli ja juontaja Lola Odusoga sekä valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka valitsi somekuvista parhaan. Voittaja, saamelaismuusikko Hilda Länsman, pääsi Koutaniemen kuvattavaksi.

Ei hymyilytä -kampanja aktivoi somekansaa tyttöjen puolelle

Sosiaalisen median kanavat ovat yhä tärkeämpiä planilaisten yhteisön rakentamisessa ja puheenaiheiden synnyttämisessä.

Alkuvuodesta 2019 markkinointikampanjamme Ei hymyilytä kannusti Instagramin käyttäjiä ottamaan itsestään hymyttömän kuvan ja kirjoittamaan, mikä tyttöjen asemaan liittyvä epäkohta ei hymyilytä heitä. Kampanja innoitti yli 600 ihmistä somettamaan vakavan kuvansa #eihymyilytä-tunnisteella.

Kampanjaan osallistuivat myös muun muassa presidentti Tarja Halonen, muusikko Arja Koriseva, malli ja juontaja Lola Odusoga sekä valokuvaaja Meeri Koutaniemi, joka valitsi somekuvista parhaan. Voittaja, saamelaismuusikko Hilda Länsman, pääsi Koutaniemen kuvattavaksi.

valokuva tekstiin Ei hymyilytä -kampanja aktivoi somekansaa tyttöjen puolelle
valokuva tekstiin hallittua kasvua ja aktiivista toimintaa

Hallittua kasvua ja aktiivista toimintaa

Plan International Suomen toiminta jatkui vilkkaana ja aktiivisena. Suomen ulkoministeriön rahoittama uusi ohjelmakausi on saatu vauhdilla käyntiin. Samalla jatkoimme oman sisäisen katuvarainhankintatoiminnon kehittämistä ja vähensimme ulkoisen katuvarainhankintakumppanin käyttöä.

Toteutamme kehitysyhteistyötä, humanitaarista työtä ja kotimaan hankkeita kummien, lahjoittajien ja yritysten tuella sekä institutionaalisella rahoituksella.

Tuotot

Kalenterivuoden 2019 kokonaistuottomme olivat yhteensä 17,1 miljoonaa euroa.

Plan International Suomen merkittävin yksittäinen rahoittaja on Suomen ulkoministeriö. Vuonna 2018 alkanut avustuskausi jatkui vuonna 2019. Rahoituksen suuruus oli 4,55 miljoonaa euroa kalenterivuodelle 2019, kuten myös seuraaville kahdelle vuodelle. Tämän lisäksi edelliseltä kalenterivuodelta siirtyneitä varoja oli käytettävissä 0,35 miljoonaa euroa. Käytimme vuoden aikana rahoitusta 4,50 euroa Etiopiaan, Laosiin, Myanmariin, Ugandaan ja Mosambikiin. Ylijäämä 0,4 miljoonaa euroja siirtyy käytettäväksi kalenterivuonna 2020.

Humanitaarinen toimintamme jatkoi edelleen kasvuaan. Vuodelle 2019 ulkoministeriö myönsi yhden miljoonan euron rahoituksen humanitaariseen apuun Nigeriassa ja Etiopiassa. Lisäksi saimme rahoitusta YK:n hätäaputoimiston, Unicefin ja Maailman ruokaohjelman kautta humanitaariseen projekti- ja katastrofityöhön Etiopiaan, Ugandaan ja Kameruniin. Pääsimme myös käyttämään EU:n ECHO-rahoitusta Jordaniassa ja Koillis-Nigeriassa. Näitä rahoituksia käytimme kaiken kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa.

Myös Euroopan unioni rahoittaa toimintaamme. EU:n rahoitus oli vuonna 2019 kaikkiaan 0,3 miljoonaa euroa. Kotimaan työtämme rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus (OPH), aluehallintovirasto (AVI), Suomen Kulttuurirahasto (SKR) sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) yhteensä 0,9 miljoonalla eurolla.

Kummiuden avulla keräsimme kalenterivuoden aikana yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Muita yksityislahjoituksia saimme kalenterivuonna 2,3 miljoonaa euroa.

Suurin syy yksityislahjoitusten kasvuun on vuonna 2015 aloittamamme katuvarainhankinta. Panostamme jatkuvasti myös digitaalisen varainhankinnan kehittämiseen. Hankimme kalenterivuoden aikana katuvarainhankinnan sekä digitaalisten ja muiden kanavien kautta 3 267 uutta kummia ja 5 261 uutta kuukausilahjoittajaa.

Yritysyhteistyön projekti- ja lahjoitustuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa.

Kulut

Suuntasimme ohjelmatyöhön kaiken kaikkiaan 13,1 miljoonaa euroa. Tästä välitimme suoraan kansainvälisen Planin toteuttamiin kehitysyhteistyöohjelmiin 9,5 miljoonaa euroa. Loput 3,6 miljoonaa euroa käytimme Plan International Suomen itse toteuttamaan ohjelmatyöhön. Siitä 2,4 miljoonaa euroa käytimme kansainvälisten ohjelmien ohjelmalliseen ja tekniseen tukeen, kuten ohjelmamaiden laadunvalvontaan sekä ohjelmatyön kehitykseen ja hallinnointiin. Kotimaan ohjelmatyöhön ja kehityskasvatukseen käytimme 1,2 miljoonaa euroa.

Tavoitteenamme on käyttää 75 prosenttia kokonaistuotoista ohjelmatyöhön. Ylitimme tavoitteen kalenterivuonna 2019: käytimme ohjelmatyöhön 76 prosenttia tuotoista.

Muista kuluista merkittävin oli varainhankinnan osuus. Käytimme vuonna 2019 varainhankintaan 2,7 miljoonaa euroa. Aiemmin olemme panostaneet lahjoittajien saamiseen näyttävien tapahtumien avulla, mutta niiden tuotot suhteessa kustannuksiin heikentyivät jatkuvasti. Nykyään keskitymme katuvarainhankinnalla saataviin säännöllisiin lahjoituksiin. Niissä hankintakulut toteutuvat heti, mutta lahjoitustuotot kertyvät ajan mittaan. Ensimmäisinä vuosina investointi ennakoidusti lisää kuluja, mutta odotamme kassavirran kääntyvän nopeasti positiiviseksi. Kalenterivuonna 2019 kulut laskivat, koska panostimme omaan katuvarainhankintaan kumppanin sijaan.

Järjestöviestinnän, hallinnon, talouden ja tietotekniikan kulumme olivat kalenterivuonna 1,4 miljoonaa euroa. Lisäsimme panostusta digitalisointiin, data-analytiikkaan sekä sisäiseen viestintään ja jatkoimme HR-prosessien uudistamista. Plan Internationalin tärkein voimavara on työstään innostunut henkilöstö.

grafiikka tekstiin hallittua kasvua ja aktiivista toimintaa toinen grafiikka tekstiin hallittua kasvua ja aktiivista toimintaa
valokuva tekstiin Sitoutunut henkilöstömme on avain kestäviin tuloksiimme

Sitoutunut henkilöstömme on avain kestäviin tuloksiimme

Planin osaava ja innostunut henkilökunta on työmme edellytys. Syvensimme ymmärrystämme siitä, mikä työntekijöillemme on tärkeintä, ja jatkoimme organisaatiomme kehittämistä.

V uonna 2019 Plan International Suomen toiminnasta vastasi 90 työntekijää, joista 83 prosenttia on naisia ja 17 prosenttia miehiä.

Katuvarainhankinta on ollut osa omaa toimintaamme kesästä 2018 lähtien. Vuoden 2019 aikana kasvatimme feissareiden määrää, ja loppuvuodesta katuvaraintoimintamme laajentui pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelle. Keväällä otimme avuksemme uuden työvuorojärjestelmän Quinyxin, joka toimii mobiilisti ja on nykyaikainen tapa hallinnoida työvuoroja.

Saimme Future Workplace -sertifikaatin erittäin hyvistä tuloksistamme työhyvinvointikyselyssä. Sertifikaatin myöntää The Siqnificant Company. Kyselyssä selvisi, että henkilöstöllemme tärkeintä omassa työssä on organisaation innostava päämäärä ja tavoite. Planilaiset antoivat erinomaista palautetta myös mukavista ja oikeudenmukaisista lähiesihenkilöistä sekä Planin edustamasta arvomaailmasta. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sai myös korkeat pisteet ja nousi asiana tärkeimpien joukkoon.

Kehittämiskohteista esiin nousi muun muassa se, että pystyisimme tarjoamaan kaikille työntekijöillemme heidän omia kiinnostuksiaan vastaavat kehitysmahdollisuudet sekä mahdollisuuden käyttää päivittäin omaa osaamistaan.

Henkilöstökysely antaa meille tärkeitä eväitä työntekijöidemme aseman kehittämiseen entisestään. Uskomme, että työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on investointi koko järjestön toimintaan.

Plan International Suomen toiminnasta vastaava hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallitukselle valittiin keväällä uusi puheenjohtaja, toimittaja ja yrittäjä Paula Salovaara, kun toimitusjohtaja Tuula Kallion puheenjohtajakausi tuli täyteen. Pääsihteerinä jatkoi Ossi Heinänen, joka vastaa Planin päivittäisen toiminnan johtamisesta.

valokuva tekstiin Kesäduunitutkimus arvioi Planin oikeudenmukaiseksi työnantajaksi

Kesäduunitutkimus arvioi Planin oikeudenmukaiseksi työnantajaksi

Plan International Suomi menestyi Vastuullinen kesäduuni -kampanjan Kesäduunitutkimuksessa. Olimme tutkimuksessa Suomen 13. paras kesätyöpaikka pienten ja keskisuurten työnantajien joukossa. Oikeudenmukaisuudessa ja tasapuolisuudessa pääsimme kolmannelle sijalle ja perehdytyksessä ja ohjaamisessa viidennelle sijalle.

Tänä vuonna meillä oli kesätöissä liki kolmekymmentä feissaria.

”Halusin kesätyön, jossa pääsen kehittymään ja kasvamaan ihmisenä. Feissarina saan rohkeutta päästä pois mukavuusalueeltani, ja tiedän että työllä on todella merkitystä. Työilmapiiri on mahtava, ja hyvänä päivänä voimme yhdessä iloita onnistumisistamme”, kertoi feissarimme Salla Rautiainen kesällä.

"Kesätyöntekijöillä oli hyvä yhteishenki. Kentällä tekemisen meininki ja hyvä ilmapiiri tarttuvat. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkeitä osa-alueita Planin työssä, ja nämä arvot liittyvät myös siihen, miten työtä tehdään arjessa ja miten käyttäydytään työkavereita kohtaan”, feissauskoordinaattori Jenni Väisänen sanoi.

"Feissareiden työsuhteen alussa on kattava perehdytys Planin toimintaan sekä feissaukseen. Ohjaus ja sparrailu jatkuvat pitkin työsuhdetta. Tavoitteena on, että feissarit kehittyvät työssään koko työsuhteensa ajan.”

Vastuullinen kesäduuni -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyökokemuksia 14–29-vuotiaille nuorille. Vuonna 2019 kampanjassa oli mukana 545 työnantajaa.

Kesäduunitutkimus arvioi Planin oikeudenmukaiseksi työnantajaksi

Plan International Suomi menestyi Vastuullinen kesäduuni -kampanjan Kesäduunitutkimuksessa. Olimme tutkimuksessa Suomen 13. paras kesätyöpaikka pienten ja keskisuurten työnantajien joukossa. Oikeudenmukaisuudessa ja tasapuolisuudessa pääsimme kolmannelle sijalle ja perehdytyksessä ja ohjaamisessa viidennelle sijalle.

Tänä vuonna meillä oli kesätöissä liki kolmekymmentä feissaria.

”Halusin kesätyön, jossa pääsen kehittymään ja kasvamaan ihmisenä. Feissarina saan rohkeutta päästä pois mukavuusalueeltani, ja tiedän että työllä on todella merkitystä. Työilmapiiri on mahtava, ja hyvänä päivänä voimme yhdessä iloita onnistumisistamme”, kertoi feissarimme Salla Rautiainen kesällä.

"Kesätyöntekijöillä oli hyvä yhteishenki. Kentällä tekemisen meininki ja hyvä ilmapiiri tarttuvat. Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus ovat tärkeitä osa-alueita Planin työssä, ja nämä arvot liittyvät myös siihen, miten työtä tehdään arjessa ja miten käyttäydytään työkavereita kohtaan”, feissauskoordinaattori Jenni Väisänen sanoi.

"Feissareiden työsuhteen alussa on kattava perehdytys Planin toimintaan sekä feissaukseen. Ohjaus ja sparrailu jatkuvat pitkin työsuhdetta. Tavoitteena on, että feissarit kehittyvät työssään koko työsuhteensa ajan.”

Vastuullinen kesäduuni -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyökokemuksia 14–29-vuotiaille nuorille. Vuonna 2019 kampanjassa oli mukana 545 työnantajaa.

valokuva tekstiin Kesäduunitutkimus arvioi Planin oikeudenmukaiseksi työnantajaksi