Pääsihteeriltä

Edistimme lasten oikeuksia ja tasa-arvoa pandemian keskellä

Vuosi 2020 jää Plan International Suomen historiaan poikkeuksellisena ajanjaksona, joka pakotti järjestömme miettimään ja organisoimaan toimintamme nopeasti uudelleen. Koronaviruspandemia vaikutti työhömme kaikilla tasoilla. Se heikensi jo saavutettuja parannuksia lasten asemassa ja tasa-arvossa ympäri maailmaa, vaikeutti pääsyämme yhteisöihin ja kouluihin, sulki yhteistyökumppaniemme palveluita, muutti työtapamme etätyöksi ja pakotti perumaan innostavia suunnitelmia.

Silti pystyimme edistämään myös poikkeusoloissa tehokkaasti maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Kummimme, tyttösponsorimme ja institutionaaliset tukijamme varmistivat, että työmme on taloudellisesti turvatulla pohjalla, ja vapaaehtoisemme nostivat esiin toiminnallemme tärkeitä teemoja.

Missiomme on nyt ajankohtaisempi kuin aikoihin. Haluamme oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Siksi parannamme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutusta ja suojelua. Koronapandemia on muistuttanut, että tytöt ovat kriiseissä kaikista heikoimmassa asemassa heihin jo valmiiksi kohdistuvan syrjinnän vuoksi.

Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Plan syntyi auttamaan lapsia kriiseissä: se perustettiin Espanjan sisällissodan keskellä 1937. Suomessa toiminta alkoi 1998. Työskentelemme 75 maassa, joita kaikkia pandemia on koskettanut tavalla tai toisella.

Plan International Suomi on itsenäinen osa kansainvälistä Plan International -järjestöä. Oman strategiamme lisäksi toimintaamme ohjaa Plan Internationalin viisivuotisstrategia, jonka tavoitteena on saada vuosina 2017–2022 sata miljoonaa tyttöä saamaan laadukasta koulutusta, osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon, päättämään omasta elämästään ja kehostaan sekä kasvamaan turvassa. Strategiamme tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Kansainvälisen toiminta-ajatuksemme mukaisesti parannamme lasten elämää pysyvästi, olemme avoimia ja läpinäkyviä, teemme hyvää yhteistyötä ja otamme kaikki tasa-arvoisesti huomioon. Toimintaamme ohjaavat myös Planin kansainväliset ja Plan International Suomen täydentämät lastensuojeluohjeet sekä kansainvälisen Planin eettinen säännöstö ja muu toiminnan ohjeistus. Näistä periaatteista emme ole tinkineet poikkeusoloissakaan.

Lämmin kiitos kaikille tukijoillemme ja kumppaneillemme siitä, että mahdollistitte työmme lasten hyväksi myös pandemian aikana! Tämä vuosikertomus on katsaus siihen, mitä kaikkea olemme saaneet aikaan korvaamattomalla tuellanne.

Ossi Heinänen pääsihteeri

Missiomme on nyt ajankohtaisempi kuin aikoihin. Haluamme oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat.

Kansainvälinen Plan toimi 75 maassa ympäri maailmaa. Paransimme 26,9 miljoonan tytön ja 24 miljoonan pojan elämää ja autoimme yhteisöjä selviytymään pandemiasta.

Lastenoikeus- ja humanitaarinen järjestö Plan International toimii 75 maassa. Yhdessä olemme maailmanlaajuinen muutoksentekijä, joka työskentelee maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, aseman parantamiseksi. Viime vuosina Plan on työskennellyt yhä vahvemmin teini-ikäisten tyttöjen ja nuorten naisten kanssa heidän oikeuksiensa edistämiseksi, koska he kohtaavat suhteettoman paljon syrjintää ja ihmisoikeusloukkauksia.

Kansainvälisen Planin sisällä Suomen organisaatio edistää erityisesti työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä.

Maailmanlaajuinen työmme tukee vuosi vuodelta yhä useampia tyttöjä ja heidän yhteisöjään Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2020 työstämme hyötyi suoraan 26,9 miljoonaa tyttöä, kun vuonna 2019 määrä oli 21,6 miljoonaa tyttöä ja vuonna 2018 se oli 18,1 miljoonaa.

Vuonna 2020 kohdistimme suuren osan organisaatiomme voimavaroista koronapandemian torjuntaan. Kokemuksemme muun muassa Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta vuosina 2014–2016 auttoi meitä löytämään nopeasti keinot yhteisöjen tiedon lisäämiseen ja suojaamiseen tartunnoilta. Tuimme lasten suojelua ja koulutusta poikkeusoloissa, tiedotimme koronaviruksen vaarasta ja tehokkaasta torjunnasta sekä paransimme mahdollisuuksia sanitaatioon ja hygieniaan erityisesti haavoittuvimmissa yhteisöissä, kuten kaupunkislummeissa, pakolaisleireillä ja maaseudun eristyksissä olevissa kylissä.

Poikkeusoloissa pystyimme edistämään myös strategiamme kauaskantoisia tavoitteita. Tuimme ympäri maailmaa miljoonia lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään poistamaan lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syitä sekä kitkemään tyttöjen syrjintää.

Saimme aikaan pysyviä parannuksia sekä arjen käytännöissä että poliittisessa päätöksenteossa – niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Tilivuonna 2020 (1.7.2019–30.6.2020) saimme vaikuttamistyöllämme aikaan 119 parannusta lakeihin ja säädöksiin sekä 18 parannusta hallitusten ja muiden instituutioiden toimintatapoihin.

Kansainvälisen Planin tulokset ovat tilivuodelta 2020 (1.7.2019–30.6.2020).

Edistimme suomalaisten tuella tyttöjen oikeuksia ja vastasimme koronapandemiaan

Paransimme vuonna 2020 erityisesti teini-ikäisten tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia. Koronapandemian vuoksi kanavoimme työtämme uudelleen viruksen torjuntaan.

Toteutimme vuonna 2020 suomalaisten Plan-kummien tuella ja kansainvälisen kattojärjestön avulla kehitysyhteistyöhankkeita, jotka edistivät Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tyttöjen koulutusta, nuorten työllistymistä, lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, suojelua sekä varhaiskasvatusta.

Toteutimme myös Suomen ulkoministeriön ja suomalaisten tyttösponsoreiden rahoittamaa nelivuotista ohjelmaa Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Ohjelman tavoitteena on, että 10–19-vuotiaat tytöt voimaantuvat ja välttyvät haitallisilta perinteiltä, kuten lapsiavioliitoilta ja sukuelinten silpomiselta. Saimme tammikuussa ulkoministeriöltä ohjelmalle lisärahoitusta Afrikassa tekemäämme työhön.

Vuoden aikana vahvistimme ohjelmamaissa työskentelevien kollegoidemme osaamista etenkin sosiaalisten normien muutoksesta ja ilmastokestävyydestä.

Koronapandemian vuoksi jouduimme keskeyttämään ohjelman toteuttamisen kaikissa maissa huhtikuusta alkaen. Ulkoministeriön hyväksynnällä pystyimme kuitenkin siirtämään rahoitusta ja voimavaroja epidemian vastaiseen työhön kaikissa maissa Myanmaria lukuun ottamatta.

Pandemian alussa ohjasimme tukea etenkin viruksesta tiedottamiseen. Koulutimme opettajia koronaviruksen ennaltaehkäisystä ja jaoimme puhdistus- ja hygieniatarvikkeita. Tiedotimme pandemian seurauksista, kuten lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä, ja tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä. Laosissa tuimme perheitä myös taloudellisesti, jotta tytöt saisivat jatkaa koulua.

Ugandassa ja Mosambikissa nuorten vertaistukiryhmät pystyivät osaksi jatkamaan pienryhmissä. Mosambikissa tietoa välitti tukemamme yhteisöradio.

Hyödynsimme myös digiratkaisuja. Etiopiassa pidimme yhteyttä nuoriin ja jaoimme tietoa sosiaalisen median ja tekstiviestien avulla. Puuttuvien välineiden ja heikkojen nettiyhteyksien takia digiloikka onnistui kuitenkin vain pienessä osassa yhteisöjämme.

Mosambikissa koulutimme opettajia ja oppilaita etäopetuksesta yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Lisäksi tuimme etäopiskelumateriaalien tuottamista.

Tiivistimme yhteistyötä paikallisten lastensuojelukomiteoiden, poliisin sekä paikallisten johtajien ja viranomaisten kanssa. Tasa-arvoa ja seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat viestimme pääsivät monin paikoin osaksi viranomaisten koronaviestintää.

EU:n rahoittamista hankkeista Indonesian hankkeemme päättyi syksyllä. Hankkeemme Itä-Timorilla ja Laosissa jatkuivat, ja Laosissa aloitimme keväällä myös toisen hankkeen. Hankkeet keskittyvät nuorten, etenkin naisten, työllistymiseen, hallinnon ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen päätöksenteossa sekä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen.

Tuimme maahanmuuttajanuoria kotiutumaan ja vahvistimme globaalia ajattelua Suomessa

Teimme kotimaassa maahanmuuttajatyötä, joka ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Globaalikasvatuksella edistimme aktiivista maailmankansalaisuutta.

Maahanmuuttajatyömme päätavoite on syrjäytymisen ehkäiseminen sekä yhdenvertaisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Pääkohderyhmämme olivat vuonna 2020 noin 14–17-vuotiaana Suomeen saapuneet nuoret, mutta työskentelimme myös perheiden ja huoltajien kanssa.

Maahanmuuttajatyötä rahoittivat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), opetus ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Helsingin kaupunki ja Suomen Kulttuurirahasto. Vuoden aikana käynnissä oli kahdeksan hanketta. Työskentelimme pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Korona-aikana pilotoimme etäohjausta laajemmin Uudellamaalla.

Maahanmuuttajatyömme tavoitti noin 1 400 ihmistä, joista nuoria oli reilu tuhat. Koronapandemian vuoksi jouduimme perumaan useita aktiviteetteja, mutta pystyimme toteuttamaan ryhmien perustoiminnot etätapaamisina.

Mukana oli osallistujia yli 30 kansallisuudesta. Lisäksi toiminnassa oli mukana vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Pääyhteistyökumppaneitamme olivat kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja yritykset.

Järjestimme vuoden aikana 12 globaalikasvatuskoulutusta opettajille ja kasvattajille. Koulutukset käsittelivät kestävää kehitystä, lasten oikeuksia, sukupuolistereotypioita ja -normeja sekä vihapuhetta. Niihin osallistui yhteensä 526 ammattilaista.

Lapsen oikeuksien lähettiläät tekivät 312 lähettiläsvierailua. Koronatilanteen vuoksi kehitimme, pilotoimme ja toteutimme menestyksekkäästi etä-, hybridi- ja ulkokouluvierailuja.

Julkaisimme uudistetun Lapsen oikeuksien kymppi -kirjan, ilmastoaiheisen verkko-oppimispelin, kahteen valokuvanäyttelyyn liittyvän opetusmateriaalin ja tyttöjen päivän koulumateriaalin. Suunnittelimme ilmastoaiheisen lautapelin, joka ilmestyy keväällä 2021. Sekä painetun että erityisesti verkkomateriaalin kysyntä kasvoi selvästi.

Vuoden 2020 Educa-messujen näyttelyosastolla esittelimme laajasti Globaalikoulun palveluvalikoimaa kasvattajille.

Globaalikasvatushanke yhdessä Plan International Ugandan kanssa käynnistyi helmikuussa kolmen suomalaisen ja kolmen ugandalaisen yläkoulun välillä.

Humanitaarinen työmme tuki heikoimpia pandemian keskellä

Koronapandemia koetteli erityisesti yhteisöjä, jotka kamppailivat samaan aikaan muiden kriisien ja katastrofien keskellä. Humanitaarinen työmme vastasi moninaisiin kriiseihin ja tuki heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä niin kuivuusalueilla kuin pakolaisleireillä.

Maailmanlaajuinen koronakriisi lisäsi merkittävästi humanitaarisen avun tarvetta vuonna 2020. Samaan aikaan se vaikeutti avustusoperaatioita, koska pyrimme suojaamaan kaikessa toiminnassamme ihmisiä ja yhteisöjä tartuntariskiltä. Koronapandemialta suojautuminen olikin vuonna 2020 osa kaikkia humanitaarisia hankkeitamme.

Saimme ulkoasiainministeriöltä rahoitusta humanitaarisiin hankkeisiin Etiopiassa ja Zimbabwessa, joissa tuemme heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja heidän yhteisöjään selviämään kuivuudesta ja ruokakriisistä. Lisäksi saimme Etiopian ruokaturvan vahvistamiseen ja aliravitsemuksen hoitoon rahoitusta YK:n humanitaarisen avun koordinointijärjestöltä (UNOCHA), Maailman ruokaohjelmalta (WFP), YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöltä (FAO) sekä Maailman terveysjärjestöltä (WHO).

Työmme Etelä-Sudanin pakolaisten keskuudessa Pohjois-Ugandassa jatkui Unicefin rahoituksella. Jordaniassa jatkoimme lapsikeskeistä ennaltaehkäisevää toimintaa Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (ECHO) rahoituksella sekä lahjoittajiemme tuella. Tarjosimme Azraqin pakolaisleirillä lastensuojelupalveluita, joissa painotimme vahvasti vammaisten lasten osallisuutta sekä positiivista vanhemmuutta tukevaa toimintaa.

Koillis-Nigeriassa paransimme lasten pääsyä turvalliseen koulutukseen ja lastensuojelupalveluiden piiriin ulkoministeriön ja ECHO:n rahoituksella.

Mosambikissa tuimme ECHO:n rahoituksella ja osana kansalaisjärjestökonsortiota kouluja katastrofiriskien torjunnassa ja hallinnassa sekä sukupuolisensitiivisyyden valtavirtaistamisessa.

Indonesiassa vahvistimme yhteisöjen valmistautumista katastrofeihin sekä lastensuojelua ECHO:n tuella.

Lisäksi koulutusasiantuntijamme tuki neljän kuukauden ajan maatoimistojamme Afrikassa ja Aasiassa hätäapukoulutusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Synnytimme puheenaiheita ja vaikutimme yhteiskuntaan

Nostimme tyttöjen aseman ja oikeudet keskusteluun tiedotusvälineissä, sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa sekä kohtaamisissa yhteiskuntamme päättäjien kanssa.

Vaikuttamistyössämme huolehdimme, että tyttöjen oikeudet ja ilmasto-oikeudenmukaisuus tulevat huomioiduiksi poliittisissa prosesseissa ja päätöksenteossa. Otimme kantaa mm. Afrikka-strategiaan, ilmastolakiin, tasa-arvo-ohjelmaan, kehityspoliittiseen selontekoon, ihmisoikeusselontekoon, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, silpomista ehkäisevään lainsäädäntöön, ihmisoikeusselontekoon sekä hallituksen ja eduskunnan talousarviopäätöksiin vuoden 2021 kehitysyhteistyön ja humanitaarisen rahoituksen tasoon.

Alkuvuodesta 2020 valmistui VTT Leena Vastapuun Planille tekemä selvitys tasa-arvoa edistävästä ulkopolitiikasta, jonka esittelimme eduskunnan tyttöjen oikeudet- ja kehitysryhmälle ja jaoimme tasa-arvon, ulkopolitiikan ja ihmisoikeuksien parissa työskenteleville päättäjille, virkamiehille ja vaikuttajille.

Nostimme ilmastotyössä esiin hauraassa asemassa olevien tyttöjen tilannetta ja otimme kantaa Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen lisäämiseksi, vahvan ihmisoikeudet huomioivan ilmastolain puolesta sekä Suomen ilmastovastuun myöntämiseksi.

Päättäjätapaamisissa korostimme koronaviruspandemian vaikutuksia kehittyviin maihin sekä tasa-arvon takapakkiin. Muistutimme, että pandemia torjutaan vain auttamalla kaikkia. Vaikuttamistyön tiimimme tapasi yli 50 päättäjää, virkamiestä ja poliitikkoa.

Huolehdimme, että tyttöjen ääni tulee kuuluviin ja otetaan huomioon Suomen johtaman Generation Equality -koalition työssä, joka edistää maailmanlaajuisesti tasa-arvoa teknologian ja innovaatioiden osalta seuraavien viiden vuoden aikana.

Kansainvälisen tyttöjen päivän 11.10. aikaan kampanjoimme tyttöihin kohdistuvaa verkkohäirintää vastaan ja tuotimme tietoa tyttöjen kohtaamasta verkkohäirinnästä. Täydensimme kansainvälisen Planin tutkimusta kotimaisella tutkimuksella, josta ilmeni, että jopa 42 % suomalaisista tytöistä on kokenut verkkohäirintää. Julkaisimme teemasta myös laajaa huomiota saaneen manifestivideon.

Viestimme vuoden aikana vahvasti koronapandemian vaikutuksista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti tyttöjen, asemaan ja oikeuksiin. Analyyttiselle asiantuntijasisällölle oli kysyntää, ja muun muassa blogimme kasvatti lukijamääräänsä.

Teimme aktiivista mediatyötä ja saimme merkittävää näkyvyyttä tuomalla esiin tyttöjen kokemuksia eristyksestä sekä pandemian vaikutuksia kuukautisterveyteen. Tilikaudella FY20 kasvatimme medianäkyvyytemme potentiaalista tavoittavuutta 30 % verrattuna edelliseen tilikauteemme. Saimme kasvua erityisesti ajankohtaisten aiheidemme ansiosta.

Omissa viestintäkanavissamme vahvistimme ja monipuolistimme viestintäkeinojamme. Sisältömme sosiaalisessa mediassa tavoittivat joka kuukausi satojatuhansia ihmisiä.

Julkaisimme myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Plan-lehteä, joka kertoo tukijoillemme ja kumppaneillemme työn tuloksista ja tarpeesta. Asiakaslehtemme on puolustanut paikkaansa tärkeänä sitouttamiskeinona, ja saamme joka numerosta lukijoiltamme myönteistä palautetta.

Sitoutimme ihmisiä toimintaamme ja vahvistimme yhteisöjä – myös verkossa

Vuonna 2020 aktivoimme kasvavan joukon ihmisiä mukaan toimintaamme. Planissa voi edistää tyttöjen oikeuksia esimerkiksi vapaaehtoisena, lahjoittajana, somevaikuttajana ja feissarina, ja toiminta sujuu myös digitaalisesti.

Pandemiavuosi vaati vapaaehtoistyöltämme ja varainhankinnaltamme poikkeuksellista ketteryyttä ja kekseliäisyyttä.

Planin vapaaehtoisia toimi vuoden aikana 12 eri paikkakunnalla sekä verkossa. Vapaaehtoiset kehittivät uusia tapoja puhua tyttöjen oikeuksista, kun erilaiset tapahtumat peruuntuivat koronaviruksen vuoksi.

Keväällä vapaaehtoiset kampanjoivat Instagramissa teknologia-alan tasa-arvon puolesta videokampanjalla, jossa ICT-aloja edustavat naiset kannustivat kouluttautumaan alalle. Kesällä alkoivat uudenlaiset Facebook-livelähetykset, joihin kutsuimme kiinnostavia ihmisiä keskustelemaan yhteiskuntien kehityksestä.

Syksyllä vapaaehtoisemme kirjoittivat 17 uutta artikkelia kiinnostavista naisista Wikipediaan opittuaan internetin sukupuolittuneisuudesta. Järjestimme yhdeksän eri webinaaria, jotka tavoittivat yli 400 ihmistä.

Suurten yleisötapahtumien peruuntumisesta huolimatta vapaaehtoisemme tavoittivat vuoden aikana yli 2 000 ihmistä lähes 30 tapahtuman avulla. Lasten oikeuksista ja kehityskysymyksistä kertovat valokuvanäyttelymme kiersivät 41 paikkakunnalla ja tavoittivat yli 11 000 ihmistä.

Kansainvälinen tyttöjen päivä näkyi lähes 80 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tavoitimme yhdessä lähes 13 000 ihmistä yli 160 erilaisella tyttöjen päivän tapahtumalla, valokuvanäyttelyllä ja aktiviteetilla. Merkittävässä roolissa olivat yli sata päivään mukaan lähtenyttä kirjastoa.

Yli 40 nuorta oli mukana nuorten vapaaehtoisryhmissä, Ilmastotsemppareissa ja Nuorissa tasa-arvovaikuttajissa. He vaikuttivat ilmastoasioihin ja tasa-arvoon kirjoittamalla mielipidekirjoituksia, tapaamalla päättäjiä, pitämällä esityksiä kouluissa, kampanjoimalla somessa ja järjestämällä tapahtumia.

Planin lastenhallituksessa toimi 21 aktiivista 11–18-vuotiasta nuorta, jotka veivät tietoa lasten oikeuksista omiin kouluihinsa ja paikkakunnilleen. Lastenhallitus muokkasi toimintaansa digitaaliseksi ja järjesti kaksi somekampanjaa sukupuolistereotypioista sekä aloitti oman podcastin. Lastenhallitus tavoitti yhteensä 2 373 nuorta ja aikuista.

Pitkäaikaiset lahjoittajamme jatkoivat työmme tukemista, ja uusia lahjoittajia liittyi mukaan.

Pandemia vaikeutti uusien lahjoittajien saamista, koska merkittävin keinomme tukijoiden saamiseksi eli feissaus oli keskeytettävä kevään ja alkukesän ajaksi. Tämä hidasti lahjoittajahankintaamme merkittävästi feissaukselle ratkaisevina kuukausina.

Koronasta huolimatta syksy oli varainhankinnallemme hyvää aikaa. Pitkäaikaiset lahjoittajamme jatkoivat työmme tukemista, ja uusia lahjoittajia liittyi mukaan feissauksen ja telemarkkinoinnin kautta sekä verkossa. Toimintaamme ryhtyi vuoden aikana tukemaan 1 700 uutta Plan-kummia ja 3 800 uutta tyttösponsoria. Vuoden lopussa säännöllisiin lahjoittajiimme kuului 16 200 kummia ja 11 300 tyttösponsoria.

Perustimme myös hätäapurahaston, johon oli kertynyt vuoden lopussa lähes 100 000 euroa, osin vastaanottamamme testamenttilahjoituksen ansiosta. Lisäksi tyttöjen päivän ja joulun keräyksemme tuottivat lahjoituksia. Aineettomat lahjamme olivat suosittuja joulu- ja merkkipäivälahjoja.

Jatkoimme yritysyhteistyötä pitkäaikaisten kumppaneidemme Accenturen, Tallbergin, Kotipizzan ja Finavian kanssa.

Hallittu kasvu jatkui pandemiasta huolimatta

Kehitysyhteistyömme, humanitaarinen työmme sekä kotimaan hankkeemme olivat mahdollisia, koska saimme niihin rahoituksen kummeilta, lahjoittajilta, yrityksiltä sekä institutionaalisilta tukijoiltamme.

Toimintamme jatkui vuonna 2020 vilkkaana ja aktiivisena koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoituksista huolimatta. Otimme vuoden aikana monissa toimissamme suuren digiloikan. Keväällä ja alkukesästä koronatilanne rajoitti omaa sisäistä katuvarainhankintaamme, mutta pääsimme aloittamaan feissauksen heinäkuussa.

Tuotot

Kalenterivuoden 2020 kokonaistuottomme olivat yhteensä 19,5 miljoonaa euroa.

Plan International Suomen merkittävin yksittäinen rahoittaja on Suomen ulkoministeriö. Ulkoministeriön vuonna 2018 alkanut avustuskausi jatkui vuonna 2020. Rahoituksen suuruus kalenterivuodelle 2020 oli 5,8 miljoonaa euroa, sama kuin myös seuraavalle, rahoituskauden viimeiselle vuodelle. Tämän lisäksi edelliseltä kalenterivuodelta siirtyneitä varoja oli käytettävissä 0,4 miljoonaa euroa. Käytimme vuoden aikana ulkoministeriön rahoitusta 4,4 miljoonaa euroa työhömme Etiopiassa, Laosissa, Myanmarissa, Ugandassa ja Mosambikissa. Ylijäämä, 0,7 miljoonaa euroa, siirtyy käytettäväksi kalenterivuonna vuonna 2021.

Humanitaarinen työmme kasvoi merkittävästi. Vuonna 2020 ulkoministeriö myönsi meille puolen miljoonan euron rahoituksen sekä Zimbabween että Etiopiaan. Lisäksi saimme rahoitusta YK:n hätäaputoimiston OCHA:n, Maailman ruokaohjelman (WFP) sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) kautta humanitaariseen projekti- ja katastrofityöhön Etiopiaan. Pääsimme myös käyttämään EU:n humanitaarisen avun toimiston ECHO-rahoitusta Jordaniassa, Mosambikissa, Nigeriassa ja Indonesiassa. Näitä rahoituksia käytimme kaiken kaikkiaan 3,6 miljoonaa euroa.

Kotimaan työtämme rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, aluehallintovirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) yhteensä 0,8 miljoonalla eurolla.

Plan-kummit tukivat toimintaamme kalenterivuoden aikana yhteensä 5,8 miljoonalla eurolla. Muita yksityislahjoituksia saimme kalenterivuoden aikana 2,7 miljoonaa euroa.

Yritysyhteistyön projekti- ja lahjoitustuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa.

Kulut

Suuntasimme ohjelmatyöhön kaiken kaikkiaan 15,1 miljoonaa euroa. Tästä välitimme 11,4 miljoonaa euroa suoraan kansainvälisen Planin toteuttamiin kehitysyhteistyöohjelmiin. Loput 3,7 miljoonaa euroa käytimme Plan International Suomen itse toteuttamaan ohjelmatyöhön. Siitä 2,4 miljoonaa euroa käytimme kansainvälisten ohjelmien ohjelmalliseen ja tekniseen tukeen, kuten ohjelmamaiden laadunvalvontaan ja ohjelmatyön kehitykseen ja hallinnointiin. Kotimaan ohjelmatyöhön ja kehityskasvatukseen käytimme 1,3 miljoonaa euroa.

Tavoitteenamme on käyttää 75 prosenttia kokonaistuotoista ohjelmatyöhön. Kalenterivuonna 2020 ylitimme tavoitteen: käytimme ohjelmatyöhön 78 prosenttia tuotoista.

Muista kuluista merkittävin oli varainhankinnan osuus. Käytimme vuonna 2020 varainhankintaan 2,5 miljoonaa euroa. Aiemmin olemme panostaneet lahjoittajien saamiseen näyttävien tapahtumien avulla, mutta niiden tuotot suhteessa kustannuksiin heikentyivät jatkuvasti. Nykyään keskitymme katuvarainhankinnalla sekä tele- ja digimarkkinoinnilla saataviin säännöllisiin lahjoituksiin.

Järjestöviestinnän, hallinnon, HR:n, talouden ja tietotekniikan kulumme olivat kalenterivuonna 1,7 miljoonaa euroa. Lisäsimme panostusta digitalisointiin, data-analytiikkaan, tietoturvaan, IT-prosessien kehittämiseen ja sisäiseen viestintään.

Planin kansallisten toimistojen työntekijät työskentelevät myös muiden Plan-maiden organisaatioille sekä Plan Internationalin keskustoimistolle. Näin ollen paikallisissa luvuissa on mukana sisäisiä läpilaskutettavia tuloja ja kuluja, joita ei lasketa mukaan tuotto- ja kulusuhteisiin.

Osaava ja sitoutunut henkilöstömme edisti lasten oikeuksia etäyhteyksillä

Työyhteisömme sopeutui nopeasti poikkeustilaan ja tuki sitoutuneesti heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen ja lasten selviytymistä pandemiasta.

Työskentelytapamme muuttui täysin keväällä 2020, kun siirryimme maaliskuun puolivälissä nopeasti etätöihin. Myös kansainväliset seuranta-, kokous- ja suunnittelumatkat peruuntuivat, ja pidimme yhteyttä kansainvälisiin kollegoihimme etäyhteyksien avulla.

Vahva yhteisöllisyys ja sitoutuneisuus ovat henkilöstömme vahvuuksia, jotka kantoivat myös poikkeusoloissa. Työntekijämme ottivat ripeästi haltuun uudet käytänteet ja saavuttivat pitkälti vuodelle asetetut tavoitteet. Tarjosimme etänä myös tukea, koulutuksia ja virkistystilaisuuksia henkilöstöllemme ja vapaaehtoisillemme.

Vuonna 2020 Plan International Suomen palveluksessa oli keskimäärin 116 työntekijää, joista miehiä oli 22 % ja naisia 78 %. Vakituisessa työsuhteessa työskenteli 83, määräaikaisessa työsuhteessa 29 ja harjoittelijana 4 henkilöä.

Lisäksi Planin palkkalistoilla oli 40 Lapsen oikeuksien lähettilästä ja 10 mentoria, jotka toimivat keikkaluontoisesti maahanmuuttajatiimissä.

Koronatilanteen takia jouduimme lomauttamaan kahdeksi kuukaudeksi kaikki feissarit ja kesällä osan muusta henkilöstöstä. Syyskauden selvisimme ilman lomautuksia.

Henkilöstömäärä kasvoi erityisesti feissauksessa, jossa toimintamme laajeni Turkuun Helsingin ja Tampereen lisäksi. Myös telemarkkinoinnin tiimiin tuli useita uusia työntekijöitä.

Saimme toistamiseen Future Workplace -sertifikaatin, jolla työnantajia palkitaan työntekijöiden ymmärtämisestä ja edelläkävijyydestä. Työhyvinvointikyselyssä selvisi, että henkilöstöllemme tärkeintä omassa työssä on organisaation innostava päämäärä ja tavoite sekä Planin edustama arvomaailma.

Jokainen työntekijämme kävi vuosittaiset palkkakeskustelut, ja selvensimme palkitsemisen perusteita ja avoimuutta. Perehdytyksessä otimme käyttöön digitaalisen oppimisalustan Plan Academyn.