Ostoskori on tyhjä.
Jos valkoinen nainen ihastuu jatkuvasti mustiin miehiin, onko kyseessä fetissi? Jos suomalainen reppureissaaja ei jaa matkabudjettiaan köyhyydessä eläville paikallisille, onko hän ahne riistäjä? Ja onko tällaisista asioista sallittua puhua?
Tiedostavan valkoisen matkailijan elämä on täynnä moraalisia dilemmoja Maija Laura Kauhasen romaanissa ”Ihmeköynnös”, joka pureutuu terävästi ja hulvattomasti valkoisuuteen eriarvoisessa maailmassa. Kirjan minäkertoja on matkustanut nicaragualaiselle saarelle kirjoittamaan ja nauttimaan elämästä halvassa trooppisessa paratiisissa. Juhliminen ja seksi täyttävät hurmaavan itseironisen kertojan päivät, kunnes maailmanlaajuinen koronapandemia mullistaa arjen ja heittää elämäntapareissaajan eteen uusia eettisiä kysymyksiä.
Ihmeköynnöksen kerronta kiemurtelee runsaana ja kiehtovana kuin kirjalle nimen antanut kasvi. Eräänlaisena punaisena lankana kulkee kertojan lomaromanssi nicaragualaiseen Hummerinpyytäjään. Etnisyyden ja etuoikeuksien lisäksi kirjan tärkeiksi teemoiksi nousevat monisuhteisuus sekä seksi- ja kehopositiivisuus.
Ihmeköynnös tarttuu myös Nicaraguan poliittiseen tilanteeseen, joka on ajankohtainen Planinkin työn kannalta: Plan joutui lopettamaan toimintansa maassa kansalaisyhteiskunnan kaventumisen vuoksi.
Maija Laura Kauhanen: Ihmeköynnös. Otava 2024.
