Kategoriat Lyhyet jutut

Tyttöenergia käyttöön urheilussa

Jalkapalloilija Brianna, tanssija Juulia ja skeittaaja Unna esiintyvät Planin tyttöjen päivän kampanjavideolla. He ovat huomanneet, että urheileva tyttö voi yhä kohdata vähättelyä. Kannustuksella on kuitenkin suurin voima.

Heidi Kleemola

Kuvat:

Iiris Sjöblad / Breakfast Helsinki

”Ainakin pari kertaa minulle on sanottu, ettei naisten jalkapallo ole samanlaista kuin miesten”, Brianna-Ann Awahnde, 13, kertoo.

”Tällainen vähättely ei käy järkeeni. Useamman kerran en ole päässyt liikuntatunnille, koska olen satuttanut esimerkiksi nilkkani tai polveni treeneissä tai peleissä. Tyttöjenkin peli on hyvin fyysistä. Kentällä tullaan vahvasti päälle, koska kaikki haluavat voittaa.”

Briannan harrastus alkoi 11-vuotiaana, kun hän pääsi tutustumaan kuukauden ajan ilmaiseksi ystävänsä joukkueeseen.

”En silloin vielä edes tykännyt mistään palloilulajeista, vaan harrastin voimistelua. Kaverini puoliksi pakotti minut mukaan, koska heillä ei ollut tarpeeksi pelaajia”, Brianna nauraa.

Niin kävi, että voimistelu jäi ja Brianna liittyi tyttöjen jalkapallojoukkueeseen. Heti ensimmäisellä treeniviikolla oli peli, jossa hän pääsi kokeilemaan erilaisia pelipaikkoja.

”Olin myös maalissa ja päästin neljä maalia läpi. Olin siitä todella surullinen, mutta joukkueeni kannusti minua. Kukaan ei arvostellut, vaikka tein virheitä. Kaikki ymmärsivät, etten ole harrastanut kauaa.”

Nykyisin Brianna treenaa kolmesti viikossa.

Ei mikään poikien yksinoikeus

Briannan parhaita urheilumuistoja ovat turnaukset, kuten Helsinki Cup, joissa pääsee pelaamaan ulkomaalaisia joukkueita vastaan. 

”Häviäminen voi tuntua tosi hankalalta. Kerran hävisimme turnauksen finaalin 2–0, kun kapteenimme loukkaantui eikä voinut jatkaa peliä. Tuntui silti hienolta, että kaikki yrittivät parhaansa.”

Brianna on saanut kannustusta joukkuekavereiltaan. Myös oma perhe on kannustanut ylpeänä turnauksissa.

”Usein tytöt laitetaan nuorempina harrastamaan voimistelua tai balettia. Pelaamisesta innostuneet tytöt tekevät sekajoukkueita poikien kanssa, koska pelaavia tyttöjä ei aina riitä tarpeeksi. Tytöt saattavat myös lopettaa pelaamisen, kun heitä arvostellaan eivätkä he jaksa yrittää enää.”

Briannaa harmittaa, jos urheileva tyttö kohtaa vähättelyä.

”Koululiikunnassa esimerkiksi jalkapalloa, koripalloa tai pesäpalloa saatetaan pitää enemmän poikien lajina. Kun kapteenit valitsevat niissä joukkueet, heillä saattaa olla ennakkoluuloja. He voivat ajatella, ettei joku osaa pelata vain siksi, että hän on tyttö.”

Briannan haaveista moni liittyy jalkapalloon. Hänen esikuvansa on huipulle noussut Kylian Mbappé, joka on puoliksi kamerunilainen. Myös Briannan juuret ovat Kamerunissa.

”Toivon, että olisin jonain päivänä ammattilaisjalkapalloilija.”

Antaa ihmisten katsoa

Kun Unna Peltotalo, 13, aloitti skeittaamisen reilu vuosi sitten, hän ei olisi arvannut, että voittaa street-skeittauksen SM-kilpailun tyttöjen sarjan tänä kesänä. Skeittaaminen näytti aluksi vain niin kiinnostavalta, että sitä teki mieli kokeilla.

”Nyt skeittaaminen vie ihan sikana aikaani! Skeittaan joka päivä noin kolme tuntia tai enemmänkin. Vanhempanikin taisivat aluksi ihmetellä, mitä oikein olen alkanut harrastaa. Mutta kyllä he äkkiä tottuivat siihen”, Unna kertoo.

Parasta harrastuksessa on uusien temppujen oppiminen. 

”Ensimmäisestä onnistuneesta kickflipistä jäi kiva muisto. Treenaan uusia temppuja katsomalla videoista ohjeita tai pyytämällä toista skeittaajaa opettamaan minua. Samoin kaikki kilpailut ja skeittaustapahtumat ovat hienoja. Haaveilen koko ajan, että pääsen jollain tavalla eteenpäin skeittauksessa.”

Unna ei muista koskaan saaneensa ikävää kommenttia harrastuksestaan. Sitä enemmän hän on saanut kannustusta. Hän on kuitenkin jo tottunut siihen, että joskus ihmiset jäävät katsomaan hänen skeittaustaan. 

”Todennäköisesti se liittyy siihen, että olen skeittaava tyttö.”

Kannustus saa jatkamaan

”Monella voi olla ennakkoluuloja siitä, onko tanssiminen oikeaa urheilua tai onko se asia, johon kannattaa käyttää niin paljon aikaa”, miettii lukiolainen Juulia Vuoti, 18. 

Hän harrastaa päälajinaan hiphoppia ja sen lisäksi muita street-tansseja. Juulia innostui tanssimisesta jo kaksivuotiaana.

”Olen elänyt jo 16 vuotta tanssien. Aloitin showtanssilla, mutta hurahdin kahdeksanvuotiaana hiphoppiin. Tärkeintä on, että harrastuksessa on hyvä ilmapiiri niin, että siellä on helppo olla.”

Juulia treenaa tällä hetkellä kolme kertaa viikossa. Hienoimmat muistot tanssista liittyvät esiintymisiin.

”Pääsin viime vuonna Evelinan taustatanssijaksi Blockfesteillä. Esiintyminen on tosi hauskaa, varsinkin jos on paljon yleisöä. Saan yleisöstä energiaa. Viime vuonna valmensin myös nuorempia SM-kisoihin ja tein heille koreografioita. Haluaisin opettaa enemmänkin.” 

Valmentajien ja vanhempien kannustus on saanut Juulian tanssimaan myös silloin, kun jatkaminen on tuntunut epävarmalta. Juulia toivoo, että kaikki tytöt saisivat samanlaista tukea.

”Harrastin jossain vaiheessa sählyä ja huomasin, että tyttöjä ja naisia vähätellään paljon palloilulajeissa. Monet ajattelevat, etteivät tytöt voi pelata yhtä kovaa kuin pojat.”

Juulian mielestä koululiikunnan tulisi kannustaa paremmin tyttöjä urheiluharrastuksiin.

”Muistan, kuinka pojat pelasivat koripalloa koulussa. Me tytöt emme saaneet pelata, vaan meidän täytyi ensin harjoitella, miten palloa heitetään. Talvisin tytöt eivät saaneet pelata jääkiekkoa. Olisi tärkeää, ettei tyttöjä ja poikia kohdeltaisi eri tavalla, koska se vahvistaa ennakkoluuloja.”

Brianna, Unna ja Juulia ovat mukana Planin kampanjamateriaaleissa näyttelijöinä. Mainos- ja someaineistoissa käytetyt kommentit ovat Planin gallup-kyselystä, eivät näyttelijöiden saamia kommentteja.