Siskoutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan

Meissä naisissa ja tytöissä on valtava voima, kunhan katsomme samaan suuntaan. Siskous ei synny pelkästään yhteisestä kokemuksesta tai sukupuolesta vaan myös halusta purkaa rakenteita, jotka asettavat meidät keinotekoisesti vastakkain, Tuija Pehkonen pohtii.

Kuvat:
Johanna Rontu

Tytöttelyä, huutelua, vihjailua. Hameen helman pituuden arviointia, nopeasti heitettyjä kommentteja ulko­näöstä, huumorin varjolla tehtyjä alentavia sutkauksia. Hetkiä, jotka ovat saaneet olon tuntumaan vähän epämukavalta ja pieneltä. Tilanteita, jotka ovat jättäneet jäljen. Eivät siksi, että ne olisivat poikkeuksellisia, vaan juuri siksi, että ne eivät ole.

Pitkään kannoin kokemuksia hiljaa mukanani. Epävarmuus ja häpeä saivat epäilemään. Ehkä ymmärsin väärin? En kai yllyttänyt? Olenko kukkahattutäti, jonka ponnari on vedetty liian tiukalle? 

Kun vuonna 2020 aloin tehdä Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu -podcastia, sain kohdata lukemattomia naisia, kuulla heidän tarinoitaan ja jakaa omaani. Yhtäkkiä se, mikä oli tuntunut henkilökohtaiselta ja yksi­tyiseltä, alkoikin hahmottua osaksi jotain paljon suurempaa. En ollut yksin kokemusteni tai niiden herättämien tunteiden kanssa. Keskustelut olivat ravistelevia ja saivat minut kohtaamaan inhottavan totuuden siitä, että kannan itsekin mukanani ennakkoluuloja ja opittuja ajatusmalleja.

Onneksi ymmärsin myös, mikä voima meissä naisissa ja tytöissä on, kunhan vain katsomme samaan suuntaan. Kutsun sitä siskoudeksi. 

Siskous ei synny pelkästään yhteisestä kokemuksesta tai sukupuolesta vaan myös halusta purkaa rakenteita, jotka asettavat meidät keinotekoisesti vastakkain. Se vaatii rehellisyyttä, joskus epämukavuuttakin, ja ymmärrystä siitä, että olemme samalla puolella. Se voi olla pieni ele, katse tai sana oikealla hetkellä. Tilan antamista, mahdollisuuksien jakamista. Muistutus siitä, että voimme olla toistemme turva.

Yhteistyö Planin kanssa on antanut kokemuksilleni vielä laajemman kehyksen. Olen saanut olla mukana nostamassa tyttöjen ja naisten tarinoita ja puhumassa tasa-arvon puolesta. Nähdä ja oppia siinä samalla.

Valitettavasti viime vuodet ovat konkretisoineet, että saavutetut oikeudet voivat myös murentua. Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys missään päin maailmaa, eikä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamisen aika ole ohi. Siskoutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Se on tekoja, valintoja ja vastuuta. Sitä, että tunnistamme toisen ihmisen kamppailun, vaikkei se olisi identtinen oman kanssa. Se on yhteyttä ja varmuutta siitä, ettei kukaan jää yksin niiden kokemusten kanssa, jotka yrittävät hiljentää meidät. 

Sillä kun yksi meistä puhuu, se avaa tilaa myös muille.

Tuija Pehkonen

Kirjoittaja on yrittäjä, juontaja, toimittaja ja vaikuttaja, joka on tehnyt jo vuosia yhteistyötä Planin kanssa. Hän on kirjoittanut teoksen Ei enää kiltti tyttö (Gummerus 2024).

Uganda Kamuli Plan international Photography Karoliina Paatos Kategoriat
Plan-lehti 1/2026

”Perheessämme on nyt pelon sijaan rakkautta”

Kun ugandalainen perheenisä Osapi tarttui pulloon, koko perhe alkoi pelätä huutoa ja lyöntejä. Nykyisin kodissa on naurua ja lämpöä. Mitä tapahtui,
ja miten Plan liittyy muutokseen?

Kategoriat
Plan-lehti 1/2026

Kuukautistabut murtuvat Bangladeshissa – ”Nyt olen itsevarma ja vapaa”

Bangladeshilaisille Shiflalle ja Rialle kuukautiset tarkoittivat ennen kieltoja, hiljaisuutta ja poissaoloja koulusta. Oikea tieto ja toimivat saniteettitilat muuttivat kaiken. Enää kuukautiset eivät ole este tyttöjen vapaudelle ja koulunkäynnille.

Kategoriat
Plan-lehti 1/2026

Pojat ja miehet tyttöjen puolella

Tasa-arvon toteutumiseen tarvitaan mukaan meitä jokaista. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta hyötyvät kaikki. Tyttöjen oikeuksia edistävät miehet kertovat ajatuksiaan siitä, miten ja miksi meistä jokainen voi olla tyttöjen puolella ja edistää tasa-arvoisempaa maailmaa.

Kategoriat
Plan-lehti 1/2026

Vauvan kanssa kaivokseen

Zimbabwen kultakaivokset ovat joillekin onnenkantamoinen, toisille kirous. Teiniäiti Buhle työskentelee viikonloput kaivoksilla vauva selässään ja käy arkisin koulua.

Plan-lehti 1/2026

Pyyteetön auttaja muisti Afrikan lapsia viimeisessä tahdossaan

Tammikuussa edesmennyt Leea Vikman lahjoitti kahdeksasosan perinnöstään Planille. Läheisille testamenttilahja ei tullut yllätyksenä.