Lapsimorsian ja teiniäiti Useaking haluaa pelastaa tyttärensä omalta kohtaloltaan

Bangladeshilainen Useaking avioitui 15-vuotiaana ja menetti päätösvallan omasta tulevaisuudestaan. Hän kamppailee Planin vapaaehtoisena saadakseen tyttärelleen – ja kaikille tytöille – hyvän koulutuksen.

Sharmin Jahan
Kuvat:
Plan International

21-vuotias Useaking on jo kahden leikki-ikäisen lapsen äiti. Bangladeshin Cox’s Bazarissa asuva Useaking osaa nimetä tarkalleen tapahtuman, joka muutti hänen elämänsä: kuukautisten alkaminen.

”Minun oli jäätävä kotiin päiviksi, kun minulla oli kuukautiset”, sanoo Useaking, jonka ainoat tiedot kuukautisista olivat peräisin myyteistä.

”En osannut edes käyttää rättejä saati terveyssiteitä, joten en voinut mennä ulos, koska ihmiset olisivat nähneet veriset vaatteeni.”

Kotiin jäämisen vuoksi Useaking jäi jälkeen opinnoissaan. Samalla hänen mahdollisuutensa jatkokoulutukseen heikkenivät.

Useakingin tytär (keskellä) käy koulua Cox’s Bazarissa. Äiti toivoo, että tyttären opinnot jatkuvat mahdollisimman pitkälle.

15-vuotiaana vaimoksi, 16-vuotiaana äidiksi

Useaking oli 15-vuotias, kun hän jätti koulun kesken vastoin vanhempiensa tahtoa ja meni naimisiin sangraissa, perinteisessä vesijuhlassa, tapaamansa pojan kanssa. Hän uskoi, että avioliitto toisi hänelle vapauden, jota hän kaipasi. Tarina ei ole tavaton, sillä Bangladeshissa 22 prosenttia tytöistä menee naimisiin ennen 15 vuoden ikää.

Pian avioitumisen jälkeen Useaking tuli raskaaksi. Hän tunsi itsensä yksinäiseksi miehensä yhteisössä. Useaking sai esikoisensa 16-vuotiaana ja toisen lapsensa vain 14 kuukautta myöhemmin.

”Tuolloin en tiennyt, että voisin käyttää julkisia terveyspalveluja. Kukaan ei kertonut minulle niistä tai opastanut minua.” 

Loppu köyhyyden ja teiniäitiyden periytymiselle

Useaking hoitaa perheen lemmikkilintua yhdessä viisivuotiaan poikansa kanssa. Useakin sai poikansa vain 16-vuotiaana.

Useakingin elämä mullistui jälleen, kun hän löysi Planin tukiryhmän nuorille naimisissa oleville naisille. Hän oppi asioita seksuaali- ja lisääntymisterveydestä, mielenterveydestä ja sukupuolistuneesta väkivallasta.

Mitä enemmän hän oppi oikeuksistaan ja perhesuunnittelusta, sitä itsevarmemmaksi – ja äänekkäämmäksi – hän tuli.

Useaking oli päättänyt jakaa tietonsa kaikille tytöille, jotka suostuvat kuuntelemaan, myös pikkusiskolleen. Hän puhuu lapsi- ja pakkoavioliittoja vastaan käyttäen omaa elämäänsä esimerkkinä.

”Tytöt, jotka opiskelevat ja käyvät töissä, voivat elää vapaasti ja mennä minne haluavat. Mutta minä en voi. Jos olisin tiennyt tämän kaiken, olisin ehkä tehnyt erilaisia valintoja.”

Teiniäitien tyttärillä on kohonnut riski tulla itse nuoriksi äideiksi, mutta Useaking tahtoo katkaista omassa kodissaan köyhyyden periytymisen.

”Haluan, että tyttäreni saavuttaa täyden potentiaalinsa ja nauttii vapaudestaan. Hänen pitää saada koulutus ja mahdollisuus tavoitella unelmiaan.” .


  • Lapsiavioliitot ovat Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Bangladeshissa laittomia. Silti maassa elää 38 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat joutuneet naimisiin lapsena. Heistä 13 miljoonaa on avioitunut ennen 15 vuoden ikää.
  • Jotkut perheet naittavat tyttärensä alaikäisinä taloudellisten paineiden vuoksi. Vanhemmat saattavat uskoa, että lapsiavioliitto suojaa tyttöjä häirinnältä ja seksuaaliselta väkivallalta. Toisille perinne on tapa kontrolloida tyttöjen seksuaalisuutta, liikkumista, tiedonsaantia ja mahdollisuuksia päättää elämästään.
  • Vaikka myötäjäiset ovat Bangladeshissa laittomia, käytäntö elää vahvana. Morsiamen perheen maksamien myötäjäisten suuruus kasvaa tytön ikääntyessä.
  • Naimisissa olevat tytöt jäävät neljä kertaa muita todennäköisemmin vaille koulutusta. He kärsivät muita todennäköisemmin komplikaatioista raskauden ja synnytyksen aikana, koska heidän kehonsa ei ole valmis raskauteen. 
  • Avioituminen ennen 18 vuoden ikää on naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan merkittävä riskitekijä. Bangladeshissa on maailman valtioista eniten perheväkivaltaa ja hyvin varhaisia avioliittoja (alle 15-vuotiaana solmittuja liittoja).
  • Lapsi- ja pakkoavioliitot ovat vähenemässä Bangladeshissa. Vuonna 1970 yli 90 prosenttia tytöistä solmi avioliiton alle 18-vuotiaana, nykyisin osuus on hieman yli 50 prosenttia. 

  • Kategoriat
    Plan-lehti 2/2024

    ”Luulin homouttani kiroukseksi, jonka yritin häätää rukoilemalla”

    Ennen kuin mosambikilaisesta Custodiosta tuli sateenkaarioikeuksien puolustaja, hänen piti voittaa omat pelkonsa ja perheensä ennakkoluulot. Nyt Custodio purkaa yhdessä Planin kanssa syrjiviä asenteita.

    Kategoriat
    Plan-lehti 2/2024

    Me sateenkaarinuoret tarvitsemme esikuvia ja laadukasta seksuaalikasvatusta

    Teinivuoteni näyttäisivät hyvin erilaiselta, jos minua olisi opetettu seksuaalisuuden monimuotoisuudesta tai jos olisin saanut jo varhain sateenkaariesikuvia. Tietämättömyys ja ulkopuolisuus veivät minulta monia tavallisia nuoruuden kokemuksia, Aaro Sevón kirjoittaa.

    Joukko nuoria pitää laatikoita, joissa toisessa lukee tasa-arvo ja toisessa koulutus. Kategoriat
    Plan-lehti 2/2024

    Tuore tilanneanalyysi: suomalaisen tyttöjen pahoinvointi lisääntyy nopeasti

    Lähes puolet Suomessa asuvista tytöistä ei koe olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Uusi tyttöjen oikeuksien tilanneanalyysimme paljastaa, miten tytöillä menee Suomessa.

    Plan-lehti 2/2024

    ”Kuppi menee nurin” – nuoret osoittivat mieltään kuukautissyrjintää vastaan

    Planin nuoret aktivistit vaativat avointa puhetta kuukautisista historian ensimmäisellä Menkkamarssilla.

    Kategoriat
    Plan-lehti 2/2024

    Normikeholla ei ole kuukautisia – kuukautishäpeä rehottaa edelleen Suomessa

    Kolme neljästä kokee häpeää tai huonommuutta kuukautisten vuoksi, osoittaa Plan International Suomen kyselytutkimus. Etenkin nuoret kuulevat kielteistä puhetta kuukautisista. Kolmannekselle vastaajista on sanottu, että kuukautiset tulisi pitää salassa.

    Kategoriat
    Plan-lehti 2/2024

    Suomi tutuksi hämähäkin ja kotkan avulla

    Linnut, ötökät, villiyrtit ja metsä auttavat kiinnittymään uuteen kotimaahan. Suomeen muuttaneet opiskelijat tutus­tuivat Suomen luontoon Planin linturetkellä.

    Plan-lehti 2/2024

    ”On liikuttavaa ja ihanaa saada kuvia kummilapsesta”

    Somevaikuttaja Tinna Pehkosen kummilapsi on kotoisin Ugandasta, jossa myös Tinnan omalla lapsella on juuria. Kummius on äidille ja lapselle tapa auttaa muita sekä saada iloa arkeen.

    Plan-lehti 2/2024

    Tansanialaisen kummipojan tapaaminen teki kummiudesta entistä merkityksellisempää

    Valokuvat pilkkimisestä ja tuliaisheijastimet kiinnostivat Elina Liehun Plan-kummilasta Bahati-Georgea. Tapaaminen Tansaniassa kruunasi kymmenvuotisen kummisuhteen.