Plan-lehti 4/2024

Planin tyttöpalkinnon voittaja värvää mimmivoimaa teknologia-alalle

Suomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Helsingissä. Tuomaristo valitsi voittajaksi Mimmit koodaa -ohjelman. Soitimme onnittelupuhelun ohjelman vetäjälle Milja Köpsille.

Miia Saari
Kuvat:
Aaro Keipi

”No ei, täällä ei ole koodaavaa mimmiä vaan minä, Milja Köpsi. Mutta Mimmit koodaa -ohjelma on minun ideoimani, perustamani ja kehittämäni.

Olen minäkin kokeillut koodaamista ja osaan tehdä jotain pieniä juttuja, mutta minun roolini on tuoda esiin tekno­logia-alalla työskentelevien naisten osaamista ja luoda heistä esikuvia sekä tytöille että alan vaihtoa suunnittele­ville aikuisille naisille.”

”Kyllä minä kaiken sukupuolittuneisuuden muuttaisin, mitä tahansa se sitten tarkoittaakaan. Eiväthän kaikki miehetkään ole vain ja ainoastaan sellaisia punttisalilla käyviä, öljyisistä moottorivälineistä kiinnostuneita tyyppejä. He ovat myös esimerkiksi taiteesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita isejä. 

Kun naiset typistetään tietynlaisiksi, typistämme samalla koko yhteiskunnan. Odotukset siitä, millainen jonkun pitäisi olla, rajoittavat kaikkia ihmisiä.  Jos ihminen olisi odotusten suhteen tyhjä canvas, hän voi päätyä tekemään juuri sellaisia asioita, missä hän on oikeasti hyvä.” 

”Software Finland ry:n Mimmit koodaa -ohjelman tarkoitus on saada naiset kiinnostumaan teknologiasta ja lisätä tasa-arvoa alan sisällä. Tarjoamme naisille matalan kynnyksen tapahtumia, koulutuksia sekä aktiivisen yhteisön. Olemme saaneet yli tuhat naista siirtymään uusiin tehtäviin tekno­logia-alalla. Muille ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta sekä tunnistaa omia vahvuuksiaan.”

”Elin kouluaikani unelmissa. Pääsin koulusta läpi keski­verrosti tai sitä huonommin.  Jos olisin tehnyt jotain, mikä kiinnostaa minua, olisin saanut jo silloin hyviä asioita aikaan. Jossain vaiheessa kapinoin kovasti vanhempiani vastaan. Mutta koen, että minulle kävi ihan hyvin. Kun on elettyä elämää takana, ymmärrän myös hukassa olevia nuoria ja eksyneitä aikuisia.” 

”Tulin Software Finland ry:hyn töihin yhdeksän vuotta sitten. Yhdistyksen jäsenenä on yli 600 yritystä, ja mukana on yrittäjien lisäksi myös ohjelmakehityksen parissa työskenteleviä johtajia.

Tuolloin teknologia-alojen osaajavajetta ja työvoimapulaa yritettiin paikata korkeilla palkoilla ja hienoilla titteleillä. Yksi iso osa ongelmaa on toimialan sukupuolittuneisuus. Ryhdyin miettimään, miten saisin entistä useamman naisen kiinnostumaan teknologia-alan työpaikoista.

Idea ohjelmasta syntyi, kun yhdistyksemme sai sähköpostin naiselta, joka halusi tulla pienen Facebook-ryhmänsä kanssa tutustumaan ohjelmistoalan yrityksiin. Olin itsekin käynyt tutustumassa monessa alan yrityksessä, ja niissähän on ihan kiva käydä. Mutta koska olen käytännön ihminen, ajattelin, että vierailuiden järjestämisen sijaan voisin alkaa järjestää työpajoja, joissa naiset pääsisivät itse kokeilemaan, millaisia töitä teknologia-alalla on tarjolla.

Yhdistyksemme toimitusjohtaja Rasmus Roiha sai kahdeksan jäsenyhdistystämme mukaan ja totesi, että olisipa kiva, jos saisimme sata naista osallistumaan niihin. Työpajat täyttyivät heti ilman maksettua mainontaa, ja yhteen tuli heti 800 naisen jono.”

“Aloitin ohjelman vuonna 2018 ja hankin sille itse rahoituksen. Yritykset tukevat taloudellisesti toimintaamme. Ensimmäiset neljä vuotta olin tässä yksin, EU-hankkeen ansiosta sain palkattua työkaverin. Vedämme tätä kahdestaan.”

“Keskitymme ennen kaikkea aikuisiin naisiin, koska kukaan muu ei tunnu huomioivan heitä ja heidän tarpeitaan riittävästi. Se on tosi kurjaa ja outoa, koska aikuisilla naisilla on uskomaton määrä työelämän osaamista eri aloilta. He osaavat kertoa eri alojen ongelmista ja ideoida niihin ratkaisuja.

Ajattelen myös, että jos minä hyvinkin aikuisena naisena pystyn tuomaan tähän yhteiskuntaan ja teknologia-alaan hyvää ja oppimaan vaivatta uutta, niin kaikki muutkin naiset pystyvät. Entisiä ammatteja ja elämänkokemusta pystyy hyvin hyödyntämään.

Ja kun me aikuiset naiset olemme oppineet, että meitä tarvitaan teknologia-alalla, voimme ehdottaa alaa tytöille ja nuorille naisille. Voimme sanoa, että teknologia-ala voisi sopia heillekin ja vakuuttaa, että he voisivat olla siinä tosi hyviä.” 

“Toivottavasti. Koodarit on pitkään kuvattu elokuvissa keskivartalolihaviksi ja vähän epäsiisteiksi nuoriksi miehiksi, jotka hakkeroivat tarvittaessa koko kaupungin pimeäksi muutamassa minuutissa.

Ja onhan teknologia-ala paljon muutakin kuin koodausta. Naisia tarvitaan siellä kaikkiin rooleihin. Heitä tarvitaan tuomaan osaamista ja ymmärrystä muilta toimialoilta ja ratkaisemaan haasteita teknologian avulla.”

“Maailma muuttuu kaikille turvallisemmaksi ja helppokäyttöi­semmäksi, kun teknisiä ratkaisuja kehittävät muutkin kuin nuoret miehet. Kehitystyössä tarvitaan kaikkia sukupuolia ja kaikenikäisiä ihmisiä.

Linda Liukas on sanonut, että poikkitieteellisen opintojensa ansiosta hän alkoi ymmärtää, ettei tietotekniikalla ratkota tietokoneiden ongelmia vaan tietokoneiden avulla ratkotaan maailman ongelmia. Se motivoi häntä ja se motivoi minua.”

“Kyllä tekoäly muuttaa maailmaa, mutta ei se mitään tee ilman ihmistä. Juuri nyt on tärkeää, että tekoälyä kehitetään datalla, jolla ei ole ennakkoasenteita naisia ja vähemmistöjä kohtaan. Tarvitaan siis kaikkia maailman ihmisiä kunnioittavaa ja turvallista dataa, jotta koko maailma ei vääristy entisestään. Teknologia-alalle tarvitaan kipeästi ihmisiä, jotka ymmärtävät ja kunnioittavat naisten ja tyttöjen oikeuksia ja kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta.

”Teknologia ei poistu maailmasta, se on aina hyvä ura­valinta. Kannattaa ainakin seurata, miten teknologia kehittyy. Sitä tarvitaan jokaisessa työssä jollain tavalla. Tietoturvan ymmärtäminen on jo yksi tärkeä taito. Mieti, minne annat tietojasi ja millaisilla välineillä työskentelet.”

“Teknologia helpottaa jokapäiväistä työntekoani, ja sen avulla pidän yhteyttä tärkeisiin ihmisiin. Teknologiasta innos­tumalla olen voinut työskennellä nykyisessä roolissani ja olla auttamassa muita omalla urallaan. Ja löysin aviomieheni Tinderistä.”

Milja Köpsi

Syntynyt: 1976 Helsinki

Asuinpaikka: Joensuu ja Vantaa

Perhe: kaksi aikuista poikaa, kaksi teinityttöä, puoliso, kääpiö­snautseri Nipa

Ammatti: Software Finland ry:n ohjelman Mimmit koodaa koordinaattori ja hankepäällikkö

Koulutus: matkavirkailijan ammattitutkinto, erinäisiä kursseja ja sertifiointeja

Ura: varastotöitä, siivousta, asiakaspalvelua, mainos-, tv- ja elokuvatuotantoa, viimeiset yhdeksän vuotta Software Finland ry:n palveluksessa

Harrastukset: legot, video­pelit, pötköttely, vapaaehtoistyöt, oppiminen

Motto: Making things happen.

Plan-lehti 4/2024 Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

”Kuukautisten aikana en saanut astua kotiini”

Miljoonat tytöt joutuvat yhä piilottelemaan kuukautisiaan. Togon, Burkina Fason ja Beninin teinitytöt eivät halua enää salailla luonnollista asiaa. Liittolaisiksi he ovat saaneet omat isoäitinsä, joille kuukautiset tarkoittivat aikanaan eristämistä ja lapsiavioliittoa.

Plan-lehti 4/2024 Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

”Voimme tarttua aseen sijaan soittimeen”

Kolumbiassa tyttöjä katoaa koulumatkalla ja seksuaalinen väkivalta on päivittäinen uhka. Tytöt ja nuoret naiset eivät tunne muuta todellisuutta kuin sisällissodan, mutta he haluavat lopun väkivallalle. Planin tarjoama taideharrastus luo heille toivoa rauhasta.

Plan-lehti 4/2024 Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

”Tein ruokaa sängylläni, koska lattia oli veden vallassa”

Ilmastokriisille altis Bangladesh koki elokuussa yhden lähihistorian pahimmista tulvista. Tapasimme Cox’s Bazarissa nuoria naisia ja tyttöjä, joiden elämän katastrofi mullisti. Tulva katkaisi koulutien ja pääsyn torille ja lääkäriin, mutta Planin hätäapu helpotti arkea.

Plan-lehti 4/2024

Tuija Pehkonen: ”Minun oli potkittava naiseuden ahdasta boksia isommaksi”

Toimittaja ja juontaja Tuija Pehkonen haluaa murtaa tytöille ja naisille asetettuja rajoja. Ei tarvitse olla sievä, kiltti ja hiljaa.

Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

Opettaja voi työllään muuttaa maailmaa

Koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Monelle lapselle opettaja voi olla ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin, Jutta Urpilainen kirjoittaa.

Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

Omat vahvuudet ja unelmat ohjaavat yrittäjyyden polulla

Ura yrittäjänä voi avautua helpommin, kun tunnistaa omat vahvuudet. Nordean ja Plan International Suomen järjestämässä Vahvuuksista yrittäjäksi -tapahtumassa Suomeen muuttaneet lapset, nuoret ja äidit kehittivät yritysideoita omien vahvuuksiensa ja unelmiensa pohjalta.

Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

5 x maailmaa muuttava joululahjakirja

Kokosimme tämän vuoden kirjasadosta lahjatärpit erilaisille lukijoille.

Plan-lehti 4/2024

Joulun merkityksellisin lahja tuo turvaa ja toivoa

Aineeton lahja lasten oikeuksien edistämiseksi on sydäntä lämmittävä lahjaidea läheiselle. Tänä jouluna Planin aineeton lahja auttaa siellä, missä konfliktit ja sodat uhkaavat lasten elämää.