Plan-lehti 4/2024

”Kuukautisten aikana en saanut astua kotiini”

Miljoonat tytöt joutuvat yhä piilottelemaan kuukautisiaan. Togon, Burkina Fason ja Beninin teinitytöt eivät halua enää salailla luonnollista asiaa. Liittolaisiksi he ovat saaneet omat isoäitinsä, joille kuukautiset tarkoittivat aikanaan eristämistä ja lapsiavioliittoa.

Jane Labous
Heidi Kleemola
Kuvat:
Izla Bethdavid,
Isso Emmanuel Bationo

Kuukautisten aikana ei saa peseytyä joessa eikä pestä hiuksia. Ei saa mennä töihin pellolle. Ei voi syödä vesimelonia, tomaattia, kalaa, kananmunaa tai sitruunaa. Eikä missään nimessä saa erehtyä kokkaamaan tai tarjoilemaan ruokaa omille veljilleen tai isälleen. 

Kuukautisiin liittyy haitallisia uskomuksia eri puolilla maailmaa. Monelle tytölle kuukautiset ovat koko elämän pituinen salaisuus. Oma äiti on hiljaa, isältä asia piilotetaan. 

Kun kuukautiset alkavat, niidenkanssa täytyy selviytyä ilman kuukau­tis­­­suojia. Vaikka rahaa olisi, suojien ostaminen nolottaa. Jos onnistuu saamaan suojia, ne täytyy pakata huolella koulureppuun ja niitä pitää varjella tarkoin, jotta pojat eivät löydä niitä repusta ja ala tehdä kiusaa. Monesta koulusta puuttuu vessapaperi tai mahdollisuus peseytymiseen.

Länsi-Afrikan Togossa asuva Denise, 16, istuu perheen vaatimattoman kotitalon edustalla  isoäitinsä Innan, 72, ja äitinsä Estherin, 36, kanssa. Nykyään heidän on luontevaa puhua kuukautisista ja niihin liittyvistä uskomuksista, mutta Inna muistaa, miten joutui itse nuorena salailemaan kuukautisiaan.

”Miesten tai edes omien veljien ei kuulunut nähdä kuukautissuojia. Ne piilotettiin huolellisesti. Se oli suuri taakka ja rasite. Äiti ja siskot auttoivat pitämään salaisuuden”, Inna kertoo.

Kun kuukautiset alkoivat, asiaa oli enää hankala salata, koska tyttö ei saanut mennä vuodon aikana sisälle kotiinsa. Salaisuudesta tuli julkinen, sillä kuukautisten ympärille oli syntynyt suuri määrä yhteisöllisiä rituaaleja. Perheen täytyi etsiä tytölle majapaikka, jossa tämä asui kuukautistensa ajan. Kyläläiset toivat ruokaa, ja iltaisin muut nuoret saivat tulla viettämään aikaa tytön kanssa.

Kun tyttö vapautui eristyksestä, hän keräsi alustat, joiden päällä oli levännyt, ja pesi ne ulkona. Perhe tiedotti kylällä, että tyttären kuukautiset olivat loppumassa. Silloin muut nuoret saivat liittyä mukaan seremonialliseen peseytymiseen joessa. Olennainen osa rituaalia oli sirotella koko kehoon valkoista talkkijauhetta, minkä jälkeen tyttö sai palata kotiin. Jokainen vastaantulija tiesi, mitä riemukas seurue juhli.

Kun vuoto oli loppunut täysin, tyttö sai koristautua perinteisillä vaatteilla ja kauniilla helmillä. Hän kiersi ovelta ovelle kiittämässä juhlallisuuksiin osallistumisesta. Sama toistui joka kuukausi.

Pojat mukaan muutokseen ja kestositeiden hinta alas

Denise osallistuu aktiivisesti Planin toimintaan, joka keskittyy erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Nuoret ja kouluissa työskentelevät aikuiset kehittävät Planin tuella muun muassa parempia vessoja, jotta tytöt pärjäävät koulussa kuukautisten aikana. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että kuukautisista puhutaan. 

”Haluaisin kannustaa tyttöjä ympäri maailman lopettamaan kuukautisten nolostelun. Kyse on oikeuksistamme. Toivoisin, etteivät tytöt joutuisi enää häpeämään kuukautisia tai sitä, jos vaatteet vahingossa tahriintuvat. Sen sijaan pitäisi iloita, koska kuukautisten alettua voi kasvaa naiseksi”, Denise sanoo.

Planin pitkäkestoisella terveystyöllä on merkittävä rooli siinä, että yhteisössä puhutaan avoimesti kuukautisista. Yhä useammasta yhteisöstä löytyy kunnollisia hygieniatuotteita ja saniteettitiloja. Tämä vaatii sukupolvien yhteistyötä sekä poikien ja miesten ottamista mukaan muutokseen.

Denise toivoo, että yhä useammassa koulussa olisi saatavilla kuukautissuojia, jotta tytöt eivät olisi pulassa kuukautisten alkaessa yllättäen. Hän kaipaa myös edullisia kuukautissuojia.

”Olen hankkinut muutaman kestokuukautissuojan, joita pesen ja kuivatan auringossa. Ne kestävät kauan mutta ovat monelle meistä aivan liian kalliita.”

Plan on pureutunut yhteisöjen suurimpiin haasteisiin, kuten tasa-­arvoon, tyttöjen oikeuksiin ja varhaisiin avioliittoihin. Denise on huomannut, että ymmärrys tyttöjen koulutuksen tärkeydestä ja tyttöjen oikeuksista on lisääntynyt.

“Aiemmin koulunkäynnistä innostunut tyttö saattoi kuulla, että hänen tehtävänsä on mennä naimisiin. Myös kotitöitä pidettiin tyttöjen juttuna. Nyt käyn itse koulua ja jaan kotitöitä pikku­veljieni kanssa. Uskon viimein, että tyttö voi menestyä elämässään.”

Plan-lehti 4/2024
Isoäiti Angel pohtii lapsenlapsensa Blanchen ja tyttärensä Pierretten kanssa kuukautisiin liittyviä uskomuksia. Heistä tuntuu nykyisin naurettavalta, ettei menstruoiva nainen saisi laittaa ruokaa.

Sanomalehdet ja ruohotukot kuukautissuojina

Joka päivä noin kolmellasadalla miljoonalla ihmisellä on kuukautiset. Samaan aikaan joka neljänneltä puuttuu kuukautissuojia tai mahdollisuus käyttää kunnollista ja siistiä vessaa.

Vaikka moni asia on mennyt eteenpäin, teinitytöt kaipaavat vieläkin edullisia kuukautissuojia ja joutuvat kohtaamaan ennakkoluuloja. Tyttöjen ja naisten täytyy käyttää edelleen kuukautissuojina vanhoja sanomalehtiä, riepuja, hiekkaa, tuhkaa, ruohoa, maata tai kasvien lehtiä. Moni tyttö joutuu jäämään pois koulusta eikä voi osallistua sosiaaliseen elämään. 

Beninissä asuva Blanche, 18, on ripustanut isoäitinsä Angelin, 80, kanssa pyykit narulle ja laittanut ruokakattilan porisemaan tulelle.

Angel muistaa, miten hänen nuoruudessaan tyttöjen oli kielletty tehdä ruokaa perheen miehille kuukautisten aikana. 

”Meitä ohjeistettiin myös välttämään liikaa rasvaa ja sokeria sekä kuumia paikkoja, kuten tulisijoja, jotta kuukautiset eivät olisi liian runsaat”, Angel muistaa.

Kun Angelin kuukautiset alkoivat, äiti antoi suojaksi vanhoja vaatetilkkuja, jotka sidottiin helminauhalla vyötärölle. Samalla äiti muistutti, että kuukautiset ovat vaaralliset. Olisi varottava poikia, koska kuukautisten alettua tyttö altistuu varhaisille raskauksille.

Yhteisön miehet valmistivat amuletteja perheidensä suojaksi, mutta taika-amulettien uskottiin menettävän voimansa, jos ne joutuivat kosketukseen menstruoivan naisen kanssa. 

Kuukautiset ovat olleet salamyhkäinen asia myöhemminkin. Tyttärentytär Blanche muistaa, miten ennen kuukautisten alkua vanhemmat kiikuttivat hänet terveysasemalle kovien kipujen takia. Siellä terveydenhoitaja tutki tytön ja opasti vanhempia ostamaan kuukautissuojia. 

Nyt Blanche on mukana Planin Champions of Change -kerhossa, jossa on saanut tietoa seksuaalioikeuksista, kuukautiskierrosta ja raskauden ehkäisystä. Plan on rakentanut osana seksuaaliterveystyötään kunnollisia vessoja, joissa tytöt voivat myös peseytyä. Lisäksi Plan on jakanut yhteisöjen johtajille ja vanhemmille tietoa haitallisista perinteistä ja sosiaalisista normeista, kuten varhaisista avioliitoista.

Aiemmin Blanchen oli hankala käydä koulua kuukautisten aikana, koska hän pelkäsi koulupukunsa tahriintuvan. Koulussa ei ollut vielä silloin kunnollisia vessoja tytöille. 

”Minun täytyi rientää aina kotiin puhdistamaan itseäni kuukautisten aikana, joten minulta jäi usein tunteja väliin. Nyt saan ostettua tasku­rahoillani kuukautissuojia. Olen oppinut Planin kerhossa, että tietyssä iässä tytölle kuuluukin tulla kuukautiset”, Blanche sanoo.

Nassiratou tietää kuukautisterveydestä paljon enemmän kuin isoäitinsä Marie ja äitinsä Aminata.

Naimakauppa ensimmäisen vuodon jälkeen

Nauru kuuluu suuren puun katveesta, kun Nassiratou, 18, valmistaa isoäitinsä Marien, 76, ja äitinsä Aminatan, 60, kanssa Burkina Fason perinteistä soumbala-maustetta. Heillä ei ole enää aiheita, joista ei kehtaisi puhua.

Isoäidin nuoruudessa tytöt karkotettiin kuukautisten ajaksi pois kotoa. 

”Kuukautiset olivat likainen ja vastenmielinen asia. Itkin, kun ne alkoivat. Sain äidiltäni lahjaksi lampaannahan, koska en saanut nukkua samoilla alustoilla muun perheen kanssa. Nukuin hiostavan ja kutittavan lampaannahan päällä, kunnes vuoto loppui. Pesin alustani joka päivä”, Marie kertoo.

Perheen uuden käymälän ansiosta Nassiratou pystyy huolehtimaan hygieniasta kuukautisten aikana.

Marien lapsuudessa tytöt käyttivät kuukautisten aikana perinteistä paksua faso danfani -puuvillakangasta, joka hankasi reisien ihoa. Vapaa-aika kului kädet kipeinä kankaita pestessä. Tytöt eivät saaneet osallistua kuukautisten aikana uskonnollisiin tapahtumiin tai yhteisön juhliin. He eivät myöskään saaneet koskea mihinkään perinteisiin ja uskonnollisiin esineisiin.

Kuukautisten alkaminen merkitsi tytölle naimisiinmenoa. Avioliiton järjestelyt aloitettiin joskus heti ensimmäisten kuukautisten jälkeen. Naimattoman tytön kuukautiset toivat uskomuksen mukaan perheelle huonoa onnea.

”Tytöt ja naiset eristettiin muutenkin, koska kunnollisia kuukautissuojia ei ollut. He eivät voineet edes peseytyä kunnolla. Veritahroja oli käsissä ja eri puolilla vartaloa, mikä aiheutti epämiellyttävää hajua”, Marie muistaa.

Kuukautisista on ollut pitkään lähes mahdoton puhua ääneen yhteisössä. Tyttärentytär Nassiratou sai tietoa kuukautisista ystävältään, jonka mekko oli eräänä päivänä tahriintunut koulussa. 

”Kysyin häneltä asiasta, ja hän näytti minulle, miten kuukautisten aikana toimitaan. Koska tiesin mitä tehdä, en kertonut äidilleni, kun omat kuukautiseni alkoivat.”

Äiti sai tietää asiasta vasta myöhemmin. Nassiratou muistaa, miten hämmentävää oli yrittää puhua kuukautisista äidin kanssa ja miten paljon molempia nolotti. Veljien tai isän kanssa kuukautisista ei ole puhuttu.

Naimattoman tytön kuukautisten uskottiin tuovan perheelle huonoa onnea.

Elämä yhteisössä on yhä perinteistä, mutta teinitytöillä on hyvin erilainen tietämys kuukautisista kuin äideillään ja isoäideillään. Edelleenkään nainen ei saa mennä vuodon aikana moskeijaan tai osallistua uskonnollisiin tapahtumiin.

Planin työn ansiosta kuukautisista on nyt hivenen helpompi puhua. Plan on kehittänyt yhteisöjen ja koulujen käymälöitä ja peseytymismahdollisuuksia, jotta tyttöjen elämä olisi helpompaa. Nassiratou on mukana Planin kuukautis­terveyshankkeessa, jonka tarkoitus on murtaa tabuja ja edistää hygieniaa 50 kylässä Kokologhon alueella Burkina Fasossa.

Perhe on saanut myös oman vessan. Yksi hankkeen tavoitteista on, että jokaisen alueen perheen käytössä on vessa, suihku ja likavesikaivo. Plan kouluttaa ihmisiä valmistamaan kestokuukautissuojia ja edistää naisten ansaitsemis­mahdollisuuksia ja taloustaitoja, jotta näillä olisi varaa hygieniatuotteisiin. 

”Kuukautisia ei enää pidetä sairautena yhteisössäni. Kun tyttö pystyy valmistautumaan kuukautisiin, hän voi tehdä milloin tahansa mitä haluaa”, Nassiratou sanoo.

Plan-lehti 4/2024 Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

”Voimme tarttua aseen sijaan soittimeen”

Kolumbiassa tyttöjä katoaa koulumatkalla ja seksuaalinen väkivalta on päivittäinen uhka. Tytöt ja nuoret naiset eivät tunne muuta todellisuutta kuin sisällissodan, mutta he haluavat lopun väkivallalle. Planin tarjoama taideharrastus luo heille toivoa rauhasta.

Plan-lehti 4/2024 Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

Planin tyttöpalkinnon voittaja värvää mimmivoimaa teknologia-alalle

Suomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Helsingissä. Tuomaristo valitsi voittajaksi Mimmit koodaa -ohjelman. Soitimme onnittelupuhelun ohjelman vetäjälle Milja Köpsille.

Plan-lehti 4/2024 Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

”Tein ruokaa sängylläni, koska lattia oli veden vallassa”

Ilmastokriisille altis Bangladesh koki elokuussa yhden lähihistorian pahimmista tulvista. Tapasimme Cox’s Bazarissa nuoria naisia ja tyttöjä, joiden elämän katastrofi mullisti. Tulva katkaisi koulutien ja pääsyn torille ja lääkäriin, mutta Planin hätäapu helpotti arkea.

Plan-lehti 4/2024

Tuija Pehkonen: ”Minun oli potkittava naiseuden ahdasta boksia isommaksi”

Toimittaja ja juontaja Tuija Pehkonen haluaa murtaa tytöille ja naisille asetettuja rajoja. Ei tarvitse olla sievä, kiltti ja hiljaa.

Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

Opettaja voi työllään muuttaa maailmaa

Koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Monelle lapselle opettaja voi olla ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin, Jutta Urpilainen kirjoittaa.

Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

Omat vahvuudet ja unelmat ohjaavat yrittäjyyden polulla

Ura yrittäjänä voi avautua helpommin, kun tunnistaa omat vahvuudet. Nordean ja Plan International Suomen järjestämässä Vahvuuksista yrittäjäksi -tapahtumassa Suomeen muuttaneet lapset, nuoret ja äidit kehittivät yritysideoita omien vahvuuksiensa ja unelmiensa pohjalta.

Kategoriat
Plan-lehti 4/2024

5 x maailmaa muuttava joululahjakirja

Kokosimme tämän vuoden kirjasadosta lahjatärpit erilaisille lukijoille.

Plan-lehti 4/2024

Joulun merkityksellisin lahja tuo turvaa ja toivoa

Aineeton lahja lasten oikeuksien edistämiseksi on sydäntä lämmittävä lahjaidea läheiselle. Tänä jouluna Planin aineeton lahja auttaa siellä, missä konfliktit ja sodat uhkaavat lasten elämää.