Alla näet hakuasi vastaavat sisällöt. Mikäli et löytänyt etsimääsi, tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai ota yhteyttä.

Alla näet hakuasi vastaavat sisällöt. Mikäli et löytänyt etsimääsi, tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai ota yhteyttä.
Suomalainen kulttuuriperintö kuuluu kaikille Suomessa asuville. Siksi Plan kutsui kymmeniä maahanmuuttajatyön perheitä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriperintöön osana Museoviraston rahoittamaa hanketta.
“Tavoitteena oli, että osallistujat pääsevät samalla itse uudistamaan ja rikastuttamaan kulttuuriperintöä keskustelun ja toiminnan avulla”, hankkeen suunnittelija Melisa Yasev kertoo.
Työpajat järjestettiin eri kulttuuriperintökohteissa pääkaupunkiseudulla. Talomuseo Glimsissä Espoossa tutustuttiin vanhaan maalaiselämään sekä juhannusperinteisiin. Saaristolaisluonto ja saaristoelämästä inspiroitunut taide oli teemana Harakan saarella. Majvikin tilalla opittiin luonnonmukaisesta viljelystä ja leivottiin karjalanpiirakoita. Radikaalit ristipistot -työpajassa korostui sosiaalinen tapa tehdä oman näköisiä käsitöitä. Suomenlinnan miljöössä haastettiin suomalaisten onnellisuuden myyttiä.
Vaikka työpajat keskittyivät suomalaisiin perinteisiin kulttuurisesti merkittävissä paikoissa, niiden kantavana ideana oli kannustaa osallistujia kyseenalaistamaan perinteinen näkemys kulttuuriperinnöstä muuttumattomana, vain valtaväestölle kuuluvana yhden kulttuurin historiana.
“Palautteen mukaan hanke herätteli osallistujissa mielenkiintoa suomalaista kulttuuriperintöä kohtaan ja antoi monipuolisemman näkökulman suomalaisesta kulttuurista, havaintoja perinteiden samankaltaisuuksista sekä muiden kulttuurien vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriperintöön”, Melisa Yasav sanoo.
Hankkeen pohjalta Plan tuotti Kulttuuriperintö kuuluu kaikille -oppaan, jota voi soveltaa vastaavien tapahtumien järjestämisessä.
“Toiveenamme on, että yhä useampi Suomeen muuttanut kokee, että suomalainen kulttuuriperintö kuuluu kaikille”, Yasav sanoo.
Miljoonat tytöt joutuvat yhä piilottelemaan kuukautisiaan. Togon, Burkina Fason ja Beninin teinitytöt eivät halua enää salailla luonnollista asiaa. Liittolaisiksi he ovat saaneet omat isoäitinsä, joille kuukautiset tarkoittivat aikanaan eristämistä ja lapsiavioliittoa.
Kolumbiassa tyttöjä katoaa koulumatkalla ja seksuaalinen väkivalta on päivittäinen uhka. Tytöt ja nuoret naiset eivät tunne muuta todellisuutta kuin sisällissodan, mutta he haluavat lopun väkivallalle. Planin tarjoama taideharrastus luo heille toivoa rauhasta.
Suomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Helsingissä. Tuomaristo valitsi voittajaksi Mimmit koodaa -ohjelman. Soitimme onnittelupuhelun ohjelman vetäjälle Milja Köpsille.
Ilmastokriisille altis Bangladesh koki elokuussa yhden lähihistorian pahimmista tulvista. Tapasimme Cox’s Bazarissa nuoria naisia ja tyttöjä, joiden elämän katastrofi mullisti. Tulva katkaisi koulutien ja pääsyn torille ja lääkäriin, mutta Planin hätäapu helpotti arkea.
Toimittaja ja juontaja Tuija Pehkonen haluaa murtaa tytöille ja naisille asetettuja rajoja. Ei tarvitse olla sievä, kiltti ja hiljaa.
Koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Monelle lapselle opettaja voi olla ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin, Jutta Urpilainen kirjoittaa.
Oululainen Sinikka Uusimäki ryhtyi Plan-kummiksi, koska tiesi omasta kokemuksesta, miten rankkaa on kantaa yksin vastuu lapsista.
Ura yrittäjänä voi avautua helpommin, kun tunnistaa omat vahvuudet. Nordean ja Plan International Suomen järjestämässä Vahvuuksista yrittäjäksi -tapahtumassa Suomeen muuttaneet lapset, nuoret ja äidit kehittivät yritysideoita omien vahvuuksiensa ja unelmiensa pohjalta.
Kokosimme tämän vuoden kirjasadosta lahjatärpit erilaisille lukijoille.
Aineeton lahja lasten oikeuksien edistämiseksi on sydäntä lämmittävä lahjaidea läheiselle. Tänä jouluna Planin aineeton lahja auttaa siellä, missä konfliktit ja sodat uhkaavat lasten elämää.