Ostoskori on tyhjä.
Kategoriat KuvareportaasitLyhyet jutut
Tytöt vaativat taloudellista tasa-arvoa #GirlsTakeoverissa
Suomessa kuudennetta kertaa järjestetty #GirlsTakeover-tempaus nosti tänä vuonna esiin talouden vaikutusta tasa-arvoon. Planin toiminnassa mukana olevat tytöt valtasivat valtiovarainministerin, Helsingin pormestarin sekä Talouselämän, Stora Enson, LähiTapiolan ja PwC:n johtajien paikat.
15-vuotias Idun Söderlund valtasi valtiovarainministeri Annika Saarikon tehtävän päivän ajaksi #GirlsTakeover-tempauksessa.
Eduskunnassa keskustan ministeriryhmälle pitämässään puheessa ministeri Söderlund kiinnitti huomiota tyttöjen globaaliin koulutustasoon ja taloustaitojen puutteeseen.
“Monilla maailman tytöillä ei ole mahdollisuutta edes koulutukseen, ja sen takia olemme tilanteessa, jossa tytöillä ei ole välttämättä minkäänlaisia taloustaitoja. Se tekee talouskeskusteluun osallistumisesta monille tytöille mahdotonta”, Idun sanoi.
Söderlund nosti esiin, että nykyvauhdilla taloudellisen tasa-arvon saavuttamiseen menee 267 vuotta. Puhe otettiin vastaan raikuvin aplodein.
Päivän aikana Idun tapasi myös pääministeri Sanna Marinin ja Suomen pankin pääjohtajan Olli Rehnin, jonka kanssa hän keskusteli hintavakaudesta ja Suomen talouden tilasta.
Kaupungit voivat olla edelläkävijöitä
Helsingin pormestarin Juhana Vartiaisen paikan valtasi Aliina Ruuttunen, 18, Jyväskylästä.
Aliina osallistui kaupunkistrategian segregaation ehkäisy -ohjelmaryhmän kokoukseen, jossa hän korosti, ettei tasa-arvo ole vielä valmis Suomessakaan.
“Nuori tyttö Suomen pääkaupungin johdossa on varsin poikkeuksellinen näky, ja ylipäätään vain joka neljäs kunnan- tai kaupunginjohtaja on nainen. Sen sijaan on varsin tavanomaista nähdä naisia sairaanhoitajina ja myyjinä”, pormestari Ruuttunen sanoi puheessaan, joka lähetettiin suorana Helsingin Sanomien sivuilla.
“Naisvaltaisten alojen palkat laahaavat edelleen kaukana miesvaltaisten alojen perässä. Hukkaamme valtavan määrän potentiaalia, jos tytöt ja naiset eivät pääse osallistumaan talouskeskusteluun ja työskentelemään haluamissaan ammateissa.”
Juhana Vartiainen koki päivän tärkeäksi:
”On ilo ja kunnia antaa pormestarin nuija päiväksi tytölle, joka edustaa samalla tulevaisuuden päättäjiä. Jokaisella tytöllä tulee olla mahdollisuus edetä urallaan, vaikka Helsingin, New Yorkin tai Singaporen pormestariksi”, pormestari sanoi.
Metsäala houkuttelevammaksi tytöille
Stora Enson toimitusjohtajana toimi päivän ajan 18-vuotias Elli Haaramo Helsingistä.
Elli muistutti puheessaan, että tytöt ovat tutkitusti kiinnostuneita aloista, joilla he voivat käyttää omia vahvuuksiaan, kuten luovaa ajattelua.
“Nämä ovat ominaisuuksia, joita metsä- ja muiden miesvaltaisten alojen markkinoinnissa ei korosteta. Miksi siis yllättyisimme siitä, että tytöt eivät koe aloja omakseen?” Elli sanoi.
Elli keskittyi valtauksessaan työelämän tasa-arvoon sekä henkilöstön monimuotoisuuteen. Hän antoi Stora Enson johdolle tehtäväksi miettiä keinoja lisätä metsäalan houkuttelevuutta tyttöjen ja naisten keskuudessa.
Toimitusjohtaja Annica Breskyn mielestä keskustelu Ellin kanssa oli inspiroivaa ja vaikuttavaa. Hänestä oli merkityksellistä saada nuoren näkemys tasa-arvosta ja inklusiivisuudesta osaksi Stora Enson työyhteisöä.
Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta finanssialalle
Vakuutusyhtiö LähiTapiolan pääjohtajan Juha Koposen paikan valtasi ilmajokelainen Eedit Ojala, 15.
“Jotta nuoret kiinnostuisivat finanssialasta, pitäisi heillä olla tietoa siitä ja myös esikuvia alalta. Tietoa voisi jakaa enemmän somessa, ja naisten polkuja johtopaikoille voisi helpottaa esimerkiksi mentoroinnin avulla”, Ojala sanoi.
Eedit korosti puheessaan johtoryhmälle tasa-arvon ja moninaisuuden merkitystä organisaatiossa, erityisesti sen johtopaikoilla.
”Eedit Ojalan hieno ja kosketettava puheenvuoro alleviivasi tasa-arvotyön edistämisen välttämättömyyttä. Haluamme LähiTapiolassa avartaa mielikuvaa vakuutus- ja finanssialan miesvaltaisuudesta. Finanssiala kaipaa moniäänisyyttä, sillä taloudellinen päätöksenteko vaikuttaa meihin kaikkiin ja taloudellinen osaaminen on jokaiselle tärkeä kansalaistaito”, Juha Koponen sanoi.
Työelämä tarvitsee yhteistä oppimista
Tamperelainen Venla Taubert, 16, toimi päivän ajan Mikko Niemisen paikalla PwC Suomen toimitusjohtajana. Hän käsitteli eritysesti tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työ-elämässä ja päätöksenteossa.
”Palkkauksen epätasapainoa on pyritty selittämään naisten ja miesten erilaisilla koulutus- ja ammatin-valinnoilla sekä työkokemuksen eroilla. Suomessa naiset ovat kuitenkin nykyään keskimääräisesti koulutetumpia kuin miehet”, toimitusjohtaja Taubert muistutti puheessaan PwC:n henkilöstölle.
Venlan mielestä työelämä tarvitsee yhteistä oppimista ja ymmärryksen luomista, moninaisuutta johtotehtäviin sekä arvostusta työntekijän taustasta tai iästä riippumatta.
”Toimintamme tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Merkittävien ongelmien ratkaiseminen ei ole mahdollista ilman tyttöjen ja naisten ääntä”, Mikko Nieminen sanoi.
Osana päivää PwC Suomi sitoutui ottamaan aktiivisemman roolin monimuotoisen ja inklusiivisen työyhteisön kehittämisessä. PwC aikoo käynnistää koulutuskokonaisuuden inklusiivisuudesta. Henkilöstöstä 75 prosenttia suorittaa koulutuksen tilikausien 2023 ja 2024 aikana.
Nuoret kaipaavat selkokielisempää talousuutisointia
Digissä ja printissä ilmestyvän Talouselämän päätoimittajan Jussi Kärjen paikan valtasi helsinkiläinen Aava Holopainen, 17.
Päivän aikana päätoimittajat kirjoittivat yhteisen pääkirjoituksen, jossa he käsittelivät nuorten taloustaitojen tärkeyttä ja sitä, että median tulisi kirjoittaa talousasioista helpommin ymmärrettävästi.
Lisäksi Aava arvioi Talouselämää tasa-arvon näkökulmasta ja ideoi uusia juttuaiheita.
“Monet ikäiseni nuoret alkavat suunnitella omaan asuntoon muuttamista, ja he tarvitsevat tosi konkreettista tietoa talousasioista.”
Lounastapaamisella Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren kanssa Aava keskusteli muun muassa talouden miesvaltaisuudesta ja haastateltavien moninaisuuden tärkeydestä.
“Tämä on ollut hyödyllinen päivä ja hyvä muistutus siitä, että median pitää olla siellä, missä nuoret ovat. Nuoria pitää myös kuunnella enemmän, kun tehdään heitä koskevia juttuja”, Jussi Kärki sanoi.
