Poika Perun Andeilla koulumatkalla

Reynerin pitkä tie kouluun

Perun Andeilla köyhyydessä elävien lasten koulutus on vaarassa katketa raskaisiin matkoihin ja suureen työmäärään. Plan tukee lasten koulunkäyntiä ja perheiden elinkeinoja.

Plan International
Kuvat:
Erik Thallaug

Reyner asuu Perun Andeilla kolme ja puoli kilometriä merenpinnan yläpuolella. Seitsemänvuotiaan pojan lempipuuhaa on pelata marmorikuulilla kotinsa pihassa.

Reyner pitää myös jalkapallosta ja piirtämisestä, mutta koska hänen perheensä elää köyhyydessä, Reynerillä ja hänen neljävuotiaalla pikkusiskollaan Cinthialla ei ole paperia eikä kyniä. Siksi heidän täytyy löytää muita väyliä luovuuteen. He kaivertavat tikuilla maahan kuvia vuorista, puista ja taloista.

Perheen valkoiseksi kalkitussa kodissa on vain yksi iso huone, joka toimii makuu- ja olohuoneena sekä marsu-farmina. Marsunliha on Andeilla suosittua ravintoa, ja jyrsijöiden kasvattaminen ja myyminen tuo lisätienestejä. Pääelantonsa perhe saa maissin ja perunan viljelystä.

Neljä tuntia päivässä tien päällä

Reyner on herännyt viisivuotiaasta asti aamuvarhain kahden isoveljensä kanssa. Pojat syövät aamiaiseksi usein vain yhden perunan ja aloittavat koulumatkansa ylös vuorenrinnettä. Matka vie veljeksiltä jalan kaksi tuntia.

Pojat kävelevät kouluun säällä kuin säällä. Vuoriston ilmasto on armoton: toisinaan aurinko porottaa, toisinaan jäinen tuuli ja sade piiskaavat kulkijoita. Reyner on usein märkä ja nälkäinen, kun ensimmäinen tunti alkaa.

“Väsyn, koska matka on niin pitkä”, hän sanoo ujosti.

Reyner tietää kuitenkin, että koulunkäynti on tärkeää. Aina kun hän valittaa matkasta, vanhemmat muistuttavat, ettei vaihtoehtoja ole.

Koulupäivä loppuu kahdelta. Silloin kolme veljestä aloittavat kahden tunnin paluumatkan kotikyläänsä.

Kotona Reynerillä on askareita hoidettavana. Hänen vastuullaan on kukkojen ruokkiminen ja lehtien kerääminen marsujen rehuksi. Lasten on osallistuttava pientilan töihin, koska perheen isä ei voi enää työskennellä pudottuaan rakennustelineeltä.

Tukea oppimiseen ja vanhemmuuteen

Reynerin tilanne muistuttaa monien muiden alueella elävien lasten arkea. Perheet elävät niukkuudessa, ja ilmasto tekee maanviljelyksestä vaikeaa. Ilmastonmuutos lisää arvaamattomia säitä.

Lähin terveyskeskus on parin tunnin matkan päässä. Vaikea koronavirustilanne on koetellut maan terveydenhuoltoa ja taloutta, ja vaikutukset tuntuvat myös syrjäisissä vuoristokylissä.

“Olen huolissani lapsistani. Haluan, että he saavat paremman elämän kuin tämä. Tahdon, että he saavat koulutuksen ja ammatin”, Reynerin äiti sanoo.

Vaikka useimmat kylän lapset käyvät koulua, he keskeyttävät usein opintonsa alakoulun jälkeen. Heitä tarvitaan avuksi kotitilojensa töihin.

Joitakin vuosia sitten Reynerin koulu oli romahtamispisteessä, mutta Plan kunnosti rakennuksen. Plan on myös järjestänyt koulutuksia oppilaiden vanhemmille.

Osa vanhemmista ei ole käynyt koskaan koulua. Planin tilaisuuksissa he oppivat, kuinka voivat tarjota lapsilleen parhaat mahdolliset olosuhteet. Koulutukset käsittelevät muun muassa terveellistä ravintoa, väkivallatonta kurinpitoa, läksyjen tärkeyttä sekä liian varhaisten raskauksien estämistä.

Pandemian aikana Plan on lisännyt ympäri Perua tietoa koronaviruksesta ja sen torjumisesta.

Marsufarmi
Reynerin koti toimii myös marsu­farmina. Marsunliha on Andeilla tärkeä osa ravintoa.

Parempi elanto yrittäjyystaidoilla

Plan tukee heikoimmassa asevassa olevia perheitä vuoristokylissä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa.

Reynerin perhe on juuri liittynyt ryhmään, jonka jäsenet saavat tukea yritystoimintaansa. He oppivat uusia taitoja, esimerkiksi kuinka marsuja voi kasvattaa ja myydä tehokkaammin.

Marsufarmi ei kuulu Reynerin tulevaisuuden haaveisiin. Hänen unelma-ammattinsa on jo selvillä:

”Poliisi! Silloin voin huolehtia vanhemmistani ja sisaruksistani. Haluan, että kaksi pikkusiskoanikin pääsevät kouluun ja heistä voi tulla insinöörejä.”