Planin kirjavinkit joulukuusen alle

Valitsimme tämän vuoden kirjoista osuvimmat lahjat erilaisille lukijoille, joita kiinnostavat ihmisoikeudet, tasa-arvo ja eri kulttuurit.

VÄKEVIEN LUKUROMAANIEN SUURKULUTTAJALLE

Brit Bennettin upea esikoisromaani Mikä meidät erottaa on omiaan lomapäivään, jonka voi viettää kirjan kanssa viltin alla – teosta on nimittäin vaikea laskea käsistään.

Taiten rakennettu juoni seuraa neljän naisen elämää Yhdysvalloissa 1950-luvulta 1990-luvulle. Vaaleaihoiset afrikkalais-amerikkalaiset kaksostytöt elävät symbioosissa, kunnes toinen hylkää entisen elämänsä ja päättää ryhtyä valkoiseksi. Toinen taas saa lapsen mustan ihmisoikeusaktivistin kanssa ja palaa lapsuutensa pikkukaupunkiin. Vuosikymmeniä myöhemmin heidän eri maailmoissa kasvaneet tyttärensä kohtaavat sattumalta Los Angelesissa.

Teos kasvaa syvälliseksi pohdinnaksi perhesuhteista, identiteetistä, luokka-asemasta, seksuaalisuudesta ja menneisyyden sovittamisesta. Se ei tuomitse henkilöhahmojensa valintoja vaan kysyy, voimmeko koskaan ymmärtää aidosti toistemme kamppailuja.

Brit BennettMikä meidät erottaa. Tammi 2021.


MATKAKUUMETTA POTEVALLE TOSITARINOIDEN YSTÄVÄLLE

Jos veri vetää maailmalle seikkailemaan, erinomainen vaihtoehto on tarttua Sami Sillanpään reportaasikirjaan Keskellä virtaa Kongo. Helsingin Sanomien toimittaja seilasi vuosi sitten Kongojokea yläjuoksulta Kinshasaan, ensin täyteen ahdetulla jokiproomulla, ”kelluvalla slummilla”, ja sitten puukanootilla.

Kirja on paitsi mukaansatempaava matkakertomus myös silmiä avaava luotaus Kongon historiaan ja nykypäivään. Se käsittelee muun muassa terrorin vuosikymmeniä maan ollessa kuningas Leopold II:n yksityinen siirtomaa, pohjoismaalaisten roolia Kongon valloituksessa ja yksinvaltias Mobutu Sese Sekon ristiriitaista valtakautta.

Teoksen koskettavinta antia ovat pienoismuotokuvat proomun matkustajista, kuten lapsisotilaaksi joutumista paenneesta teinipojasta ja yksinhuoltajaäidistä, joka on menettänyt kaiken mutta jaksaa kannustaa muita.

Sami SillanpääKeskellä virtaa Kongo. HS 2021.


HISTORIALLISTEN ROMAANIEN RAKASTAJALLE

Ensin saimme suomeksi afrikkalais-amerikkalaisen Colson Whiteheadin vavahduttavan koulukotikuvauksen Nickelin pojat (2020), nyt onneksi myös aiemman mestariteoksen Maanalainen rautatie. Se kuuluu muun muassa Barack Obaman suosikkikirjoihin. Whitehead voitti kirjallisuuden Pulitzer-palkinnon kummallakin romaanilla, eikä suotta.

Maanalainen rautatie sijoittuu 1800-luvun Yhdysvaltoihin. Teos seuraa vangitsevalla tempolla nuoren orjan Coran pakoa puuvillaplantaasilta Georgiasta kohti pohjoista, missä orjuus on kielletty. Hänen rinnallaan kulkee orjien vapautusliikkeen elävä henkilögalleria, ja hänen kannoillaan läähättävät paenneiden orjien metsästäjät.

Romaanin nimi viittaa todelliseen verkostoon, joka auttoi orjia pakoon eteläisistä osavaltioista. Maanalainen rautatie saa kirjassa maagisen realismin sävyjä, mutta ennen kaikkea junareitti toimii väkevänä vertauskuvana vapauden tavoittelulle.

Colson WhiteheadMaanalainen rautatie. Otava 2021.


YHTEISKUNNALLISTEN SARJAKUVIEN FANILLE

Millaista on kasvaa tyttönä, kun samaan aikaan pitäisi olla haluttava ja kunnollinen? Miksi ryydyttävät kotityöt kasaantuvat heterosuhteessa yhä useimmiten naiselle? Entä miksi taiteessa ihmisen oletusarvo on mies, jolle nainen on vain halun tai väkivallan kohde?

Riina Tanskasen feministisissä sarjakuvissa arkiset tilanteet tyttöjen kokemusmaailmasta yhdistyvät hulvattomasti ja terävästi populaarikulttuuriin, historiaan ja yhteiskunnalliseen analyysiin. Tyttöhahmojen rinnalla kommentteja laukovat muun muassa mieskasvoiset Patriarkaatti, Tolkun ihminen ja Kapitalismi.

Tympeät tytöt -albumin yhdeksän sarjakuvakertomusta ovat niin tunnistettavia, että naurattavat ja tekevät kipeää yhtä aikaa. Lähin vertailukohta löytyy ruotsalaisen sarjakuvataiteilijan Liv Strömqvistin tuotannosta, mutta Tanskasen tyyli on uniikki. Tähän timanttiseen teokseen kannattaa tarttua, vaikkei yleensä lukisikaan sarjakuvia.

Riina TanskanenTympeät tytöt. Into 2021.


PIENELLE RIIMIEN YSTÄVÄLLE

Nuori runoilija Amanda Gorman nousi maailman tietoisuuteen, kun hän lausui presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa väkevästi runonsa Kukkula jolle kiipeämme. Se julkaistiin pian suomeksi, ja nyt suomeksi on käännetty myös Gormanin lastenruno Muutos soiLoren Long on tehnyt siihen perinteisen mutta valloittavan kuvituksen.

Muutos soi on avoimen yhteiskunnallinen riimiruno, joka kannustaa lukijoitaan ja kuulijoitaan ruohonjuuritason aktivismiin – parantamaan ympärillään olevia asioita yhdessä muiden kanssa. Kuvakirjassa kitaraa kantava tyttö innostaa muita mukaan auttamaan toisia ja huolehtimaan ympäristöstä. Tämä kirja on omiaan herättelemään arvokeskustelua perheen pienimpien kanssa.

Amanda GormanMuutos soi. Tammi 2021.


IHMISSUHTEITA JA IDENTITEETTIÄ POHTIVALLE NUORELLE

Elizabeth Acavedo on yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija, jonka juuret ovat Dominikaanisessa tasavallassa. Hänen kansainväliseen suosioon nousseet nuortenkirjansa kuvaavat teinityttöjen elämää moniperusteisen syrjinnän ristiaallokossa.

Acavedon tuore säeromaani Maata jalkojen alle ankkuroituu lento-onnettomuuteen, jossa kuolee satoja Yhdysvalloista Dominikaaniseen tasavaltaan palaavia siirtolaisia. Kaksi toisistaan tietämätöntä sisarusta – Santo Domingossa asuva Camino ja New Yorkissa asuva Yahaira – menettävät isänsä mutta saavat samalla uuden siskon.

Romaani kulkee YA-romaanin kepeydellä mutta käsittelee painavia aiheita, kuten surua, katkeruutta ja elintasokuilua siskosten todellisuuden välillä.

Elizabeth AcevedoMaata jalkojen alle. Otava 2021.

Tutustu joululahjoituksiin

Joulu on läheisten muistamisen ja yhteisten hyvien tekojen aikaa. Haluaisitko kirjalahjojen lisäksi ilahduttaa läheistäsi aineettomalla lahjalla tai osallistua joulukeräykseen?

Lue lisää >