Muiden auttaminen tuo elämään iloa ja merkitystä

Anna Könönen

Valmistaudumme jouluun ja uuteen vuoteen epävarmassa, pelottavassakin maailmantilanteessa. Venäjän hyökkäys­sota Ukrainaan on tuonut sodan kauhut pitkästä aikaa lähelle suomalaisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat käyneet yhä konkreettisemmiksi Euroopan tappohelteiden, Afrikan sarven ennätyskuivuuden ja Pakistanin tulvien myötä. Maailmanlaajuinen nälkä­kriisi jatkaa syvenemistään.

Samaan aikaan huoli toimeentulosta painaa monia suomalaisperheitä vaikeutuvassa taloustilanteessa. 

Mikä on kehitysyhteistyön ja lahjoittamisen paikka tässä yhtälössä?

Ajattelen, että kriisit ovat kaikessa raskaudessaan myös tilaisuuksia pohtia, mikä elämässä on arvokasta ja tärkeää.

Kun maailma ympärilläni tuntuu lannistavalta, ajattelen toisinaan Arnalda Lucasia, jonka tapasin työmatkalla Mosambikissa. Kuusikymppinen Arnalda on selvinnyt verisestä sisällissodasta, kokenut monta kuivuutta ja menettänyt neljä viidestä lapsestaan.

Silti hän ei ole katkeroitunut tai lannistunut vaan on omistanut elämänsä köyhän yhteisönsä äitien ja lasten auttamiselle. Sisällissodan aikana hän auttoi äitejä synnyttämään viidakon suojissa. Nykyisin hän on Planin vapaaehtoinen terveysvalistaja. Vaikka Arnalda tulee hädin tuskin toimeen pientilallisena, hän on adoptoinut tien poskeen hylätyn orpopojan, jota kutsuu lahjakseen.

Arnalda vaikutti olevan aidosti rauhassa itsensä ja maailman kanssa: hän toteuttaa joka päivä omia arvojaan.

Hän muistuttaa minua siitä, mikä meissä ihmisissä on parasta – kyvystämme huolehtia toisista ja tehdä hyvää vaikeuksienkin keskellä.

Historioitsija Rutger Bregman haastaa kirjassaan ”Hyvän historia” käsityksen ihmislajin itsekkyydestä. Hän esittää, että hyvät teot ja yhteistyö ovat vieneet kaikkina aikoina ihmiskuntaa eteenpäin. Kriiseissäkin suurin osa ihmisistä kykenee epäitsekkyyteen.

Uskon, että jokaiselle löytyy sopiva tapa tehdä hyvää. Meille planilaisille – tukijoille ja työntekijöille – se voi olla aktivismi tasa-arvon puolesta, tiedon lisääminen somessa, kummikirjeen kirjoit­taminen, säännöllinen lahjoittaminen tai aineettoman joululahjan ostaminen. Pienelläkin rahasummalla on suuri merkitys apua tarvitsevien elämässä.

Kun ihminen auttaa muita ja edistää positiivista muutosta maailmassa, hän saa paljon myös itselleen. Tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että hyvät teot lisäävät tehokkaasti omaakin onnellisuutta. Muiden auttaminen vapauttaa elimistöön oksitosiinia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä sekä merkityksen tunnetta.

Kiitos teille, tukijamme ja kumppanimme, että olette olleet tänä haastavana vuonna mukana tekemässä maailmasta reilumpaa paikkaa. Jatketaan myös ensi vuonna toistemme auttamista ja valoisan tulevaisuuden rakentamista!