Lukeminen edistää tasa-arvoa

Kannustamme tänä syksynä vapaaehtoisiamme ja tukijoitamme lukemaan tasa-arvoon liittyviä kirjoja ja jakamaan ajatuksiaan lukupiireissämme. Sivumennen-kirjapodcastin Jonna Tapanainen ja Johanna Laitinen sekä lukuaktivisti Henriika Tulivirta kertovat ajatuksiaan lukemisesta ja jakavat vinkkinsä tasa-arvoa edistävistä kirjoista.

Heidi Kleemola

”Lukeminen merkitsee minulle nousemista arkielämän yläpuolelle, jonkinlaiseen ideoiden maailmaan”, sanoo toimittaja Jonna Tapanainen, joka pitää ystävänsä, kustannustoimittaja Johannan Laitisen kanssa suosittua Sivumennen-kirjallisuuspodcastia sekä @sivumennenpodcast-tiliä Instagramissa ja Facebookissa.  

Jonna Tapanainen ja Johanna Laitinen puhuvat kirjoista, kulttuurista ja feminismistä suositussa podcastissaan Sivumennen.

Jonna ja Johanna kertovat, että oma podcast on ollut jo useita vuosia heidän tärkein lukupiirinsä. 

”Onnekseni myös lähipiirissäni on monia, joiden kanssa puhua kirjallisuudesta, sillä lukemastaan pitää aina päästä jakamaan ajatuksia”, Jonna sanoo. 

Tänä syksynä Jonna aikoo lukea vanhempia naiskirjailijoita, kuten Tove Ditlevsenin, Vivian Gornickin ja Annie Ernauxin teoksia. Viime aikoina hän on syventynyt uudestaan myös Brontën siskosten tuotantoon. 

”Yksi ylittämätön kirjailija minulle on ollut Virginia Woolf, joka kurottelee kielellään aina jonnekin tiedostamattoman tasolle. Myös Zadie Smithiä, Rachel Cuskia, Deborah Levyä, Doris Lessingia ja Margaret Atwoodia fanitan varauksetta.” 

Lukupiirissä sallitaan kaikki ajatukset 

Johannan ja Jonnan mielestä kirjallisuuskeskustelussa on antoisinta huomata, miten eri tavalla ihmiset tulkitsevat kirjoja. 

 ”Lukupiireissä viimeistään ymmärtää, miten monilla tavoilla kirjoista voi puhua. Joskus kirjan avulla päätyy puhumaan omista henkilökohtaisista asioistaan. Joskus taas jää pohtimaan, mitä teos haluaa sanoa. Lukupiirin tärkein piirre on sallivuus. Kaikki huomiot ovat lähtö­kohtaisesti kiinnostavia”, Johanna sanoo. 

”Jokainen meidän podcastiamme kuunnellut tietää ainakin yhden minulle, tai meille, tärkeän kirjailijan: Karl Ove Knausgårdin ja hänen Taisteluni-sarjansa. Joskus parhaimmillaan lukiessa tapahtuu se, että lukijana sulautuu yhteen tekstin ja sen tapahtumien kanssa. Knausgård on mestari tämän illuusion luomisessa”, Johanna arvioi.     

Jonna kertoo etsineensä aina kirjojen kautta joko yhteyttä toisiin ihmisiiin tai ymmärrystä elämästä ja maailmasta.

”Lukemalla ymmärtää, miten samanlaisia toiveita, tunteita ja tavoitteita ihmiset ympäri maailman jakavat ja miten me olemme kaikki yhteydessä toisiimme ja luontoon”, Jonna sanoo.

”Maailma rakentuu monien myyttien ja uskomusten varaan, ja ne ovat usein syntyneet valtaapitävien näkökulmasta. Tarvitsemme uusia ääniä, näkökulmia ja tarinoita, jotta voimme rakentaa oikeasti yhdenvertaista ja solidaarista maailmaa.”

Jonnan kirjavinkit tasa-arvosta: 

  • Tove Ditlevsen: Kööpenhamina-trilogia. Ensimmäisen osan Lapsuus on julkaissut suomeksi S&S vuonna 2021.
  • Elena Ferrante: Napoli-sarja: Loistava ystäväni (WSOY 2016), Uuden nimen tarina (WSOY 2017), Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (WSOY 2018) ja Kadonneen lapsen tarina (WSOY 2018).
  • Maya Angelou: I Know Why the Caged Bird Sings. Random House 1969.

Johannan kirjavinkit tasa-arvosta: 

  • Monika Fagerholm: Diiva. Otava 1988.
  • Marguerite Duras: Rakastaja. Otava 1985.
  • Juhani Aho: Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893). 

Kirjallista happea

”En voi edes kuvitella maailmaa ilman kirjoja, sillä ne ovat niin iso osa elämääni. Lukeminen merkitsee minulle hyvin erilaisia asioita. Joskus kirjat viihdyttävät, joskus lohduttavat ja suututtavat, joskus herättävät uusia ajatuksia. Lukeminen merkitsee minulle kirjallista happea”, sanoo Henriika Tulivirta

Henriika Tulivirta jakaa lukuvinkkejä sosiaalisessa mediassa. Lukukaverina on usein Astrid-koira.

Henriika on lukuaktivisti ja intohimoinen lukija. Hän työskentelee toimittajana ja suunnittelijana kirjallisuusverkkopalvelu Sivupiirissä, jossa hänen tehtävänään on nostaa esiin lasten ja nuorten kirjallisuutta. Henriikan lukuvinkkejä voi seurata myös muun muassa Instagram- ja Twitter-tileillä @tulivirta. Vapaa-aikansakin Henriika viettää lukemalla.

”Minulla on kesken aina noin seitsemän kirjaa, joita vaihtelen fiilikseni mukaan. Välillä täytyy palata lapsuuden lempikirjoihini tai äidin kirjahyllylle.”

Henriika muistaa, miten tärkeää lapsuudessa oli, että kirjoja oli saatavilla. Pekka Töpöhäntä oli ensimmäinen kirja, jonka hän luki itse.

”Lukemiskokemukseen vaikuttaa itse kirjaa enemmän se elämänvaihe, jolloin kirjaa lukee. Luin vähän aikaa sitten TJ Klunen kirjoittaman fantasiaromaanin Talo taivaansinisellä merellä. Se oli ihana hyvän mielen kirja, josta tuli hyvä olo, mikä on tuntunut tärkeältä etenkin korona-aikana”, Henriika sanoo.

Lukupiiri haastaa omia ajatuksia 

Henriika laski vuonna 2018 kaikki lukemansa kirjat. Niitä kertyi 367. 

”Mukana oli myös paljon lastenkirjoja ja kuvakirjoja. Kirjan ei tarvitse olla aina 800-sivuinen klassikko. Kuvakirjat ovat yhtä paljon kirjoja kuin muutkin kirjat.”

Seuraavaksi Henriika aikoo tarttua Anna Jamesin lastenkirjaan Tilly ja kirja­matkaajat. Henriika suosittelee myös aikuisille lasten- ja nuortenkirjoja.

”Esimerkiksi nuortenkirjoissa aiheita käsitellään usein rohkeammin kuin aikuisten kirjoissa. On sääli, että aikuiset jättävät nuortenkirjat hyllyyn vain siksi, että ne on suunnattu nuorille.”  

Henriikan mielestä ei ole välttämätöntä lukea kirjaa aina loppuun. Hän on tehnyt itselleen 30–50 sivun säännön. Jos senkin jälkeen lukeminen takkuaa, hän antaa itselleen luvan lopettaa.  

”Palaan kesken jääneisiin kirjoihin usein myöhemmin uudestaan. Ei ole olemassa kirjaa, joka ei merkitsisi minulle mitään. Huonotkaan kirjat eivät ole turhia, koska ne opettavat, millaiset kirjat ovat hyviä.”

Henriika työskenteli aiemmin kirjastossa, jossa järjesti myös erilaisia lukupiirejä.

”Minulla on lukupiireistä vain hyviä kokemuksia. Lukupiirit tekevät yksinäiseksi mielletystä harrastuksesta sosiaalisen. Kun kuulee muiden ajatuksia kirjoista, voi samalla haastaa omia ajatuksiaan ja tulkintojaan.”

Lukeminen voi pelastaa elämän 

Henriika pitää lukemista tasa-arvoisena harrastuksena esimerkiksi ilmaisten kirjastojen ansiosta.

”Suomessa kaikille opetetaan lukemista ja lukemista pidetään arvossa. Meillä jokainen voi saada kirjastokortin ja päästä lukemaan kirjoja. Lukeminen on harvoja hyvin tasa-arvoisia asioita Suomessa.”

Kirjallisuus edistää Henriikan mielestä tasa-arvoa, koska kirjojen avulla voi tutustua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin.

”Kirjojen avulla saa ymmärrystä toisenlaisesta maailmasta kuin missä itse elää. Lukemalla oppii ymmärtämään sanojen vivahteita ja merkityksiä ja tunnistamaan väärää tietoa. Näin lukeminen voi pelastaa elämiä”, Henriika sanoo.

”Valeuutiset harvoin ajavat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ja ne pyrkivät vaikuttamaan mielipiteisiimme esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan. Tasa-arvoista tulevaisuutta ei voi rakentaa ilman oikeaa tietoa.”

Henriikan kirjavinkit tasa-arvosta: 

  • Koko Hubara: Ruskeat tytöt. Like 2017.
  • Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Atena 2020.
  • Mia Kankimäki: Naiset, joita ajattelen öisin. Otava 2018. 
  • Minna Rytisalo: Rouva C. Gummerus 2018.
  • Holly Bourne: Oonko ihan normaali? Gummerus 2019.
  • Sally Salminen: Katrina. Teos 2018, alkuteos julkaistu 1936.
  • Francesca Cavallo & Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille. S&S 2017.
  • Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin. Tammi 2017.
  • Sanna Mander: Avain hukassa. S&S 2017.
  • Sally Grindley: Silkkipääsky. Otava 2007.