Kirjojen siivin kesälomalle

Kokosimme uutuuskirjoista lukuvinkit monenlaisille lukijoille. Nämä teokset käsittelevät mukaansatempaavasti muun muassa tyttöjen ja naisten asemaa, ihmisoikeuksia sekä antirasismia.

Iida Riekko

Identiteettien mosaiikki

Bernardine Evariston Booker-palkittu romaani Tyttö, nainen, toinen jää epäilemättä feministisen kirjallisuuden kaanoniin. Huikaiseva kudelma tarkastelee useiden henkilöhahmojen kautta naiseutta ja toiseutta jälkikoloniaalisessa Britanniassa.

Romaanin kaksitoista päähenkilöä ovat pääosin mustia ja pääosin naisia, ja heidän tarinansa risteävät odottamattomilla tavoilla. Jokainen kokee syrjintää ja sivuuttamista sukupuolen, etnisyyden, seksuaalisuuden tai luokan – tai niiden kaikkien – perusteella. Romaani ei sorru intersektionaalisessa feminismissään opettavaisuuteen vaan löytää teemojen käsittelyyn raikkaan, lämpimän ja ironisenkin otteen.

Evariston upea kerronta lähestyy runoutta. Tämä säemuotoon kirjoitettu runsaudensarvi kannattaakin lukea kuuntelemisen sijaan.

Bernardine Evaristo: Tyttö, nainen, toinen. Suom. Kaijamari Sivill. WSOY 2022.

Naissotureiden unohdettu tarina

Etiopialais-amerikkalaista kirjailijaa Maaza Mengisteä on jo ehditty verrata edesmenneeseen romaanitaiteen mestariin Toni Morrisoniin, eikä perusteetta. Hänen kerronnassaan on poikkeuksellista väkevyyttä.

Mengisten ensimmäinen suomennettu teos Varjokuningas on lyyrinen historiallinen romaani, joka kuvaa Suomessa heikosti tunnettuja Etiopian historian vaiheita. Se kertoo naisista, jotka tarttuivat aseisiin, kun ylivoimainen Italian armeija hyökkäsi maahan vuonna 1935. Keskushahmoiksi nousevat upseeriperheen palvelijana työskentelevä orpotyttö Hirut ja hänen voimakastahtoinen emäntänsä Aster.

Varjokuningas on koskettaa syvästi sortumatta kuitenkaan sentimentaalisuuteen tai lukijan mielistelyyn. Romaani jää kaikumaan mieleen pitkäksi aikaa.

Maaza Mengiste: Varjokuningas. Suom. Aleksi Milonoff. Atena 2022.

Unelma tasa-arvoisesta maailmasta

Kerrankin tulevaisuuteen sijoittuva romaani, joka ei maalaa maailmanlopun dystopiaa vaan utopian paremmasta maailmasta!

Siiri Enorannan valloittava nuortenromaani Maailmantyttäret sijoittuu tulevaisuuteen, jossa lähes koko planeettaamme hallitsee Maailmankoti. Yhteiskunta perustuu luonnon kunnioittamiselle sekä ihmisten yhdenvertaisuudelle ja vapaudelle. Maailmankodin vastakohta on kapitalismiin takertuva Saarivaltio, jossa ihmiset kilpailevat vähistä resursseista ja pelkäävät muuta maailmaa.

Romaanin tarinaa kertovat viisi erilaista tyttöä, jotka lähtevät seikkailulle selvittämään Maailmankotia piinaavaa mysteeriä. Matka kasvaa allegoriaksi itsensä etsimisestä, mutta vielä tärkeämpiä teemoja ovat yhteys muihin ja erilaisuuden arvostaminen.

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret. WSOY 2022.

Ystävyys valtasuhteiden ristiaallokossa

Vapaus valita kohtalonsa on Ylen toimittajan Annastiina Heikkilän kiinnostava esikoisromaani, jossa näkyy kirjailijan syvä tietämys Ranskan yhteiskunnasta ja entisten siirtomaavaltojen kipupisteistä.

Romaanin dynamiikka rakentuu kahden tytön ristiriitaiselle ystävyydelle. Suomalais-ranskalainen Lea on päässyt opiskelemaan Pariisin eliittiyliopistoon, mutta hänen algerialaistaustainen lapsuudenystävänsä Anisa on jäänyt kotikaupunkiin Nantesiin. Kun Anisan poikaystävä kuolee epäselvissä oloissa poliisirynnäkön aikana, Anisa haluaa saada rasistiseen väkivaltaan sortuneen poliisin tilille keinolla millä hyvänsä. Samaan aikaan Lea joutuu keskelle eliitin vallankäytön ja kolonialistisen perinnön kriisiä.

Nykypäivään sijoittuvien tapahtumien rinnalla kulkee Anisan algerialaisen isoäidin riipaiseva tarina, joka tuo syvyyttä rasismin kuvaukseen.

Annastiina Heikkilä: Vapaus valita kohtalonsa. WSOY 2022.

Rakkautta siirtomaavallan myllerryksessä

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon parhaita vaikutuksia on, että sen ansiosta suurelle yleisölle aiemmin vieraampien kirjailijoiden laatutuotantoa käännetään pikavauhtia suomeksi. Vuoden 2021 nobelistin Abdulrazak Gurnahin vangitseva suurromaani Loppuelämät ilmestyi tänä keväänä Tammen Keltaisessa kirjastossa. Toivottavasti saamme pian suomeksi myös muita sansibarilaissyntyisen brittikirjailijan teoksia.

Loppuelämät kuvaa siirtomaavallan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. 1900-luvun alussa Itä-Afrikkaa riepottelivat Saksan ja Britannian johtamat armeijat. Romaanin keskushenkilöt Ilyas ja Hamza päätyvät taistelemaan saksalaisten riveissä. Samaan aikaan Ilyaksen sisar Afiya pelastuu orjuudesta kauppiaan taloon.

Hamzan ja Afiyan kohdatessa syttyy väkevä rakkaus, johon väkivaltainen siirtomaavalta kuitenkin heijastuu niin konkreettisella kuin psykologisella tasolla.

Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät. Suom. Einari Aaltonen. Tammi 2022.

Sota varjostaa lapsuutta Ukrainassa

Ukrainalaisten lasten kohtalot ovat nousseet tänä vuonna puheenaiheeksi monessa perheessä. Kotimaassaan tunnetun kirjailijan ja ihmisoikeusaktivistin Larysa Denysenkon lastenkirja Maja ja ystävät voi auttaa pohtimaan, miten lapset Ukrainassa elävät ja miten sota vaikuttaa heihin.

Vuonna 2017 ilmestynyt kirja kertoo neljäsluokkalaisesta Majasta ja hänen luokkakavereistaan. Kirjassa näkyy vahvasti, miten sodan varjo on ollut lasten yllä jo siitä asti, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan vuonna 2014. Yhden luokkalaisen isä on kadonnut taistelussa Venäjää vastaan, toinen on kotiseudultaan pakolaiseksi joutunut Krimin tataari, kolmannen vanhemmat ovat siirtolaisina ulkomailla.

Kirja synnytti kohun, koska päähenkilön Majan perheessä on kaksi äitiä. Maja ja ystävät on omiaan herättämään keskustelua paitsi sodan vaikutuksista myös ihmisten moninaisuudesta ja yhtäläisestä ihmisarvosta.

Larysa Denysenko: Maja ja ystävät. Suom. Eero Balk. Tammi 2022.