Kategoriat Pitkät jutut

Plan-lehti 2/2022

”Joinain päivinä emme syö mitään”

Vakava ruokakriisi koettelee Guatemalaa. Sen vaikutukset osuvat erityisen kovaa lapsiin sekä raskaana oleviin ja imettäviin naisiin. Plan auttaa perheitä selviytymään kriisistä.

Anna MacSwan

Kuvat:

Nelson Cadenas

Mustuneesta kattilasta kohoava savu täyttää majan, johon ruokoseinät siivilöivät ulkona porottavan auringon valoa. 19-vuotias Francisca hämmentää pataa tyytymättömänä. Ruoaksi on tänäänkin vain laiha keitos oman maan vihanneksista.

Francisca odottaa ensimmäistä lastaan ja kantaa huolta vauvansa terveydestä. Hänen kotimaataan, Väli-Amerikassa sijaitsevaa Guatemalaa, koettelee historiallisen ankara ruokakriisi. Myös Franciscan perhe kärsii ruokapulasta. Se tarkoittaa akuuttia terveysriskiä sekä nuorelle äidille että hänen vauvalleen.

”Kun ruokaa ei ole, tunnen oloni nälkäiseksi ja janoiseksi enkä pysty työskentelemään. Erityisesti minua huolestuttaa se, että olen niin voimaton”, Francisca kertoo.

Guatemalan alkuperäisväestöön kuuluva Francisca asuu Quichén alueella, jossa yli kaksi kolmesta lapsesta kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Koko maassa liki puolet lapsista on aliravittuja.

Väestöstä viidennes kärsii vakavasta ruokapulasta, mikä tekee Guatemalasta yhden maailman nälkäisimmistä maista.

Koronapandemia syvensi ruokakriisiä

Francisca kutoo työkseen perinteisiä kankaita. Hänen aviomiehensä valmistaa tiiliä. Vaikka molemmat tienaavat rahaa, perheen tulot eivät takaa riittävää ravintoa. Ruoan hinta on noussut viime aikoina nopeasti, ja sen jakelussa on vakavia ongelmia.

”Ennen söimme ruokaa, jota saimme kaupasta, mutta nyt syömme sitä, mitä pystymme kasvattamaan itse. Aamiaiseksi on perunoita liemessä, lounaaksi vihanneksia ja illalliseksi papuja”, Francisca kuvailee vähäkalorista ruokavaliotaan.

Aliravitsemus on erityisen vaarallista raskaana oleville ja imettäville tytöille ja naisille, koska se lisää keskenmenon ja synnytyksessä menehtymisen todennäköisyyttä. Jos äiti on aliravittu, vauvan riski syntyä kuolleena tai kuolla vastasyntyneenä kohoaa. Äidin aliravitsemus on yhteydessä myös vauvan alhaiseen syntymäpainoon ja kehityksen hidastumiseen.

Ruokapulasta ja aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä oli Guatemalassa kasvussa jo ennen koronaviruspandemiaa, mutta pandemia heikensi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ruokaturvaa. Heihin kuuluu myös Franciscan perhe.

Jyrkät tuloerot köyhimpien ja rikkaimpien välillä ovat leimallisia Latinalaisen Amerikan maille, ja Guatemalassa ne ovat vielä muuta maanosaa suurempia. Maassa vallitsee syvä epätasa-arvo rikkaan valkoisen vähemmistön ja suurelta osin köyhyydessä elävän alkuperäisväestön välillä.

Maataloudesta riippuvaiset alkuperäiskansan yhteisöt ovat erityisen haavoittuvia talouden ja politiikan heilahteluille sekä luonnonmullistuksille.

”Pandemia vaikutti meihin, koska olimme lukittautuneita koteihimme emmekä voineet enää mennä ulos ja työskennellä”, Francisca sanoo.

Ruokapulaa syventävät myös ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sään ääri-ilmiöt. Kuivuudet, tulvat ja myrskyt ovat pilanneet satoja.

Tavoitteena oman yrityksen perustaminen

Nälkä on yksi pääsyistä siihen, että guatemalalaiset muuttavat suurin joukoin maasta etsimään parempaa elämää ja toimeentuloa. Suosituin kohdemaa on Yhdysvallat. Sinne lähti myös Franciscan käly puoli vuotta sitten. 

”Hän halusi auttaa tytärtään, jonka täytyy saada käydä koulua ja kasvaa. Minä en kuitenkaan suunnittele lähtöä, koska pärjäämme täällä mieheni kanssa.”

Francisca on päässyt mukaan Planin hankkeeseen, joka tukee naisten yritystoimintaa. Osa ryhmän naisista on saanut esimerkiksi siemeniä viljelyksilleen tai kotieläimiä kasvatettavaksi. Francisca on vasta liittynyt ryhmään, joten oma yritys on vasta suunnitteluvaiheessa.

Plan ehkäisee ja vähentää aliravitsemusta tukemalla monin tavoin perheiden toimeentuloa ja lisäämällä yhteisöjen tietoa äitiysterveydestä, lasten terveyden tukemisesta, ravitsemuksesta, hygieniasta sekä väkivallan haitoista. Avun piirissä on noin 6 000 perhettä Guatemalan maaseudulla.

Francisca odottaa innostuneena ja jännittyneenä äidiksi tuloa. Hän toivoo, ettei hänen lapsensa joudu kokemaan samanlaisia vaikeuksia kuin hän itse.

”Haaveeni on pärjätä, kehittyä ihmisenä ja auttaa yhteisöäni menemään eteenpäin. Minulla on paljon tavoitteita, ja tiedän, että Plan auttaa minua saavuttamaan ne.”

Apua ja uusia mahdollisuuksia köyhimmille perheille

Oscar Caal Quej, 35, pyytää quichélaisen kylän lapsia seisomaan mahdollisimman ryhdikkäinä seinää vasten. Sitten hän mittaa, onko kukin kasvanut odotetusti vai onko aliravitsemus pysäyttänyt pituuskasvun.

Oscar työskentelee Planin hankkeessa, josta Francisca ja moni muu saavat apua. Hän näkee joka päivä ruokakriisin ankarat vaikutukset.

“Maamme talous oli vakavassa jamassa jo ennen pandemiaa, mutta pandemia ja hurrikaanit Eta ja Iota ovat suistaneet köyhimmät perheet todelliseen kriisiin”, hän sanoo.

“Nälkä johtuu usein työttömyydestä. Ilman työtä ei ole ruokaa. Pula työpaikoista ajaa miehiä ja naisia itäisestä Guatemalasta esimerkiksi Hondurasiin ja Yhdysvaltoihin etsimään töitä.”

Oscar kollegoineen pyrkii luomaan ihmisille työmahdollisuuksia kotiseudullaan.

“Tuemme maanviljelijöitä esimerkiksi hankkimaan siemeniä ja tuottamaan broilerinlihaa. Tarjoamme teknistä tukea, koulutusta ja muuta apua, jotta ihmiset saavat uusia mahdollisuuksia.”

Oscarin tehtävänä on myös löytää perheitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja saada heidät mukaan Planin tuen piiriin. Vähävaraisimmat saavat käteisapua, jotta ne voivat ostaa välttämättömiä tarvikkeita.

Nälkä ja mahdollisuuksien puute kiihdyttävät siirtolaisuutta

Alicia, 50, kävelee vakavana maissipellollaan Quichén rajaseudulla. Okranväriset korret ovat tyhjiä: sato on epäonnistunut täysin. Sateita ei tullut, ja multa halkeilee kuivuuttaan.

Korsien seassa juoksee myös kolme pientä lasta. He ovat Alician lapsenlapsia, jotka asuvat isoäitinsä kanssa.

”Tyttäreni lähti, jotta hänen lapsensa saisivat aamiaista, lounasta ja päivällistä”, Alicia sanoo.

Alicialla ei ole säännöllisiä tuloja. Ennen pandemiaa hän teki keikkatöitä kotiapulaisena ja maatiloilla, mutta nyt hän saa rahaa vain myymällä kasvattamiaan kanoja.

Tytär työskentelee toisessa osassa Guatemalaa, missä hän tienaa noin 90 euroa kuussa. Kun rahaa on tarpeeksi, hän aikoo matkustaa Yhdysvaltoihin.

Vaikeimpana pandemia-aikana maasta lähtevien guatemalalaisten määrä laski hetkellisesti, mutta vuonna 2021 siirtolaisuus lisääntyi ennätyksellisen paljon. Moni ylittää rajan ilman passia tai selvää määränpäätä. 

Guatemalasta, etenkin Quichén kaltaisilta rajaseuduilta, lähtee paljon myös yksin matkustavia lapsia. Ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta ovat heille merkittäviä riskejä.

Ruokakriisin lisäksi siirtolaisuutta ruokkii puute laadukkaasta koulutuksesta, terveydenhuollosta sekä työpaikoista. Väkivalta ja jäykät patriarkaaliset sukupuolinormit ajavat etenkin naisia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä maasta.

Guatemala on toisaalta myös merkittävä läpikulkumaa sekä kohdemaa muualta Latinalaisesta Amerikasta tuleville ihmisille.

Plan tukee parhaillaan Guatemalassa noin neljäätuhatta pakolaista, siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Se tarjoaa heille taloudellista tukea ja lastensuojelupalveluita. Plan myös auttaa muualta tulleita lapsia pääsemään kouluun ja sopeutumaan yhteisöönsä.

Lasten tulevaisuus vaakalaudalla

Alicia annostelee posliinikuppiin velliä ja ojentaa sen tyttärentyttärelleen, joka alkaa särpiä ruokaansa.

”Lapset eivät ole terveitä, koska eivät saa tarpeeksi ravintoa. Joinain päivinä emme syö mitään. Tällä hetkelläkään meillä ei ole syötävää sääolojen takia”, Alicia sanoo.

Planin työntekijät ovat havainneet, että Guatemalan perinteisissä yhteisöissä pojat ja miehet syövät ennen tyttöjä ja naisia, jos ruokaa on vähän. Taustalla vaikuttaa patriarkaalinen arvomaailma sekä ajatus siitä, että pojat ja miehet tekevät raskaampaa työtä kuin kotitöistä vastaavat tytöt ja naiset. 

Alicia ei kuitenkaan erottele sukupuolen mukaan, kuka lapsenlapsista saa syödäkseen. Hän suree, että ruokaa on liian vähän kaikille ja että se on ravintoarvoiltaan köyhää. Usein ateriat koostuvat nuudeleista, joihin isoäiti lisää mahdollisuuksien mukaan vihanneksia.

”Toivon enemmän kuin mitään, että tyttäreni pystyy takaamaan lapsilleen hyvän tulevaisuuden ja koulutuksen. Se on minulle tärkeää, koska en itse saanut koulutusta, jonka avulla olisin pystynyt tekemään jotain elämässäni. En osaa edes kirjoittaa”, Alicia kertoo.

”Minun tehtäväni on nyt huolehtia lapsenlapsistani, kun heidän äitinsä taistelee heidän tulevaisuutensa puolesta.”