Lausunto Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta

1. Johdanto

Plan International Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman luonnoksesta vuosille 2026–2033. Pidämme äärimmäisen tärkeänä, että Suomi jatkaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanemista täysimääräisesti ja pitkäjänteisesti. Toimeenpanosuunnitelma mahdollistaa työn jatkamisen keskittyen niihin painopisteisiin, joista Suomi on aiemmin saanut huomautuksia. Keskitymme lausunnossamme kommentoimaan erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten asemaa toimeenpanosuunnitelmassa.

Plan International on lastenoikeus- ja humanitaarinen järjestö, joka parantaa heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, elämää. Plan tavoittelee oikeudenmukaista maailmaa, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Plan työskentelee yli 80 maassa.

1.1 Toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja lähtökohdat

Tytöt ovat Istanbulin sopimuksen määritelmän mukaisesti haavoittuvassa asemassa oleva henkilöitä, joihin voi kohdistua myös iän lisäksi muitakin haavoittuvuustekijöitä, kuten esimerkiksi maahanmuuttajatausta, vamma tai ihonväri. Onkin tärkeää tunnistaa risteävät haavoittuvuustekijät, sillä useat kyselyt, selvitykset ja tutkimukset osoittavat juuri tyttöjen ja nuorten naisten kokevan seksuaalista häirintää, ahdistelua ja väkivaltaa. Myös GREVIO on kehottanut Suomea vahvistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta naisiin kohdistuvasta ja sukupuolistuneesta väkivallasta, mukaan lukien risteävän syrjinnän riskissä olevat tytöt. Toimeenpanosuunnitelma ei kuitenkaan tuo vahvasti esille toimenpiteitä erityisesti tyttöihin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Suosittelemme varmistamaan suunnitelman jatkovalmistelussa, että väkivallan vastaisen työn käsite tarkoittaa myös tyttöjä ja mainitsee heidät omana ryhmänään.

1.3 Toimeenpanosuunnitelman toteutuksen koordinointi ja seuranta

Toimenpanosuunnitelma nojaa vahvasti moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa järjestöt ja kansalaisyhteiskunta ovat aktiivisesti mukana toteuttamassa Istanbulin sopimusta – tämä on kannatettava suunta. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä järjestöjen kanssa, mihin järjestökenttä on sitoutunut niin normien muuttajina, tiedon lisääjinä kuin palvelujen tuottajinakin. Nykyinen järjestöjä kohtaava haaste on rahoituksen riittämättömyys, joka korostuu entisestään tulevien vuosien järjestöleikkausten myötä. Tämä kehitys on ehdottomasti tunnistettava Istanbulin sopimuksen velvoitteiden toteuttamisen näkökulmasta. Plan on samaa mieltä Naisjärjestöjen Keskusliiton huomiosta, että järjestöjen asema tulee selkeyttää ja kirjata rakenteellisesti ohjelmaan, mukaan lukien rahoitus, osallistumisen muodot ja nimetty vastuutaho.

Lisäksi luonnoksessa todetaan, että toimenpiteiden toteutukselle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta. Tämä vaikuttaa suunnitelman toteutuksen kunnianhimoisuuteen, aikatauluun ja tehokkuuteen. Pidämme tätä huomioitavana asiana erityisesti nykyisessä taloustilanteessa, jossa eri hallinnonaloille kohdistuu leikkauksia edellä mainitun järjestösektorin lisäksi. Plan yhtyy Naisjärjestöjen Keskusliiton lausuntoon siinä, että suunnitelman ja sen toimenpiteiden toteuttamiseksi on korvamerkittävä erilliset resurssit.

1.4 Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan esiintyvyys

Toimeenpanosuunnitelma sisältää ensimmäistä kertaa myös digitaalisissa ympäristöissä tai digitaalisin keinoin käytetyn väkivallan Istanbulin sopimuksen soveltamisalalla. Kiitämme tämän näkökulman sisällyttämistä, sillä erityisesti tytöt ja nuoret naiset kokevat väkivaltaa usein verkossa ja digitaalisesti. Plan Internationalin toteuttaman kyselytutkimuksen (https://plan-international.org/publications/free-to-be-online/) mukaan Suomessa 42 % 15–25-vuotiaista tytöistä ja nuorista naisista on joutunut sosiaalisen median alustoilla häirityksi. Suunnitelman jatkovalmisteluun ehdotamme, että Planin ja UN Women Suomen koordinoiman Generation Equality -nuorten ryhmän julkaiseman Oikeus olla online -manifestin (https://plan.fi/wp-content/uploads/2024/11/Oikeus-Olla-Online-2.0.pdf) suosituksia hyödynnetään lausuttavana olevassa toimenpidesuunnitelmassa.

2. Tavoitteet ja toimenpiteet

Toimenpanosuunnitelman sisältää runsaasti toimenpiteitä, mutta monet niistä on esitetty ehdotuksen tai mahdollisuuden tasolla. Toimenpiteiden toteutumiseksi ei ole myöskään määritelty selkeitä vastuullisia toimijoita, aikatauluja, seurantatapaa tai vaikuttavuusmittareita. Tämä vaikeuttaa suunnitelman kunnianhimoista toteuttamista.

Toimenpiteessä 1.5 on tavoitteena selvittää seksuaalisen häirinnän torjumisen hyviä käytäntöjä yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Plan International Suomi on mielellään mukana tämänkaltaisessa yhteistyössä. Toimenpiteessä ehdotetaan myös häirinnän vastaisen verkoston perustamista. Tällainen kansalaisjärjestöjen verkosto on käynnistetty elokuussa Planin johdolla. Myös muut järjestöt, ministeriöt ja muut toimijat ovat tervetulleita verkostoon. Ehdotamme myös, että hyvien käytäntöjen selvittämiseen otetaan aktiivisesti mukaan sellaiset järjestöt, jotka toimivat erityisesti miesten ja poikien kanssa. Kuten suunnitelmassa mainitaan, miehillä on merkittävä rooli naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja vähentämisessä.

Plan International Suomi toteutti keväällä 2024 tyttöjen oikeuksien tilanneanalyysin (https://plan.fi/wp-content/uploads/2024/05/Tyttojen-oikeuksien-tilanneanalyysi-Suomessa-2024.pdf) Suomessa. Siinä tyttöjen oikeuksia suurimmin uhkaavat ilmiöt ovat seksuaalinen häirintä, sukupuolistunut väkivalta ja mielenterveyden haasteet. Kuten toimeenpanosuunnitelmastakin käy ilmi, Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9. luokkalaisista häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua oli viimeisen vuoden aikana kokenut 45 prosenttia tytöistä. Plan International Suomi kannattaa häirinnän vastaisen työn rakenteiden vahvistamista (mm. toimenpide 2.2) ja peräänkuuluttaa vahvoja toimia tyttöihin kohdistuvien uhkien purkamiseksi.