Kriisien jälkeinen jälleenrakennus tarvitsee aina myös tyttöjä

Tyttöjen, naisten ja vähemmistöjen osallistuminen kriisien jälkeiseen jälleenrakentamiseen parantaa rauhan onnistumista. Tytöt, naiset ja vähemmistöt ovat ratkaisevia tekijöitä kestävän jälleenrakennuksen onnistumisessa konfliktin jälkeen, peräänkuuluttaa eduskunnan tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.

”Sukupuoli vaikuttaa merkittävästi siihen, millä tavoilla kriisi koettelee. Tytöt kohtaavat todennäköisemmin seksuaalista väkivaltaa, kärsivät nälästä ja joutuvat pakkoavioliittoihin. Nämä ovat sukupuolittuneita haasteita, jotka on ratkaistava yhdessä tyttöjen ja naisten kanssa”, toteaa ryhmän puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen.

Plan Internationalin tuore tutkimus State of the World’s Girls 2024 tuo ilmi, että konflikteissa 27 %:lle tytöistä ja naisista seksuaalinen ja sukupuolistunut väkivalta on jokapäiväinen riski. Tutkimukseen haastateltiin 10 000 lasta ja nuorta kymmenestä maasta.

”Tasa-arvo ja rauha kulkevat käsi kädessä. Sukupuolten välinen epätasa-arvo lisää konfliktien todennäköisyyttä, ja konfliktit puolestaan heikentävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Tasa-arvotyössä on siten aina kyse paitsi ihmisoikeuksista, myös rauhan ja demokratian rakentamisesta sekä osallistumisen mahdollisuuksista”, jatkaa ryhmän varapuheenjohtaja Pinja Perholehto.

Konfliktien vaikutukset tyttöihin ja naisiin ovat elinikäisiä. Tämän vuoksi tytöt ja naiset tarvitsevat konflikteissa räätälöityä, sukupuolen ja iän huomioon ottavaa tukea. Esimerkiksi seksuaalisen väkivallan kokemukset edellyttävät psykososiaalista apua ja yksilöllistä neuvontaa, joita on harvoin tarjolla ensiapuna. Jälleenrakennus on tilaisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa ja vahvistaa tyttöjen ja naisten roolia kaikilla aloilla.

”Sukupuolinäkökulma on äärimmäisen tärkeä konfliktin estotoimissa, humanitaarisessa avussa, rauhan rakentamisessa ja jälleenrakennuksessa. Tasa-arvomaa Suomen kannalta on ainoastaan järkevää liittyä mukaan koalitioihin, jotka tuovat tätä näkökulmaa jälleenrakennusprosesseihin, kuten Ukraina on Suomea kesäkuussa Berliinin jälleenrakennuskonferenssissa pyytänyt”, painottaa ryhmän varapuheenjohtaja Hanna Kosonen.

Tytöt ja naiset tulee ottaa myös mukaan osapuoleksi jälleenrakentamisessa ja rauhanneuvotteluissa. Suomi on tavoitellut naisten korkeampaa osallistumisastetta kriisinhallinnassa. Siviilikriisinhallinnassa naisten osuus on laskenut viime vuosina. 

”Suomi painottaa ulkopolitiikassaan naisten, tyttöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ja aseman edistämistä. Näiden ihmisryhmien äänen täytyy kuulua vahvemmin ulkopolitiikassa myös osallistumalla”, päättää Pihla Keto-Huovinen.

Eduskunnan tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä edistää poliittisia päätöksiä, jotka parantavat globaalisti tyttöjen oikeuksia ja tuo maailman tyttöjen asemaa esille julkisessa keskustelussa. Jäseninä on eri puolueiden kansanedustajia. Asiantuntijasihteerinä toimii lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi.