Alla näet hakuasi vastaavat sisällöt. Mikäli et löytänyt etsimääsi, tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin tai ota yhteyttä.
Artikkelit, 24.9.2024
Tässä ovat historian ensimmäiset Planin tyttöpalkinnon finalistit
Julkistamme voittajan 10. lokakuuta juhlassa, jonka juontaa Tuija Pehkonen. Lavalla nähdään muun muassa laulaja AmenA Ruotsista, Tiktokista tuttu runoilija Ranja Omena sekä Planin nuoria aktiiveja.
Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Planin tyttöpalkinnon. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin Suomessa toimivia ihmisiä ja yhteisöjä, jotka edistävät tyttöjen oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa.
Julkistamme voittajan 10. lokakuuta juhlassa, jonka juontaa Tuija Pehkonen. Lavalla nähdään muun muassa laulaja AmenA Ruotsista, Tiktokista tuttu runoilija Ranja Omena sekä Planin nuoria aktiiveja.
Palkintojuhlassa esittäytyvät finalistit, jotka ovat ehdolla Planin tyttöpalkinnon saajaksi. Illan aikana selviää historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinnon voittaja.
Kuka tahansa on saanut ehdottaa kesän aikana palkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ehdotuksia tuli 137 ja eri ehdokkaita 59. Plan International Suomi on valinnut ehdokkaiden joukosta viisi finalistia.
Planin tyttöpalkinnon finalistit ovat Suomeen muuttaneita naisia tukeva yhdistys DaisyLadies ry, valokuvaaja ja journalisti Meeri Koutaniemi, naisia IT-alalle kannustava Mimmit koodaa -ohjelma, sukupuolistuneen väkivallan asiantuntija Solomie Teshome sekä Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoskokonaisuus Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.
Palkinnolla huomiota tasa-arvon tienraivaajille
Planin tyttöpalkinnon voittajan valitsee tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tuomaristoa johtaa vuonna 2024 kansanedustaja Fatim Diarra (vihr). Tuomaristoon kuuluvat S-ryhmän mediajohtaja Päivi Anttikoski, yrittäjä Sointu Borg, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok), somevaikuttaja Joonas Pesonen, professori Helena Ranta, aktivisti Katariina Räikkönen, toimittaja-kirjailija Rauli Virtanen ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
”Sukupuoleen perustuva syrjintä, kehorauhan häirintä ja mahdollisuuksien puute eivät ole tyttöjen ongelmia vaan yhteiskunnan ongelmia. Vaatii rohkeutta haastaa eriarvoistavat rakenteet ja tehdä ennakkoluuloja näkyviksi. Siksi koen tärkeäksi, että voimme Planin tyttöpalkinnolla nostaa esiin ja tukea rohkeita ihmisiä, jotka raivaavat tietä tasa-arvolle joka päivä”, Diarra sanoo.
Planin tyttöpalkintoa sponsoroivat Huhtamäki, Radisson Blu Seaside, Roschier, SOK ja Solita.
DaisyLadies ry
Turkulainen yhdistys DaisyLadies ry edistää Suomeen muuttaneiden naisten asemaa ja osallisuutta yhteiskunnassamme. DaisyLadiesin muutosteoria on, että mitä suurempi osa perheenäideistä pääsee aidosti osallisiksi uuteen kotimaansa, sitä paremmin koko perhe voi. Äitien asenteella ja esimerkillä on valtava merkitys lasten kotoutumisessa ja varsinkin tyttöjen elämässä. DaisyLadiesin työssä valtaväestöön kuuluvat vapaaehtoiset tekevät sitoutunutta työtä yhdessä Suomeen muuttaneiden naisten kanssa. Lukuisat vaikuttavat hankkeet tukevat laaja-alaisesti naisten ja perheiden arkea.
Meeri Koutaniemi
Valokuvaaja ja journalisti Meeri Koutaniemi on kuvannut koko uransa ajan vähemmistöjen, naisten ja tyttöjen asemaa. Yli 70 maassa työskennellyt Koutaniemi on avannut suuren yleisön silmiä tyttöjen kohtaamille ihmisoikeusloukkauksille. Hän on dokumentoinut naisiin kohdistuvan vallan ja kontrollin muotoja ympäri maailmaa sekä väkivallan seurauksia konfliktien ja sotien keskellä elävien tyttöjen ja naisten tarinoiden kautta. Hänen kuvakerronnassaan ovat aina läsnä toivon ja vastarinnan elementit. Koutaniemi luennoi ja tekee opetustyötä aktiivisesti eri maissa. Hän on nostanut julkiseen keskusteluun useita tyttöjen vapauteen ja koskemattomuuteen liittyviä kysymyksiä.
Mimmit koodaa
IT-alalla toimivien naisten perustama Mimmit koodaa -ohjelma on lisännyt merkittävästi tyttöjen ja naisten kiinnostusta miesvaltaista teknologia-alaa kohtaan. Ohjelma etsii ratkaisuja rakenteelliseen haasteeseen: kun naiset ovat aliedustettuina teknologian kehittäjinä, IT-ratkaisut eivät palvele naisia ja tyttöjä parhaalla mahdollisella tavalla. Jopa tekoäly puhuu suomea miesten tavoin. Tämän vinouman voi korjata vain saamalla lisää naisia teknologia-alalle. Mimmit koodaa -ohjelma on toiminut kuusi vuotta ja saanut aikaan vaikuttavia tuloksia. Se viestittää tytöille, että IT-ala on monipuolinen ja maailmaan voimakkaasti vaikuttava vaihtoehto työuralle.
Solomie Teshome
Ihmisoikeusliiton sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome on tehnyt jo yli 15 vuotta vaikuttavaa työtä kunniaan liittyvän väkivallan, kuten tyttöjen sukuelinten silpomisen ja avioliittoon pakottamisen, torjumiseksi Suomessa. Teshome taistelee tyttöjen oikeuksien puolesta tekemällä ennaltaehkäisevää asennemuutostyötä yksilöiden ja yhteisöjen parissa. Etiopiasta Suomeen pakolaisena tullut Teshome tavoittaa työssään valtakunnallisesti useita kieliryhmiä. Pitkän uransa aikana hän on kehittänyt menetelmiä, joiden avulla ihmiset rohkaistuvat keskustelemaan avoimesti vaikeista aiheista.
Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin
Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen kirja Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin sekä samanniminen näytelmä Kansallisteatterissa ovat merkittäviä kulttuuritekoja ja yhteiskunnallisia puheenvuoroja, jotka syventävät suuren yleisön ymmärrystä vähemmistötaustaisten tyttöjen asemasta. Kirja ja näytelmä pureutuvat muun muassa tyttöjen sukuelinten silpomiseen, maahanmuuttajataustaisten tyttöjen työtaakkaan ja valkoisen feminismin ongelmallisuuteen. Ne tarjoavat samastumispintaa ja tukea vähemmistötaustaisille tytöille, jotka ovat olleet pitkään aliedustettuina Suomen kirjallisuudessa ja näyttämötaiteessa.