Artikkelit, 14.1.2022

Smartupeista uusia taitoja ja tukea työllistymiseen tuhansille nuorille

Nuori nainen istuu tuolilla ja hymyilee.

Nuorten yrittäjyyttä ja innovaatioita tukevat Smartup Factory -innovaatiotyöpajamme ovat viidessä vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa Etiopiassa ja Ugandassa. Koulutuksen käyneet nuoret ovat saaneet lisää itseluottamusta ja osallistuneet yhteisönsä päätöksentekoon. 

Kuvat: Plan International  

Ugandassa ja Etiopiassa sijaitsevat nuorten Smartup Factory -innovaatiotyöpajamme ovat viiden toimintavuotensa aikana vahvistaneet nuorten asemaa ja mahdollisuuksia, osoittavat keskuksista tehdyt ulkopuoliset arvioinnit.

”Evaluaatiot vahvistavat sen, että olemme onnistuneet luomaan turvallisen ja helposti lähestyttävän tilan, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat maksutta koulutusta ja mentorointia. He oppivat työelämässä tärkeitä tietoja ja taitoja ja luovat verkostoja, mikä on edistänyt heidän mahdollisuuksiaan työllistyä tai luoda oma bisnes”, kertoo Ugandan Smartupien vetäjä Tobby Ojok.

Nuorille mahdollisuus kehittää innovatiivisia ratkaisuja

Fred (vas.) opiskeli Smartupissa mm. videokuvausta, valokuvausta, yrittäjyyttä ja yleisiä elämäntaitoja. Hän haki ja sai Smartupin innovaatiorahan, jonka tuella hän perusti oman yrityksen. Fred toimii edelleen mentorina Smartupissa ja on opettanut kuvaamista jo 250 nuorelle.

Smartupit syntyivät oivalluksesta, että vähävaraisissa yhteisöissä asuvilla nuorilla on ensi käden tietoa oman yhteisönsä haasteista mutta vain harvoin mahdollisuuksia ja resursseja kehittää niihin innovatiivisia ratkaisuja. 

”Tavoitteemme on tuoda innovaatiot kaikkien ulottuville. Innovaatiot voivat tarkoittaa uudenlaista urapolkua, oman yritystoiminnan kehittämistä tai vaikkapa osallistumista uudenlaiseen vapaaehtoisohjelmaan. Tulokset ovat myös paljon kestävämpiä, kun nuoret itse kehittävät ratkaisuja sen sijaan, että joku ulkopuolinen kehittää niitä heille”, Ojok kertoo. 

Neljä kuukautta kestävän koulutuksen aikana 17–26-vuotiaat nuoret oppivat muun muassa tietokoneen käyttöä, markkinointia, taloustaitoja, esiintymistä, palvelumuotoilua ja johtajuutta. Lisäksi he voivat valita esimerkiksi valokuvausta, taide- ja käsityöaineita, ilmastokestäviä viljelytekniikoita ja digitaalisia teknologioita. Tytöille on lisäksi järjestetty koodausleirejä ja johtajakoulutuksia.

Kampalalaisessa slummissa kasvanut Stanley on yksi ensimmäisistä kurssin käyneistä.

”Opimme Smartupissa palvelumuotoilua. Saimme tehtäväksi palata omiin yhteisöihimme, tunnistaa niissä olevia ongelmia ja etsiä niihin ratkaisuja. Omassa yhteisössäni suurimmat haasteet ovat liian varhaiset raskaudet, huumeet ja nuorisotyöttömyys. Niihin halusin löytää ratkaisun”, Stanley kertoo.

Tukeakseen nuorten työllistymistä Stanley alkoi viljellä sieniä Smartupista saamansa innovaatiorahan turvin. Sittemmin toiminta on laajentunut muun muassa ilmastokestävien vihannesten viljelyyn, kenkien ja kestositeiden valmistukseen ja kampaamotoimintaan. Toiminnassa on mukana kymmeniä nuoria. Lisäksi Stanleyn perustama yhdistys neuvoo nuoria seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvissä asioissa. 

“Olen kiitollinen, että sain käydä Smartupissa. Kaikki, mitä tänä päivän olen, on sieltä lähtöisin”, Stanley sanoo.  

Hyötyä koko yhteisölle


Mukyala sai Smartupissa tietoa mm. oman yrityksen perustamiseen. Nyt hänellä on oma menestyksekäs kampaamo, ja hän pystyy elättämään itsensä ja perheensä. Lisäksi hän siirtää oppimaansa nuorille äideille, joilla ei ole koulutusta ja joiden on vaikea elättää itsensä.

Ojokin mukaan suurin osa Smartup-koulutuksen käyneistä nuorista on työllistänyt itsensä.

”Kaupungeissa pojat ja nuoret miehet ovat perustaneet esimerkiksi graafista suunnittelua, videointipalveluja tai tietokonekoulutusta tarjoavia yrityksiä. Osa on työllistynyt esimerkiksi telealan yrityksiin tai puhelinkeskuksiin.”

Monet kurssin käyneet tytöt ja nuoret naiset ovat perustaneet kosmetiikkakauppoja, kampaamoita, leipomoita ja käsityöyrityksiä. Maaseudulla moni perustaa yrityksen kimpassa. 

”Eräs tyttöjen ryhmä perusti yhdessä kestositeitä valmistavan yrityksen. Tällä hetkellä he myyvät siteitä kauppoihin ja paikallisiin kouluihin, ja he myös opettavat nuoria valmistamaan siteitä ja kertovat heille kuukautishygieniasta.” 

Kannustamme nuoria perustamaan yrityksiä paikkakunnille, joilla Planilla on kummitoimintaa.

”Osa nuorista valmistaa esimerkiksi vihkoja tai saippuaa. Jos he perustavat yrityksensä maaseudun kummiyhteisöön, yhteisö voi ostaa saippuat ja vihot paljon lähempää eikä heidän tarvitse hakea niitä kaupungista. Kuukautissiteitä ja saippuaa myyvät nuoret voivat samalla edistää hygieniatietoutta, sillä he ovat saaneet siihenkin Smartupissa koulutusta.”

Idean toteutukseen nuoret voivat hakea kerran vuodessa jaettavaa Smartup-innovaatiorahaa. Jos yritys alkaa menestyä, se voi työllistää myös muita nuoria. Näin kaikki hyötyvät. 

Lisää itseluottamusta ja kunnioitusta 

Urbaaniin viljelyyn keskittyvän Ghetto go Green -ohjelman tavoitteena on tukea nuoria sopeutumaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Vapaaehtoiset ylläpitävät 50:tä viljelmää.

Ugandassa tehdyn arvioinnin mukaan valtaosa kurssille osallistuneista, erityisesti tytöistä, sai lisää itseluottamusta ja koki saaneensa kunnioitusta myös muiden nuorten ja yhteisönsä silmissä. 

Yksi hankkeen tärkeä tavoite on vahvistaa johtajuutta ja tukea erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuuksia osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. 

”Kohteenamme ovat kaikkein syrjäytyneimmät ja haavoittuvimmissa yhteisöissä asuvat nuoret. Kun he tulevat meille, heillä ei ole itseluottamusta eivätkä he uskalla ilmaista itseään. Kurssin aikana he rohkaistuvat ilmaisemaan mielipiteensä”, kertoo Etiopian Smartupien ohjelmapäällikkö Zerahun Haile Mariam

Samalla nuoret alkavat kunnioittaa muita nuoria ja yhteisönsä jäseniä. 

Smartupien vaikuttava työ nuorten parissa onkin jo poikinut paljon yhteistyötä paikallishallinnon ja yritysten kanssa, ja kurssilta valmistuneita nuoria pyydetään usein kouluttajaksi erilaisiin projekteihin.

Nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeiksi ovat osoittautuneet myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevat kurssit. Arvioinneissa nuoret kertoivat saaneensa lisää tietoa sukupuolten tasa-arvosta, perhesuunnittelusta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja alkaneensa välttää riskikäyttäytymistä, kuten suojaamatonta seksiä. 

Nuoret mentoreina ja kouluttajina 

Nuoret valmistavat kestositeitä ja myyvät niitä muun muassa kouluihin Girl Smart Pad -projektissa Ugandan Kawempessa. Sen perusti joukko Smartupin käyneitä nuoria. He myös kertovat kuukautishygieniasta kouluissa ja opettavat koululaisia valmistamaan kestositeitä.

Eräs Smartupien ainutlaatuisuus on se, että nuoret itse toimivat niissä mentoreina ja pyörittävät keskusten päivittäistä toimintaa. 

”Nuorten merkittävä rooli oman yhteisönsä haasteiden ratkaisijoina on tunnistettu alusta asti. Nuorelta nuorelle -malli on nuorille tärkeä viesti siitä, että he aidosti omistavat prosessin ja voivat kehittää sitä strategisesti”, Tobby Ojok sanoo.  

Vaikka viiteen vuoteen mahtuu paljon onnistumisia, haasteitakin riittää. Suurimpia niistä ovat pitkät etäisyydet maaseudulla, keskusten riittämättömät resurssit ja se, ettei nuorilla usein ole varaa matkustaa keskuksiin. Käytännön haasteita on tuonut myös kurssien suuri suosio nuorten äitien parissa. 

”Koronapandemia on lisännyt teiniraskauksia ja nuorten äitien määrää. Heille Smartupit voivat olla ainoa mahdollisuus kouluttautua. Heidän on otettava pienet lapsensa mukaan, mutta tiloja ei ole suunniteltu tähän. Siksi kehitämme parhaillaan lapsiystävällisiä tiloja”, Ojok kertoo.

Smartupien kysyntä on muutenkin räjähtänyt koronapandemian aikana, koska Ugandassa koulut ovat olleet suljettuina pian kaksi vuotta. Smartup-keskusten tilat saatiin avattua tietyin rajoituksin. 

”Valitettavasti joudumme käännyttämään todella monet pois. Nyt pyrimme avaamaan uusia keskuksia lähemmäs yhteisöjä, jotta useampi pääsisi mukaan eikä heidän tarvitsisi kävellä niin pitkiä matkoja.” 

Fakta: 

  • Ensimmäinen Smartup Factory -innovaatiotyöpaja perustettiin Ugandan Kampalaan vuonna 2016 Suomen ulkoministeriön tuella. Nyt Ugandassa on kymmenen keskusta ja Etiopiassa kaksi. 
  • Ugandassa lähes 9 000 nuorta ja Etiopiassa 980 nuorta on osallistunut kursseille. 
  • Pitkän aikavälin tavoite on, että keskukset pystyvät jatkamaan toimintaansa itsenäisesti tai yhteistyökumppaneiden kanssa ilman Planin rahallista tukea. 
  • Tyttösponssimme ja yritystukijamme ovat mukana tukemassa Smartup Factory -innovaatiotyöpajoja.
Ecuadorilainen Yadira kädet puuskassa tiiliseinän edessä.
Tyttösponssi

Tytöt samalle viivalle

Tyttösponssina olet tyttöjen liittolainen ja tasa-arvon puolustaja. Kuukausilahjoituksellasi varmistat, että tytöt eivät jää sukupuolensa takia taka-alalle.

Tule mukaan
Kolme tansanialaista tyttöä seisoo rinnakkain ja pitelee Planin jakamia hygieniatarvikkeita.
Yritysyhteistyö

Tule mukaan yrityksenä

Yhdessä yritystukijoidemme kanssa edistämme tasa-arvoa, vähennämme köyhyyttä ja parannamme lasten elämää.

Tutustu yritysyhteistyöhön
Nuoria tietokonetta käyttämässä Ugandassa.
Smartup

Ääni nuorille

Smartup Factory -innovaatiotyöpajojen lähtökohtana on ajatus nuorista oman elämänsä parhaina asiantuntijoina.

Lue lisää
Blogit, 6.5.2024

Työn tarkoitus löytyi nuorten kohtaamisesta

Kun huomaa, että omalla toiminnalla on positiivinen vaikutus nuoriin, tuntee tekevänsä jotain oikein, kirjoittaa Janne Lodewijks.
Kuvassa Giggeli -yrityksen kuvituskuva, jossa kaksi miesoletettua halaavat toisiaan ja katsovat eteenpäin. Taaimmaisella miehellä on ruskeat hiukset ja edessä olevalla vaaleat hiukset.
Blogit, 29.4.2024

Kehomyönteisempi maailma ilman tabuja ja häpeää

Avoin kehonkuva ja seksuaaliterveys murtavat tabuja ja edistävät mielenterveyttä, kirjoittavat kehopositiivisuusprojekti Giggelin perustajat Isaac Jyväsjärvi ja Aaro Angerpuro.
Piirroskuva, jossa sinisellä taustalla on erilaisia käsiä.
Blogit, 27.2.2024

Monimuotoisuus ei ole muotisana vaan avain nykyaikaisen organisaation menestykseen

Nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota voi erehtyä pitämään trendisanoina. Sitä ne eivät kuitenkaan ole. Ne ovat olennainen osa jokaisen aikaansa seuraavan ja menestyvän yrityksen toimintaa, Baharak Bashmani kirjoittaa.