Kategoriat Pääkirjoitus

Plan-lehti 4/2024

Kriisit ja konfliktit tekevät työstämme tärkeämpää kuin koskaan

Ossi Heinänen

Me Planissa uskomme, että kaikilla lapsilla tulee olla turvallinen lapsuus. Konfliktit, kriisit ja luonnonmullistukset haittaavat lasten arkea ja estävät heidän unelmiensa toteutumisen.

Ilmastonmuutos kylvää luonnonkatastrofeja, kuivuutta ja nälkää esimerkiksi Afrikan sarvessa. Pitkittyneet aseelliset kriisit jatkuvat muun muassa Syyriassa, Afganistanissa, Myanmarissa ja Ukrainassa. Viime aikoina konfliktit ovat eskaloituneet entisestään esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, puhumattakaan Gazan valtavasta humanitaarisesta kriisistä. Sudanissa sisällissota on luonut uuden tuhoisan kriisin.

Tällä hetkellä yli 117 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin tällä vuosisadalla. Yli puolet jää maansisäisiksi pakolaisiksi. Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella tai on paennut sellaiselta.

Plan International auttaa näitä lapsia. Me toimimme yli 80 maassa ja olemme usein paikalla jo ennen kriisiä. Vuonna 2023 autoimme 88 kriisissä ja katastrofissa ympäri maailmaa. Humanitaarinen työmme tavoitti yli 22 miljoonaa lasta ja aikuista.

Tytöt ja nuoret naiset ovat sukupuolensa ja ikänsä takia usein haavoittuvimmassa asemassa yhteisössään. Kriisi- ja konfliktialueilla tytöt kohtaavat seksuaalista väkivaltaa, heitä siepataan pakkoavioliittoihin ja he ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi. Tytöt eivät myöskään saa tarvitsemiaan seksuaali- ja lisääntymispalveluita.

Plan varmistaa, että tytöt ja heidän erityistarpeensa huomioidaan myös kriiseissä ja konflikteissa. Suojelemme tyttöjä sukupuolistuneelta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja pakko­avioliitoilta. Parannamme tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuuksia käyttää turvallisia vessoja sekä vesipisteitä ja jaamme kuukautis­tarvikkeita. Turvaamme myös koulutuksen ja varhaiskasvatuksen jatkumisen.

Kriisit lisäävät niin humanitaarisen avun kuin kehitysyhteistyön tarvetta kaikkialla maailmassa. Kansalaisjärjestöjen työ on tärkeämpää kuin koskaan.

Työmme ei olisi mahdollista ilman rahoittajien ja lahjoittajien tukea. EU:n ja YK:n lisäksi Suomen ulkoministeriön tuella on suora vaikutus työhömme. Toivon, että Suomi tunnistaa sekä tehtävänsä globaalin solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjänä että kansalaisjärjestöjen merkityksen.

Olen erittäin huolissani nykyisen hallituksen valtavista leikkauksista kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen rahoitukseen. Tämän vaali­kauden 1,2 miljardin euron leikkausten jälkeen kehitysyhteistyön rahoituksen taso on vain puolet kymmenen vuoden takaisesta.

Meidän on täysin mahdollista hoitaa omat asiamme kuntoon tinkimättä maailman köyhimpien lasten auttamisesta. Se on inhimillinen velvollisuutemme. Lisäksi se on Suomen kannalta järkevää, koska maailman kriisit vaikuttavat myös meidän turvallisuuteemme ja hyvin­vointiimme.