Suomi laatii tasa-arvon edistämiseksi ulkopolitiikassa strategian. Tytöt ja naiset huomioidaan kehityspolitiikassa erityisryhmänä ja vuoteen 2023 mennessä 85 prosenttia uusista kehitysyhteistyöhankkeista edistää yhtenä tavoitteenaan sukupuolten tasa-arvoa.

Kehitysyhteistyön rahoitus nostetaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL) vuoteen 2027 mennessä, ja rahoituksen nostolle laaditaan tiekartta tällä hallituskaudella. Tiekarttaan sisällytetään suunnitelma siitä, miten 0,2 prosenttia BKTL:sta ohjataan vähiten kehittyneille maille  ja kehitysyhteistyön rahoituksesta 15 prosenttia ohjataan kansalaisjärjestöjen kautta. 

Suomi vahvistaa ja toteuttaa kansainvälisessä yhteistyössään oikeudenmukaista ja sukupuolten tasa-arvoa edistävää ilmastopolitiikkaa, joka pyrkii hiilineutraaliuteen jo vuonna 2030, viimeistään vuonna 2035, ja hiilinegatiivisuuteen sen jälkeen. Kansallisessa ilmastopolitiikassa toteutetaan Ilmastopaneelin suositukset sekä kuullaan lapsia ja nuoria ilmastotoimien toteuttamisessa. 

Suomi nostaa kansainvälisen ilmastorahoituksen 200 miljoonaan euroon vuodessa. Yli 25 prosenttia rahoituksesta ohjataan vähiten kehittyneille maille. Ilmastorahoitus ohjataan tasapuolisesti ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista tukevaan työhön.

Humanitaariset kriisit yleistyvät ja pitkittyvät. Siksi Suomi kasvattaa humanitaarisen työn rahoitusta ja tukeaan järjestöjen humanitaariselle työlle. Humanitaarisen työn rahoitus palautetaan vähintään vuoden 2014 tasolle (n. 105 milj. euroa). Mahdollisuus monivuotiseen rahoitukseen säilytetään ja joustavuutta vastata akuutteihin kriiseihin parannetaan. Humanitaarisen työn rahoituksen kriteerien läpinäkyvyyttä sekä ennustettavuutta parannetaan.

Humanitaarisen työn rahoitusta ohjataan entistä enemmän koulutukseen, ja erityisesti tyttöjen erityistarpeet huomioidaan.

Kestävän kehityksen osaaminen ja globaalit kansalaistaidot sisältyvät oppimista, kasvatusta ja nuorisotyötä ohjaaviin poliittisiin ohjelmiin ja linjauksiin. Suomi vahvistaa nuorten itsenäistä toimijuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.