Tutkimus: Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista nuorista kokee yksinäisyyttä

Ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat arjessaan paljon iloa ja tyytyväisyyttä ja suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen. Yksinäisyys, syrjintä sekä työmahdollisuuksien ja valtaväestöön kuuluvien kavereiden puute ovat kuitenkin merkittäviä haasteita, Plan International Suomen kyselytutkimus osoittaa.

Plan International Suomen tuore kyselytutkimus valottaa ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia Suomessa. Verianin toteuttamaan tutkimukseen osallistui 149 nuorta pääkaupunkiseudulta.

Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaistaustaiset nuoret suhtautuvat elämäänsä ja tulevaisuuteensa pääosin myönteisesti. 65 % vastaajista tuntee elämässään iloa ja tyytyväisyyttä koko ajan tai usein, ja noin neljännes silloin tällöin. Vain 9 % kokee iloa ja tyytyväisyyttä harvoin tai ei koskaan.

”On upeaa nähdä, että Suomeen muuttaneiden nuorten hyvinvointi ja tulevaisuudenusko ovat vahvat, sillä Suomen tulevaisuus on monimuotoinen ja kansainvälinen. Nuorissa on valtava määrä potentiaalia, jota yhteiskuntamme tulee  tunnistaa ja tukea paremmin. Tutkimus nostaa esiin myös hälyttäviä epäkohtia, joihin on puututtava”, sanoo Maria Wikberg, Planin maahanmuuttajatyön päällikkö.

Vain joka toisella on valtaväestöön kuuluvia kavereita

Myönteisten tulosten vastapainoksi lähes puolet (43 %) nuorista tuntee usein yksinäisyyttä tai ulkopuolisuutta. Tulos ei ole suorassa yhteydessä ilon ja tyytyväisyyden kokemuksiin.

Noin puolella vastaajista (52 %) on valtaväestöön kuuluvia kavereita. Naisilla valtaväestöön kuuluvat kaverit ovat selvästi harvinaisempia (42 %) kuin miehillä (62 %).

Vastaajista 6 % kokee syrjintää tai kiusaamista jatkuvasti tai usein. Hieman yli viidennes (21 %) arvioi kokeneensa syrjintää tai kiusaamista joskus ja 17 % harvoin. Lähes puolet (48 %) kertoo, ettei heillä ole näitä kokemuksia.

Vastaajat ovat kokeneet kiusaamista ja syrjintää erityisesti valtaväestöön kuuluvien nuorten taholta (36 %) ja maahan muuttaneiden nuorten taholta (24 %). Useampi kuin joka viides (22 %) kiusaamista ja syrjintää kokeneista kertoo, että kiusaaja on ollut valtaväestöön kuuluva aikuinen.

”Näiden lukujen taustalla on ihmisiä ja tunteita. Kiusaaminen ja syrjintä vaikuttavat ihmisten tulevaisuuteen ja luovat epävarmuutta. Ne eivät vaikuta vain nuorten elämään vaan myös koko yhteiskuntaan.”, sanoo Planin aktiivi Joudi Chikho, joka on asunut Suomessa neljä vuotta.

Lähes kaikki (79 %) nuorista ilmoittavat, että heillä on paikkoja, joissa he tuntevat olonsa turvalliseksi ja joissa he voivat olla oma itsensä. Avovastauksissa turvallisina paikkoina korostuvat koti ja koulu.

Rodullistava opinto-ohjaus ja työnsaannin vaikeudet heikentävät osallisuutta

Kyselytutkimus osoittaa, että työllistyminen on ulkomaalaistaustaisille nuorille merkittävä haaste. Lähes puolet (46 %) vastaajista ei ole löytänyt töitä Suomesta, vaikka olisi halunnut tehdä töitä. 
38 % vastaajista kertoo, että heitä on ohjattu koulussa opiskelemaan eri alaa, kuin mille he itse olisivat halunneet.

”Yläasteella halusin mennä lukioon, mutta opinto-ohjaajani sanoi vuosi ennen hakua, että suomen kielen takia en pääsisi lukioon. Opinto-ohjaajani oli tosi mukava ja auttoi minua muuten tosi paljon, mutta koska hän sanoi näin, en enää yrittänyt opiskella enemmän ja parantaa keskiarvoani. Opinto-ohjaajan pitäisi kannustaa nuorta sinne, minne nuori haluaa. Hän vaikuttaa opiskelijoiden mieleen”, Planin aktiivi Razieh Rezaei kertoo.

”On tärkeää, että opinto-ohjaaja tukee ja antaa hyviä neuvoja, mutta ei lannista”, Planin aktiivi Mohammed Qadar Abdi Issetäydentää.

Planin maahanmuuttajatyön päällikön Maria Wikbergin mielestä tulokset ilmentävät sitä, että koulujen opinto-ohjauksessa ja työmarkkinoilla on edelleen rakenteellista rasismia.

“Planin nuortenryhmissä kohtaamme vuodesta toiseen Suomeen muuttaneita tyttöjä, joita on ohjattu lähihoitajaopintoihin, vaikka heitä kiinnostaisi jokin muu opintopolku”, Wikberg sanoo.

Vastaajat kokevat silti voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä. 70 % nuorista arvioi, että pystyy vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin erittäin paljon tai paljon. Vain 10 % pitää vaikutusmahdollisuuksiaan omaan elämäänsä vähäisinä tai olemattomina.

Selvästi harvempi (40 %) kertoo pystyvänsä vaikuttamaan Suomen yhteiskuntaan erittäin paljon tai paljon. Joka neljäs vastaaja (27 %) kokee, että pystyy vaikuttamaan yhteiskuntaan vähän tai ei lainkaan.

Nuorten digitaidot ovat vahvalla tasolla: 76 % on täysin tai osittain sitä mieltä, että osaa käyttää digilaitteita ja digitaalisia palveluita riittävän hyvin.

Nuorten hyvinvointi ja osallisuus puhuttavat SuomiAreenassa

Tutkimus toteutettiin internetkyselyinä Planin järjestämissä tilaisuuksissa pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa ja Planin ryhmissä toukokuussa 2024. Vastaajat ovat 16–34-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia nuoria ja nuoria aikuisia, ja aineisto edustaa kattavasti eri ikäryhmiä ja sukupuolia. Puolet (48 %) vastaajista on asunut Suomessa kaksi vuotta tai vähemmän. Viidennes (19 %) on syntynyt Suomessa.

Plan julkistaa tutkimustulokset Suomen suurimman yhteiskunnallisen tapahtuman SuomiAreenan käynnistyessä. Planin lavakeskustelussa 25.6. klo 16 Suomeen muuttaneet nuoret Joudi Chikho, Razieh Rezaei ja Mohammed Qadar Abdi Issekeskustelevat tutkimuksen tuloksista yhdessä kansanedustaja Bella Forsgrénin, nuorisotutkija Marja Peltolan ja Planin maahanmuuttajatyön päällikön Maria Wikbergin kanssa. Keskustelun juontaa toimittaja Zahra Karimy.

• Lataa tutkimusraportti tästä linkistä.
• Lue lisää Planin keskustelusta SuomiAreenassa tästä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Maria Wikberg, maria.wikberg@plan.fi, p. 050 478 2527

Planin viestintäjohtaja Anna Könönen, anna.kononen@plan.fi, p. 050 555 8098

Planin aktiivi, kokemusasiantuntija Joudi Chikho, p. 046 686 2345