Kategoriat Lyhyet jutut

Plan-lehti 2/2022

Yhä useampi nuori uskaltaa puolustaa oikeuksiaan 

Vuodenvaihteessa päättynyt nelivuotinen kehitysohjelmamme edisti tuloksekkaasti tasa-arvoa ja rohkaisi nuoria vaatimaan itselleen tärkeitä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita.

Inka Kovanen

Kuvat:

Plan International

Nyt tiedän, miksi tytöillä ja naisilla on kuukautiset. Tiedän myös, miksi alaikäisenä ei kannata mennä naimisiin.”  

Näin kertoi laosilainen 12-vuotias Vannisa koulunsa kerhossa, jossa nuoret keskustelevat tasa-arvosta ja tyttöjen oikeuksista. Vannisan yhteisössä monet tytöt joutuvat alaikäisenä naimisiin ja synnyttämään, vaikka heidän kehonsa eivät ole siihen valmiita.

Koulujen kerhot ovat yksi osa ulkoministeriön ja tyttösponssien tukemaa My Body. My Future -kehitysohjelmaamme, jonka ensimmäinen nelivuotiskausi päättyi vuodenvaihteessa.

Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa toteuttamamme ohjelman päätavoite oli edistää tyttöjen ja nuorten naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Tässä myös onnistuimme, kertoo ohjelmasta teettämämme ulkopuolinen arvio.

“Pääsaavutus on ollut nuorten voimaantuminen. Myös nuoret itse kertoivat, että ohjelmalla oli ollut myönteisiä vaikutuksia heidän elämäänsä ja itsetuntoonsa”, arvioinnissa todetaan.

Yhä useampi nuori toimii tasa-arvon puolesta

Luvut puhuvat puolestaan. Tasa-arvosta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä myönteisesti ajattelevien tyttöjen ja poikien osuus kasvoi ohjelmakauden alun 24 prosentista 63 prosenttiin.

Arvioinnin mukaan “teini-ikäiset tytöt ja pojat ovat omaksuneet tietoa, asenteita ja toimintatapoja, joita tarvitaan itsenäisten ja terveellisten päätösten tekemiseen.”

Myönteiset asenteet konkretisoituivat myös toiminnaksi. Nelivuotiskauden alussa toiminta-alueillamme teettämässämme kyselyssä neljäsosa nuorista kertoi toimivansa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien puolesta. Neljä vuotta myöhemmin jo 78 prosenttia sanoi toimivansa näin.

Nuoret rohkaistuivat puhumaan herkistä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista jopa julkisesti yhteisökeskusteluissa ja -radioissa. Esimerkiksi suosituissa Champions of Change -ryhmissä nuoret keskustelivat elämäntaidoista ja kuukautisterveydestä ja vahvistivat itseluottamustaan.

Nuorten itsensä mielestä suurimpia muutoksia olivat yhteisöjen ja kotien normeissa tapahtuneet muutokset. Ne näkyivät esimerkiksi kotitöiden tasaisempana jakautumisena ja tukena tyttöjen oikeudelle käydä koulua.

“Jos ikäiseni poika teki ennen [projektia] kotitöitä, minulla oli tapana pilkata häntä. Nyt ymmärrän, että tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisia, ja tuemme veljeni kanssa toisiamme kotitöissä”, ohjelman arviointiin osallistunut etiopialainen teinityttö kertoi.

Nuoret vaativat seksuaali- ja lisääntymispalveluita 

Lisääntyneen tiedon ansiosta nuoret rohkaistuivat vaatimaan ja käyttämään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita. Alkukyselyssä 41 prosenttia toiminta-alueidemme nuorista kertoi hyödyntävänsä palveluita. Kauden lopussa luku oli jo 61 prosenttia.  

Paikallisten palveluntuottajien ja viranomaisten kanssa tekemämme yhteistyön ja koulutusten ansiosta palvelut olivat myös aiempaa nuorisoystävällisempiä.  

“Ohjelmamme aikana myös vanhempien ja yhteisöjohtajien suhtautuminen tasa-arvoon ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin muuttui myönteisemmäksi, mikä rohkaisi nuoria hakemaan palveluita. Palveluntuottajat taas kertoivat tunnistavansa nuorten tarpeet aiempaa paremmin”, kertoo ohjelmajohtajamme Annukka von Kaufmann.

Palveluiden saatavuudessa oli kuitenkin yhä haasteita. Esimerkiksi Mosambikissa ja Laosissa terveysalan työntekijöiden vähäinen määrä vaikeutti palvelujen saamista. Myös koronaviruspandemia rajoitti palveluja.  

“Kriisit vahvistavat haitallisia normeja ja stereotypioita ja vaikuttavat siksi erityisen raskaasti tyttöihin ja nuoriin naisiin”, von Kaufmann sanoo.

“Koronapandemian aikana pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin vaikeutui entisestään, kun liikkumista rajoitettiin ja terveysalan työntekijöitä siirrettiin pandemian vastaisiin toimiin. Siksi koronatyömme keskittyi pitkälti myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden turvaamiseen ja vahvistamiseen.”

Pandemia ei kuitenkaan kääntänyt laskuun niiden tyttöjen määrää, jotka voivat säännöllisesti käyttää kuukautissiteitä. Jo noin 90 prosenttia toiminnassamme mukana olevista tytöistä voi käyttää siteitä. Vahvistimme muun muassa paikallista kestositeiden tuotantoa Ugandassa, Mosambikissa ja Etiopiassa. Tämä toi nuorille samalla lisäansioita.

Vaikutimme ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle asti 

Jotta työmme olisi kestävää, toimimme niin paikallisesti yhteisöissä kuin kansallisen tason toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Laosissa kehitimme terveysministeriön kanssa nuorisoystävällisten palveluiden ohjekirjan, jota käytetään nyt eri puolilla maata. Koronapandemian iskettyä teimme tiivistä yhteistyötä useiden eri maiden terveysviranomaisten kanssa, jotta viruksen leviäminen hidastuisi.  

Edistimme myös nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua päätöksentekoon. Vaikka pandemian aikana fyysisiä kohtaamisia ja tapahtumia rajoitettiin, nuoret ottivat kantaa ja jakoivat tietoa toisilleen ja yhteisöilleen esimerkiksi paikallisradioiden välityksellä.

“Pandemian aikana kansalaisyhteiskunnan toimijat ja paikalliset kumppanimme kehittivät uusia ja innovatiivisia tapoja jakaa tietoa ja tukea lasten opiskelua koulusuluista huolimatta. Samalla ne mahdollistivat tiedon jakamisen entistä laajemmalle, ja se tulee säilymään rajoitusten kadottuakin”, von Kaufmann sanoo.

Tammikuussa käynnistyi My Body. My Future. -ohjelman toinen nelivuotiskausi, joka jatkaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä Suomen ulkoministeriön ja tyttösponssien tuella.