Kategoriat Pitkät jutut

Plan-lehti 2/2025

Vammaiset tytöt purkavat esteitä toistensa tieltä

Planin tyttöpalkinnon voitti Vammaiset tytöt -media ja -yhteisö. Se tekee vammaisten tyttöjen kokemuksia näkyviksi ja tarjoaa vertaistukea nuorille, jotka kokevat toistuvaa syrjintää ja ulossulkemista.

Heidi Kleemola

Kuvat:

Mikko Toivonen,

Aaro Keipi

”Haluamme tuoda yhteisömme avulla vammaisia tyttöjä näkyviksi. Kysees­sä on joukko, joka on muuten aika näkymätön”, Vammaiset tytöt -median nuori tuottaja Anniina Lehtinen sanoo. 

Plan International Suomi myönsi 9. lokakuuta Planin tyttöpalkinnon toista kertaa. Tuomaristo valitsi voittajaksi Vammaiset tytöt -median ja -yhteisön. Se on vaikuttava ja voimauttava media, jossa vammaiset tytöt tuottavat sisältöä toisille vammaisille tytöille.

Planin tyttöpalkinnon tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä ja yhteisöjä, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Kuka tahansa sai ehdottaa kesän aikana palkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ehdotuksia tuli 105 ja eri ehdokkaita 64.

Plan nimesi kolme finalistia, jotka olivat Vammaisten tyttöjen lisäksi Suomen YK-nuorisodelegaatti Adina Nivukoski ja ammattiliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Voittajan valitsi tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tuomaristoa johti media- ja somepersoona Sointu Borg.

Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että Vammaiset tytöt on rakentanut kipeästi kaivatun meiltä meille -yhteisön tytöille, jotka kohtaavat yhteiskunnassamme moniperusteista syrjintää.

”Vammaiset tytöt on yhteisö, joka ei pelkästään hyödytä yhteisössä mukana olevia vaan tekee vammaista tyttöyttä näkyväksi merkittävällä tavalla, jollaista Suomessa ei olla ennen nähty”, tuomariston jäsen, aktivisti Katariina Räikkönen sanoo.

Jokainen on tervetullut yhteisöön

Vammaiset tytöt on luonut vertais­tuellisen yhteisön tytöille, jotka jäävät helposti vammansa vuoksi ulkopuolisiksi muista yhteisöistä. Rusetti ry:n alainen ja Kalevala Korun tukema toiminta edistää vammaisten tyttöjen näkyvyyttä yhteiskunnassa.

Yhteisössä on mukana näkö-, kuulo-, liikunta- ja kehitysvammaisia sekä kroonisesti sairaita ja autismin kirjolla olevia tyttöjä. Toiminta on suunnattu pääasiassa 13–29-vuotiaille. Koska yhteisön tytöt asuvat eri puolilla Suomea, ryhmä toimii enimmäkseen etätapaamisissa ja yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Lisäksi pienempi sosiaalisen median työryhmä ideoi tuottaja Anniina Lehtisen kanssa sisältöjä yhteisön Instagram- ja Tiktok-kanaviin.

Vammaiset tytöt on turvallinen yhteisö, jossa kaikki saavat osallistua omalla panoksellaan tai halutessaan vain seurata sisältöjä.

”Tämä on yhteisö, johon kaikki ovat tervetulleita. Toimintamme perustuu itsemäärittelyyn. Kaikki, jotka kokevat olevansa vammaisia tyttöjä tai nuoria naisia, ovat tervetulleita. Kaikki tietävät, että jokaisella yhteisömme jäsenellä on jokin vamma tai pitkä­aikaissairaus, eikä kukaan kyseenalaista toisen tapaa toimia”, Rusetti ry:n järjestö­päällikkö Anni Täckman sanoo.

Vammaiset tytöt kokevat monenlaista syrjintää 

Noin 15 prosenttia maailman väestöstä on vammaisia. Vammaiset ihmiset, etenkin tytöt, jäävät kuitenkin edelleen helposti ulkopuolelle yhteiskunnassa. Ulkopuoliseksi jää usein jo fyysisten portaiden ja kynnyksien takia.

”Esteettömyys on toistuva teema yhteisömme keskusteluissa. Tytöt puhuvat usein siitä, miten haluaisivat mennä johonkin paikkaan, mutta paikka on esteellinen. Silloin tulee tunne, että on ulkopuolinen”, tuottaja Anniina Lehtinen sanoo.

Vammaiset tytöt kokevat myös moniperustaista syrjintää elämän eri alueilla.

”Tyttöporukkamme on hyvin moninainen. Yhteisömme jäsen voi kokea syrjintää siksi, että on vammainen henkilö ja tyttö. Moni kokee, ettei nuoria kuunnella, ja kun on vammainen nuori, saa vielä heikommin äänensä kuuluviin. Samalla joku vammainen nuori kokee syrjintää myös siksi, että edustaa seksuaali­vähemmistöä”, järjestö­päällikkö Anni Täckman sanoo.

Koska syrjinnän kokemukset ovat tuttuja, yhteisön tytöille on tärkeää, että sisällöt ovat mahdollisimman saavutettavia. Kun tytöt jakavat Whats­App-ryhmässä valokuvia, he kuvailutulkkaavat ne. Myös ääniviestien sisältö kirjoitetaan auki.

”Tästä on tullut yhteisön normaali tapa toimia. Ryhmän jäsenillä on erilaisia vammoja, ja tytöille on tärkeää, että kaikki tulevat kuulluiksi”, Anni Täckman sanoo.

Yhteisöstä itsemyötätuntoa ja vertaistukea

Tunne siitä, etten ole yksin ja että olen oikeanlainen sellaisena kuin olen. Tämä on tärkeimpiä asioita, joita Vammaiset tytöt -yhteisön jäsenet ovat kertoneet saavansa toiminnasta. Lisäksi yhteisö on antanut tytöille itsemyötätuntoa, uusia kavereita, vertaistukea ja aiempaa laajemman näkökulman vammaisuuteen ja kroonisiin sairauksiin.

Planin tyttöpalkinnon tuomariston mielestä Vammaiset tytöt on malli­esimerkki aidosta osallisuudesta, monimuotoisuudesta ja yhteen hiileen puhaltamisesta.

”Tyttöjen ympäri maailmaa tulee tukea ja auttaa toisiaan. Ei riitä, että olemme toistemme tukena aktivismissa ja politiikassa, vaan meidän tulee olla toinen toistemme tukena myös arjessa. Vammaisten tyttöjen toiminta on juuri tätä”, tuomariston jäsen Katariina Räikkönen sanoo.

Anni Täckman ja Anniina Lehtinen toivovat, että voisivat tulevaisuudessa toteuttaa enemmän lähitapaamisia tytöille. Yhteisön tyttöjen tapaamisissa on ollut erityistä voimaa ja iloa. Esimerkiksi yhteisellä valokuvausleirillä yhteisön tytöt ottivat toisistaan valokuvia voimaannuttavan valokuvauksen keinoilla.

”Planin tyttöpalkinto on koko yhteisömme tyttöjen palkinto. Oma roolini on toimia äitihahmona ja mahdollistaa tyttöjen toiveita tässä yhteisössä. Uskon, että tämä palkinto tuo lisää tuulta alle tyttöjen haaveisiin”, Anni Täckman sanoo.