Tarvitaan lisää rahaa ja työtä, jotta voimme saavuttaa nälättömän maailman ekokriisin aikakaudella | Plan

Tarvitaan lisää rahaa ja työtä, jotta voimme saavuttaa nälättömän maailman ekokriisin aikakaudella

22.4.2021 - Ronja Karkinen

Nälkää näkevien määrä kasvaa, vaikka sen pitäisi vähentyä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Yllättyikö maailma ekologisen kriisin vaikutuksista, pohtii Ronja Karkinen.

Nälkää ei pitäisi pian enää olla. Maailman valtiot ovat päättäneet siitä yhdessä: YK:n Agenda 2030 -tavoitteeksi on asetettu nälän poistaminen maailmasta.

Tällä hetkellä tavoitetta kohti ei olla matkalla, vaan nälkäisten määrä on jatkuvasti lisääntynyt vuodesta 2014 saakka. Sitä ennen se väheni vuosikymmeniä.

Myös akuutista nälänhädästä kärsivien määrä on kasvussa. YK:n alaiset elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä maailman ruokaohjelma WFP varoittivat maaliskuussa akuutin nälän kasvusta yli 20 maassa tulevien kuukausien aikana, ellei välittömiin ja mittaviin lisätoimiin ryhdytä.

Tutkijat ovat hämmästelleet muuttunutta kehitystä. Monet asiat vaikuttavat ruokaturvaan. Erityisiksi riskeiksi nälän syntymiselle nähdään konfliktit, ilmastonmuutoksen aiheuttamat säätilan vaihtelut ja ääri-ilmiöt sekä talousjärjestelmässä tapahtuvat heilahtelut. Nyt myös pandemia on pahentanut tilannetta, samoin vaeltajasirkkojen aiheuttavat ennennäkemättömät tuhot.

Nämä syyt eivät kuitenkaan yksin johda siihen, että nälän lisääntyminen olisi väistämätöntä. Ruokaa tuotetaan maailmassa riittävästi kaikkien ruokkimiseen. Nälän syistä on myös paljon tutkimustietoa. Sen syntymistä on mahdollista ennakoida, ja sen estämiseen on mahdollista varautua. Jos siis nälän lisääntyminen maailmassa onkin hämmästyttävää kehitystä 2020-luvulla, ei yksikään nälkäkriisi itsessään tule kansainväliselle yhteisölle täytenä yllätyksenä.

Työtä nälästä kärsivien auttamiseksi tehdään paljon. Myös Plan on vahvasti mukana tässä elintärkeässä humanitaarisessa työssä. Panostamme erityisesti alle viisivuotiaiden sekä raskaana olevien ja imettävien äitien aliravitsemuksen ehkäisemiseen, sillä se on heille erityisen vahingollista.

Humanitaarinen apu on kuitenkin maailmanlaajuisesti kroonisesti alirahoitettua. Kansainvälisen yhteisön panostuksia kaivattaisiin kipeästi myös esimerkiksi kehittyvien maiden ilmastorahoitukseen, jotta maat voivat varautua muun muassa ilmastokriisin vaikutuksiin ruoantuotantoon.

Nälän jo seitsenvuotista lisääntymistä miettiessäni en voi olla ajattelematta, onko maailma yllättynyt ekologisen kriisin äärellä. Tehtiinkö Agenda2030 -tavoite liian ruusuisissa tulevaisuudenkuvissa näkemättä pahenevan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutuksia? Uskottiinko aiemman suotuisan kehityksen jatkuvan ikään kuin automaattisesti kohti nälätöntä maailmaa?

Tänään vietetään kansainvälistä Äiti Maan päivää ja maailman johtajat kokoontuvat Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin koolle kutsumaan suureen ilmastokokoukseen. Nyt maailman johtajilta kysytään ymmärrystä siitä, että lisäpanostuksia tarvitaan, jotta kaikkien ihmisoikeudet voidaan taata muutosten keskellä.

On tärkeää muistaa, ettei Agenda 2030 ole mikään ennustus siitä, miltä maailma vuonna 2030 näyttää, ellei mikään este tule väliin. Se on toimenpideohjelma maailman valtioille, jotta saavutamme yhteisesti tärkeinä pitämämme tavoitteet. Sen toteuttaminen siis vaatii työtä.

On selvää, että tätä työtä tarvitaan ilmastokriisin vuoksi entistäkin enemmän. Tänään Äiti Maan päivänä on erinomainen päivä ottaa vastuuta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja lisätä rahoitusta haavoittuvimpien ihmisten auttamiseen.

Ronja Karkinen
Kirjoittaja on Plan International Suomen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori.

 

Tutustu toimintaamme