Satoi tai paistoi – Marsabitin karjankasvattajat kamppailevat selvitäkseen

Viisi vuotta kestänyt kuivuus vaihtui rankkasateisiin ja tuhoisiin tulviin Kenian Marsabitissa. Sateita on voimistanut El Niño -sääilmiö. Nopeasti muuttuva ilmasto vaatii kestäviä ratkaisuja, jotta kaikkien oikeus elää turvallisessa ympäristössä toteutuu, kirjoittaa Kenian Planin viestintävastaava Lilian Mathu.

Olen Kenian pohjoisosassa Marsabitin maakunnassa, joka sijaitsee yli 600 kilometrin päässä Nairobista. Olen täällä arvioimassa, millaista apua El Niñon aiheuttamista rankkasateista kärsineet yhteisöt tarvitsevat. Marsabitin ohella niistä on kärsinyt yli puolet Keniasta.

Edellisen kerran kävin täällä syyskuussa 2022. Silloin tapasin ihmisiä, jotka kärsivät pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen. Marsabitissa ei ole satanut juuri lainkaan viiteen vuoteen. Kuivuus on muuttanut kerran hedelmällisen maan rutikuivaksi, jossa mikään ei voi kasvaa. Seuraukset ovat olleet vakavat: vuoden 2022 heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana 3,5 miljoonan ihmisen eli 24 prosentin Kenian väestöstä arvioitiin kärsivän akuutista ruokapulasta.

Tuhannet alueella asuvat paimentolaiset ovat riippuvaisia vuohistaan, aaseistaan ja kameleistaan. Marsabitia kohdannut kuivuus oli tappanut niitä tuhansittain. Eteemme avautui järkyttävä näky, jossa tuhansien kuolleiden eläinten raadot peittivät maan. Viime vuonna tähän aikaan Marsabitin kansallinen kuivuudenhallintaviranomainen raportoi, että vakava veden ja laidunten puute oli tappanut yli 40 000 eläintä maakunnassa.

Ruokaa ja vettä oli yhtä vaikea löytää, ja lähes kaikki, joiden kanssa puhuin, kertoivat syövänsä vain kerran päivässä tai joskus eivät syöneet lainkaan. Näiden kylmäävien tarinoiden kuunteleminen maalasi synkän kuvan siitä, miten ankara kuivuus voi vaikuttaa tuhoisasti perheiden elintasoon ja aiheuttaa akuuttia ruokaturvattomuutta.

Ilo muuttui peloksi, kun sateille ei näkynyt loppua

Kun sateet alkoivat marraskuussa 2023, monet ihmiset olivat täynnä toivoa ja helpotusta. Kun sateista tuli kaatosateita, joille ei näkynyt loppua, ilo muuttui peloksi. Kodit ja koulut alkoivat tulvia, ja tulvavedet huuhtoivat mukanaan sen vähäisen omaisuuden, joka ihmisillä oli vielä jäljellä.

Marsabitin maakunnan läpi matkatessamme näemme selvästi, miten tulvat ovat tuhonneet ihmisten tavanomaiset arkirutiinit. Voimakkaat virtaukset ovat aiheuttaneet vakavia tuhoja taloille, omaisuudelle ja karjalle. Näimme noin 200 perheen leiriytyvän tienvarteen tilapäissuojiin. Kuulimme tarinan 70-vuotiaasta miehestä, joka oli hukkunut yrittäessään pelastaa tavaroitaan tulvivasta kodistaan.

Tapaamamme perheet olivat menettäneet kaiken, mukaan lukien karjansa ja omaisuutensa. Monet perheet on evakuoitu väliaikaisiin suojiin. Toiset ovat ahtautuneet naapureiden majoihin. Tapasimme joukon teini-ikäisiä tyttöjä, jotka nukkuivat yksin ja vaaroille alttiina koulussa. He kertoivat, että heidän suurin haasteensa on selvitä kuukautisista ilman terveyssiteitä.

Jotkin tiet olivat kulkukelvottomia, ja meidän oli käveltävä kilometrejä päästäkseen kyliin, joita olimme tulleet arvioimaan. Jotkin yhteisöt olivat tulvien vuoksi täysin eristyksissä, eikä niihin päässyt lainkaan.

Vaikka humanitaariset järjestöt yhdistävät voimiaan auttaakseen Marsabitin asukkaita, on musertavaa nähdä, kuinka jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat perheet joutuvat kärsimään kahdesta peräkkäisestä tragediasta, pitkittyneestä kuivuudesta vakaviin tulviin vain muutaman viikon aikana.

Plan Internationalin hätäapuryhmä tekee kaikkensa toimittaakseen humanitaarista apua ihmisille, jotka ovat kärsineet Kenian äärimmäisistä sääilmiöistä. Ei ole epäilystäkään siitä, että kyseessä on muuttuvan ilmaston aiheuttama kriisi, jota El Niño -sääilmiö pahentaa.

Kaikilla ihmisillä on oikeus elää turvallisessa ympäristössä. Meidän on löydettävä kestäviä ratkaisuja, jotta ihmiset voivat elää rinnakkain nopeasti muuttuvan ilmaston kanssa.