Rakkauskirjeitä maailmalle | Plan

Rakkauskirjeitä maailmalle

27.5.2020 - Minna Mannert

Kyky sietää epävarmuutta ja medialukutaito ovat tulevaisuustaitoja, joiden merkitys on entisestään kasvanut koronapandemian aikana. Vaikeina aikoina korostuu myös globaali yhteisöllisyys, josta hieno esimerkki oli Lady Gagan ideoima tukikonsertti hoiva-alan ammattilaisille.

Kasvatusalalla on kymmenen viime vuoden aikana keskusteltu paljon tulevaisuustaidoista. Eri puolilla maailmaa koulujen opetussuunnitelmia laadittaessa on pohdittu, millaisia taitoja lapset ja nuoret tarvitsevat kasvaessaan tulevaisuuden kansalaisiksi. Suomen kouluissa opiskellaan esimerkiksi itsenäistä ongelmanratkaisua, luovuutta, yhteistyötä muiden kanssa sekä tietotekniikan monipuolista hyödyntämistä. Etäopiskelukeväänä nämä taidot ovat joutuneet testiin aivan uudenlaisella tavalla.

Pandemian äärellä yksi taito nousee ylitse muiden: kyky epävarmuuden sietämiseen. Niin oppilailta kuin opettajiltakin on vaadittu tänä keväänä aivan uudenlaista joustavuutta niin käytännön opetusjärjestelyiden kuin itse opiskelunkin suhteen.

Epävarmuus tulevasta herättää aikuisissakin monenlaisia tuntemuksia. Kuinka toimia kasvattajana silloin, kun ei itsekään tiedä, miten tässä käy? Epävarmuuden sietäminen kysyy meiltä kaikilta henkistä kestävyyttä. Epävarmuudessa on helpompi olla, jos pystyy kaikesta huolimatta vahvistamaan luottamusta tulevaisuuteen. Asiat järjestyvät kyllä. Tulevaisuus ei ole lukkoon lyöty ja tietynlainen, vaan on olemassa lukuisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Tulevaisuuden kuvittelemisessa auttaa, kun ilmapiiri on avoin ja salliva, huumoria ja iloa unohtamatta. Vaikka tulevaisuuteen suuntautumisessa on paljon epävarmuustekijöitä ja pelottaviakin asioita, on kasvattajilla kaikkialla maailmassa vastuullinen paikka toivon herättäjinä ja ylläpitäjinä.

Epävarmassa tilanteessa korostuu myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun merkitys. Koronapandemian aikana huhut, juorut ja klikkiotsikot leviävät, ja ihmisten pelot ovat niiden leviämiselle otollista maaperää. Medialukutaito auttaa löytämään asiallista tietoa ja muodostamaan oman näkemyksen asioista. Tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei oma mieli pyöri liikaa kriisin ympärillä. Median käyttöä pitää tietoisesti rajata.

Mediataidot ja tulevaisuuden rakentaminen kuuluvat myös globaalikasvatuksen avainasioihin. Globaalikasvatus on oppimisen alue, joka avaa ihmisten silmiä koko maailman todellisuudelle ja kannustaa aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Globaalikasvatus kuuluu kaikenikäisille, ja kouluissa se on osa opetussuunnitelmaa. Planin globaalikoulu on kehittänyt koulujen globaalikasvatusta jo vuosia.

Globaali pandemia herättää monia globaalikasvatuksellisia kysymyksiä. Mitä tässä ajassa merkitsee yhteisöllisyys omassa lähiympäristössä ja maailmanlaajuisesti? Globaalia kansalaisuutta on voinut tänä keväänä kokea vaikkapa muusikko Lady Gagan ideoimassa kansainvälisessä megakonsertissa ”One World: Together at home”, jota järjestäjät luonnehtivat ”rakkauskirjeeksi maailmalle”. Konsertin tarkoituksena oli kannustaa terveyssektorin työntekijöitä pandemian keskellä. Vaikka tilanne on vaikea, on mahtavaa, että myönteisyys, kannustaminen ja globaali yhteisöllisyys lisääntyy.

Suomen hallituksen järjestämässä lasten tiedotustilaisuudessa eräs osallistuja kysyi, mitä voi tehdä Suomen hyväksi koronakriisin aikana. Ministerit kehottivat huolehtimaan omasta opiskelusta, mutta myös kuulostelemaan luokkakavereiden tuntoja ja keksimään tapoja ilahduttaa niitä ihmisiä, joita ei pääse kasvokkain tapaamaan. Silloin kun itsellä on turvallinen olo, on hyvä pysähtyä miettimään, mitä muille kuuluu ja vaikkapa ottaa yhteyttä siihen luokkakaveriin, joka on ollut kevään kuluessa paljon koulusta poissa.

Empatia on tärkeä taito kriisin äärellä. Aikuisina osoitamme empatiaa lapsille, kun kuuntelemme rauhassa lasten erilaisia yksilöllisiä kuulumisia ja reaktioita maailman tilanteeseen. Entä millaista sitten on tässä tilanteessa maailmanlaajuinen empatia? Yksi tärkeä teko voi olla ottaa selvää, kuinka korona vaikuttaa jonkun ihan toisella puolella maailmaa elävän ihmisen elämään.

Minna Mannert
Kirjoittaja on Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö.

 

 

Tutustu toimintaamme