Nuoret naiset ovat pandemian hoidon selkäranka – heille on taattava riittävä palkka ja suojelu

Heikoimmassa asemassa olevat ja marginalisoiduimmat ihmiset eivät ole ainoastaan suurimmassa riskissä sairastua koronavirukseen, vaan myös pandemian talousvaikutukset osuvat heihin kovimmin, kirjoittaa Maria McLaughlin.

Koronapandemian vuoksi haavoittuviin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat menettäneet jopa 25 miljoonaa työpaikkaa. Joukossa on valtava määrä tyttöjen ja naisten työpaikkoja.

Kriisien aikana tukeudumme naisiin, jotka vastaavat pääosin terveydenhuolto-, hoiva- ja palveluammateista. On välttämätöntä, että heidän toimeentulonsa turvataan riittävällä suojelulla ja palkalla. Jos tämä asia sivuutetaan kriisin hoidossa, koronapandemialla tulee olemaan katastrofaaliset seuraukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutukset näkyvät siinä, miten tytöt ja naiset voivat rakentaa elämänsä sen jälkeen, kun pandemia on hellittänyt.

Tytöt ja nuoret naiset kantavat suurimman taakan palkattomasta hoiva- ja kotityöstä. He huolehtivat lapsista ja iäkkäistä sukulaisista. Maailmanlaajuisesti naiset tekevät palkatonta työtä kolme kertaa enemmän kuin miehet.¹ Tämä luku on ajalta ennen pandemiaa.

Epidemioiden aikana kotityötaakka kasvaa merkittävästi, koska lapset ovat pois koulusta ja perheen aikuiset saattavat sairastua. Kotityövastuun vuoksi teini-ikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla ei välttämättä ole aikaa palkkatyöhön, ja tällä on sekä välittömiä että pitkäkestoisia vaikutuksia.

Tytöt ja nuoret naiset kohtaavat myös muita erityislaatuisia taloudellisia haasteita kriisin aikana. Taloudellinen ahdinko voi pakottaa tyttöjä ja nuoria naisia turvautumaan haitallisiin selviytymiskeinoihin varmistaakseen oman ja perheensä selviytymisen. He saattavat päätyä lapsityöhön, seksityöhön tai varhaisavioliittoon. Kaikki nämä vaihtoehdot lisäävät riskiä liian varhaiseen raskauteen, jolla on elinikäiset taloudelliset vaikutukset.

Hallitusten täytyy tukea tyttöjä ja naisia taloudellisesti suojellakseen heitä haitallisilta selviytymisstrategioilta ja hyväksikäytöltä. Suojelu, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ja turvaverkkojen toimivuus on taattava, jotta tytöt ja nuoret naiset voivat suojella itseään ja perheitään pandemian pahimmilta vaikutuksilta.

Työssäkäyvien tyttöjen ja nuorten naisten tulot ovat vakavasti uhattuina eristystoimien vuoksi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret naisyrittäjät. Moni on riippuvainen päivittäisistä tienesteistään katu- tai torikaupassa. Esimerkiksi ruuan, vaatteiden ja kauneustuotteiden myyminen on estynyt tai vaikeutunut eristystoimien takia, ja nuorten yrittäjien talous on ajautunut vaikeuksiin. Taloudellinen tuki nuorille työssäkäyville naisille ja yrittäjille on oleellista, jotta pienyritykset voivat toipua pandemian jälkeen.

Terveydenhoito- ja hoiva-alat ovat ympäri maailmaa naisvaltaisia. 70 % maailman terveydenhoitoammattilaisista on naisia, jotka tienaavat 11 % vähemmän kuin samalla alalla työskentelevät miehet.² Hoito- ja hoiva-alan työntekijät ovat kaikista altteimpia saamaan viruksen. Nuoret naiset suorittavat todennäköisimmin riskialtteimpia julkisen terveydenhuollon tehtäviä, kuten pesevät potilaita ja puhdistavat työtiloja. Hallitusten ja terveydenhuollon toimijoiden täytyy varmistaa, että hoiva- ja hoitoalan työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeisessä osassa, kun ne vastaavat koronapandemiaan.

Tytöt ja nuoret naiset ovat avainroolissa myös palvelualan tehtävissä, jotka on määritelty välttämättömiksi yhteiskunnan kannalta myös pandemian aikana. Hoiva- ja hoitoalan lisäksi nuoria naisia työskentelee korostetun paljon esimerkiksi vähittäiskaupan ja ruuan tuotannon sekä valmistuksen parissa. Heidän arvokas panoksensa täytyy palkita suojelulla ja riittävällä palkalla.

Tytöt ja nuoret naiset ovat yhteisöissään avainhenkilöitä, jotka voivat johtaa tartuntojen torjumistoimia, koska he vastaavat pääosin julkisen terveydenhuollon, hoiva-alojen ja ruuantuotannon tehtävistä. He tarvitsevat kuitenkin tukea.

Yhteisöt ja valtiot tukeutuvat nuoriin naisiin kriisiaikoina. Heitä ei saa jättää oman onnensa nojaan.

^1,2 Gender equity in the health workforce: Analysis of 104 countries