Meidän Suomemme on maailman tyttöjen puolella – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Suomi on läpi historiamme ollut usein edelläkävijä uudistuksessa, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa. Menneet saavutukset tarjoavat erinomaisen pohjan työn jatkumiselle, mutta kehitys jatkuu vain määrätietoisella katseella eteenpäin. 

Meidän mielestämme Suomen on aika uudistaa ulkopolitiikkaa ja asettua selkeämmin maailman tyttöjen puolelle. Maailma kärsii pitkittyneistä konflikteista ja perinteinen turvallisuuspolitiikka on noussut ulkopolitiikan johtavaksi tarinaksi. Me haluamme tilaa inhimilliselle turvallisuudelle ja satsauksia globaaliin tasa-arvoon. 

Suomi tyttöjen puolelle -vetoomus on kutsumme jokaiselle vaikuttaa. Luotamme Suomen tasa-arvo-osaamiseen, mutta haluamme, että Suomi tekee vielä enemmän. Tiedämme, että sukupuolten tasa-arvo voi mennä maailmassa eteenpäin. Mitä sitten pitäisi tapahtua, jotta voimme sanoa Suomen asettuvan maailman tyttöjen puolelle? Ainakin seuraavat uudet askeleet on otettava: 

Nostamme sukupuolten tasa-arvon laajasti ulkopolitiikkaan 

Seuraavan hallituksen pitää sitoutua sukupuolten tasa-arvoa edistävään ulkopolitiikkaan. Muutos näkyisi esimerkiksi siinä, että tyttöjen oikeudet ovat esillä kaikessa – kauppaneuvotteluita ja Nato-valmistelua myöten. Haluamme ulkosuhteiden tasa-arvostrategian, joka tuo tasa-arvotyötä kaikille ulkopolitiikan alueille. Tulosta syntyy, jos saamme ulkosuhteiden tasa-arvotyöhön resursseja, tavoitteita, mittareita, seurantaa ja läpinäkyvyyttä.

Kaikella politiikalla on sukupuolivaikutuksia. Valitsemme joko ohittaa todellisuuden tai rakentaa tietoisesti tytöille vapaampaa maailmaa käytettävissä olevilla keinoilla. Yksi maa ei voi muuttaa koko maailmaa, mutta Suomen ulkopolitiikalla on vaikutusta miljoonien ihmisten elämään.

Reagoimme kriiseissä ja konflikteissa Afganistanin, Ukrainan, Iranin ja Sahelin tyttöjen puolesta 

Maailman tyttöjen oikeuksia on puolustettava erityisesti silloin, kun heidän oikeutensa ovat uhattuna. Tyttöjen asema ja erityistarpeet pitää huomioida kriiseissä ja konflikteissa. Kansainvälisiä kumppaneitamme tulee muistuttaa tyttöjen puolustamisesta, emmekä voi hyväksyä, että tyttöjä estetään pääsemästä kouluun tai osallistumasta päätöksentekoon.

Syventyvät ja lisääntyvät konfliktit uhkaavat erityisesti tyttöjä, sillä he ovat kriiseissä usein haavoittuvassa asemassa. Suomen pitää lisätä humanitaarista apua ja mahdollistaa koulunkäynti myös kriisialueilla.

Kehitysyhteistyön rahoitus kasvaa ja tasa-arvotyö vahvistuu 

Kehitysyhteistyö on vaikuttava väline tyttöjen oikeuksien parantamiseen. Konfliktit, köyhyys, ilmastokriisi, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien rajoitukset, vanhoilliset asenteet ja tasa-arvoa uhkaavat liikkeet kaventavat tyttöjen mahdollisuuksia. Suomen kehitysyhteistyössä tasa-arvonäkökulma on huomioitu jo varsin hyvin. On tärkeää huolehtia, että kehitysyhteistyön rahoitus kasvaa tämän vuoden 0,42 %:n tasosta kohti Suomen YK-sitoumusta 0,7 %:n osuuteen bruttokansantulosta. Satsaamalla kehitysyhteistyöhön varmistamme, että tytöillä on oikeus saada koulutusta, osallistua päätöksentekoon, hankkia riittävä toimeentulo ja kasvaa turvassa. 

Autoritäärisiä hallintoja vastaan noustaan sukupuolten tasa-arvolla 

Jos demokratiaa kaventamaan pyrkivät autoritääriset johtajat eivät jotain siedä, niin tyttöjen ja naisten oikeuksia. Tasa-arvotyö nimittäin heikentää olennaisesti mahdollisuuksia itsevaltaisuuteen. Sukupuolten tasa-arvo edistää tutkitusti rauhaa ja vakautta. Maat, joissa sukupuolten tasa-arvo on korkea, ajautuvat epätodennäköisemmin sisällissotaan. Tasa-arvossa, demokratiassa ja ihmisoikeuksissa kehittyneissä yhteiskunnissa hyökkäyssodat ovat hyvin harvinaista. Haluamme ulkopolitiikan kärkinimiemme ja edustajiemme maailmalla ottavan esiin tasa-arvokehityksen tarpeen ja toimivan epäkohtien edessä.

Kun tasa-arvo uhkaa taantua, Suomi pysäyttää takapakkia 

Arvot punnitaan silloin, kun niiden puolustaminen vaatii työtä. Monessa maailman kolkassa on liikkeitä, jotka pyrkivät perumaan oikeutta aborttiin, seksuaalikasvatukseen, seksuaaliterveyteen tai keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Suomen on toimittava määrätietoisesti ja kuuluvalla äänellä silloin, kun tasa-arvotyön perustukset natisevat.

Kaikki tytöt ansaitsevat oikeuden päättää elämästään ja kehostaan

Suomen pitää nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet ulkopolitiikan painopisteeksi, sillä erityisesti niitä yritetään kaventaa. Teeman vahvistaminen tarkoittaisi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien asiantuntijoiden kuulemista esimerkiksi turvallisuus- ja kauppapolitiikan aiheissa. Suomen tulee toimia vahvemmin näitä oikeuksia vastustavan ajattelun torppaajana sekä tehdä aihetta koskevia aloitteita YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja tulevassa YK:n turvallisuusneuvostokampanjassa. Yli 3 miljoonaa tyttöä kokee edelleen silpomisen joka vuosi, ja tarvitsemme määrätietoisia toimia haitallisen perinteen lopettamiseksi.

Ulkopolitiikkaa ja ihmisoikeuksia koskevaan päätöksentekoon kutsutaan tyttöjä

Tytöt ympäri maailmaa vaativat oikeuksiaan, koska lainsäätäjät eivät ota huomioon heidän tarpeitaan tai kuule heidän ääntään päätösten valmistelussa. Tytöt ovat usein lastenoikeuksien ja naistenoikeuksien määrittelyiden välissä, mutta heillä on omia erityistarpeitaan. Tyttöjen oikeuksien edistäminen pitää sisällyttää kansainvälisen politiikan tavoitteeksi, ja Suomen pitää vaatia tyttöjen kuulemista kansainvälisissä kokouksissa.

Kun rakennamme tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa kansainvälistä järjestystä, tarvitsemme ymmärrystä vallasta ja sen monimuotoisuudesta. Tasa-arvoa edistävä ulkopolitiikka huomioi, että sukupuoli vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksiin. Päätöksenteon pitää olla siksi ylipäätään moninaisempaa.

Kun naiset istuvat neuvottelupöydissä, rauhansopimukset kestävät pidempään. Kun erilaiset etniset taustat, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat edustettuina, politiikoista tulee osallistavampia ja ne vastaavat täsmällisemmin yhteiskuntien tarpeita. Suomen pitää jatkaa naisten ja tyttöjen roolin vahvistamista rauhanprosesseissa, kriisinhallinnassa ja konfliktien ehkäisyssä.