Kuuden tonnin menkat

Kuukautisköyhyys on globaali ongelma, jolla on vakavia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja toimeentuloon. Suomen on korkea aika puuttua kuukautisköyhyyteen, kirjoittaa Sari Hälinen.

Puna nousee poskille. Mietit, voitko nousta ylös. Katsot ympärille. Jos nyt nouset ja kuukautisveri valahtaa pikkuhousujen paperitölleistä läpi, se valuu suoraan tälle vaalealle sohvalle, jolla istut. Kadut: olisi sittenkin pitänyt ostaa siteitä eikä juustoa. 

Kuukautisköyhyys voi näyttäytyä yksinkertaisimmillaan tilanteena, jossa ihminen on joutunut tekemään valinnan, ostaako hän ruokaa vai kuukautissuojia. Kukaan ei todennäköisesti tiedä, että jääkaapissasi ei ole juustoa, mutta tekstiilillä olevan veriläikän huomaa moni.

Kuukautisten alkaminen aloittaa kuukautissuojien ostamispakon noin 40 vuodeksi, ovat vuodot sitten niukat tai runsaat. Suomessa liki neljännes siteiden, tamponien tai muiden kuukautissuojien hinnasta voi olla veroa. Kuukautissuojat eivät ole luksustuote, josta pitäisi maksaa 24 prosentin arvonlisäveroa, kuten nyt. Niitä ei tulisi verottaa lainkaan, tai verotuksen pitäisi olla mahdollisimman alhainen.

Menkat ovat osa arkea ja juhlaa. Kuukautiset maksavat arvioiden mukaan eliniän aikana noin 6 000 euroa. Kuukautisiin liittyviä taloudellisia kustannuksia kerryttävät esimerkiksi kipulääkkeet, ansiomenetykset, jos joutuu jäämään sairaslomalle kipujen tai vuotojen vuoksi, sekä uusien tekstiilien ostaminen, jos veri pilaa esimerkiksi vaatteita.

Kuukautisköyhyys on sukupuolitettu ongelma. Jos perheessä tai yksilöllä on vähävaraisuutta, siitä seuraa myös kuukautisköyhyyttä. Monissa perheissä menkkasuojia on ostettava useammalle kuin yhdelle henkilölle. On myös nuoria, joiden perhe ei tue taloudellisesti kuukautissuojien ostamista. Kuukautisköyhyys vaikuttaa suoraan toimeentuloon sekä mahdollisuuksiin elää täysipainoista elämää. Jokainen, joka joutuu priorisoimaan budjetissaan kuukautissuojat, elää kuukautisköyhyydessä.

Moni maa on jo tehnyt ongelmalle jotakin. Kuukautissuojien arvonlisäveroa on laskettu muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa. Skotlanti on tehnyt poliittisen päätöksen tarjota ilmaisia terveyssiteitä ja tamponeja niitä tarvitseville.

Elämme tällä hetkellä talouskriisissä, joka on globaali. Planin Libanonissa toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvisi, että yli 76 prosentilla tytöistä ja naisista on hankaluuksia hankkia kuukautistuotteita hintojen nousun takia. Arjessa tämä on näkynyt muun muassa siten, että kuukautisten aikana suojia ei ole vaihdettu niin usein kuin tavallisesti. Tässä piilee tulehdusvaara, eli käytännöllä voi olla terveyttä heikentävä vaikutus. 

On epäinhimillistä ja nöyryyttävää joutua varastamaan kuukautissuojia tai korvaamaan ne vessapaperimytyillä, pumpulitukoilla tai rikkinäisillä sukilla. Vaikka Libanonin ja Suomen välimatka on miltei 5 000 kilometriä, on aika tunnistaa ja tunnustaa, että kuukautisköyhyys vaikuttaa arkitasolla täällä Suomessa hyvin samoin.

Plan International Suomen tuoreessa kyselytutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista vastaajista ilmoittaa käyttäneensä kuukautissuojia silloin tällöin tai usein suositusaikaa pidempään, koska suojien hinta on niin korkea. Kuukautisten aikainen hygienia ja tunne siitä, ettei tarvitse pelätä ohivuotoja tai hajuhaittoja, liittyy oleellisesti omanarvontuntoiseen elämään. Kuukautisköyhyyteen liittyvistä stressistä ja häpeästä on vaikea puhua kenellekään. Vähentämällä kuukautisköyhyyttä nämä psykologiset haasteetkin poistuisivat.

On surullista, että tasa-arvon mallimaa Suomi on pettänyt puolet väestöstään. Eikä tilanne ole korjaantumassa, vaikka monet politiikassa toimivat naiset ovat sitä yrittäneet yhdessä ja erikseen. Ehkä asia muuttuu, kun riittävän moni sohva on tahriintunut verestä – tai kun riittävän moni meistä vaatii muutosta.