Suurtutkimus: maailmanlaajuisesti 58 % ja Suomessa 42 % tytöistä on joutunut häirityksi sosiaalisessa mediassa

Kaikkien aikojen suurin verkkohäirintää koskeva tutkimus osoittaa, että maailmanlaajuisesti joka viides häirintää kokenut tyttö on lopettanut tai vähentänyt merkittävästi sosiaalisen median alustojen käyttöä. Vähemmistöryhmiin kuuluvat tytöt kohtaavat häirintää selvästi muita useammin.

Tytöt ympäri maailmaa sekä lastenoikeusjärjestö Plan International vaativat sosiaalisen median yrityksiltä kiireellisiä toimia, koska tuoreen suurtutkimuksen mukaan yli puolta (58 %) tutkimukseen osallistuneista tytöistä ja nuorista naisista on häiritty verkossa. Myös Suomessa verkossa häirityksi joutuneiden tyttöjen osuus on hälyttävän korkea (42 %).

Plan International toteutti 22 maassa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista. Lisäksi Suomen Plan täydensi globaalia tutkimusta kansallisella kyselytutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista.

Tutkimus osoittaa, että sosiaalista mediaa käyttävät tytöt sekä korkean että matalan tulotason maissa kohtaavat jatkuvasti vihjailevia viestejä, pornografisia valokuvia, vainoamista ja muuta ahdistavaa häirintää ja että raportointityökalut ovat tehottomia häirinnän pysäyttämisessä.

Maailmanlaajuisesti verkkohäirintä on yleisintä Facebookissa, jossa globaalisti 39 % kertoo joutuneensa häirinnän kohteeksi. Häirintää esiintyy kaikilla maailmanlaajuisen tutkimuksen tarkastelemilla alustoilla, kuten Instagramissa (23 % vastaajista on kokenut häirintää), WhatsAppissa (14 %), Snapchatissa (10 %), Twitterissä (9 %) ja TikTokissa (6 %). Suomessa tytöt joutuvat useimmin häirityiksi Instagramissa (23 %) ja Snapchatissa (19 %).

Vähemmistöt ovat häiriköiden tulilinjalla

Häiritsijät hyökkäävät useimmin vähemmistöryhmiin kuuluvia tyttöjä vastaan. Maailmanlaajuisesti yli kolmannes (37 %) etniseen vähemmistöön kuuluvista tytöistä kertoo kokevansa häirintää etnisen taustansa vuoksi, kun taas yli puolet (56 %) HLBTIQ+-vähemmistöön kuuluvista tytöistä kertoo tulleensa häirityksi sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia.

Suomessa vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen tilanne on jopa haastavampi kuin maailmalla. Verkkohäirintää on kokenut 65 % etniseen vähemmistöryhmään kuuluvista tai maahanmuuttajataustaisista vastaajista, 55 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ja 64 % tytöistä ja nuorista naisista, joilla on rajoitteita toimintakyvyssä. Häirintää kokeneista etniseen vähemmistöön kuuluvista tytöistä 70 % kertoo kohdanneensa häirintää nimenomaan etnisen taustansa takia, kun taas häirityksi joutuneista HLBTIQ+-henkilöistä 30 % kertoo häirinnän kohdistuneen sukupuoleensa ja 50 % seksuaalisen suuntautumiseensa. Häirintää kokeneista tytöistä, joilla on vaikeuksia kuulemisessa, näkemisessä, puheessa, toimintakyvyssä tai muun vamman vuoksi, 47 % on tullut häirityiksi juuri vammansa vuoksi.

Yleisimmin hyökkääjät käyttävät herjaavaa ja loukkaavaa kieltä, josta 59 % häirintää kokeneista tytöistä raportoi maailmanlaajuisessa kyselyssä. Muita yleisimpiä häirinnän muotoja ovat tarkoituksellinen nolaaminen (41 %), ulkonäön pilkkaaminen (39 %) ja seksuaalisella väkivallalla uhkaaminen (39 %).

Verkkohäirinnällä on tytöille vakavia seurauksia

Verkkohäirintä on johtanut siihen, että maailmanlaajuisesti joka viides häirintää kokenut tyttö (19 %) on lopettanut tai vähentänyt merkittävästi sosiaalisen median alustojen käyttöä ja 12 % on muuttanut ilmaisuaan sosiaalisessa mediassa. 39 % globaaliin kyselyyn vastanneista kertoo, että verkkohäirintä alentaa itsetuntoa, ja 38 % sanoo sen aiheuttavan stressiä.

Häirintää kokeneista suomalaistytöistä jopa joka kolmas (28 %) rajoittaa mielipiteidensä ilmaisemista sosiaalisessa mediassa häirinnän vuoksi ja 14 % on poistunut sosiaalisen median palvelusta, jossa on joutunut häirityksi. Niistä suomalaistytöistä, jotka ovat kohdanneet itseensä tai muihin kohdistuvaa häirintää, 46 prosentilla stressi ja ahdistus on lisääntynyt ja 34 prosentilla itsetunto on heikentynyt.

– Vaikka hyökkäykset sosiaalisessa mediassa eivät ole fyysisiä, ne ovat usein uhkaavia, julmia ja rajoittavat tyttöjen sananvapautta. Tyttöjen ajaminen pois verkkoalustoilta vähentää tyttöjen vaikutusmahdollisuuksia digitalisoituvassa maailmassa, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.

Tyttöjen poistuminen sosiaalisesta mediasta ei ole kestävä ratkaisu, koska sosiaalinen media on merkittävä osa nuorten elämää kaikkialla maailmassa. Nuoret käyttävät alustoja opiskeluun, viihdekäyttöön, aktivistitoimintaan sekä yhteydenpitoon. Kolme neljäsosaa (74 %) maailmanlaajuiseen kyselyyn vastanneista kertoo toimivansa sosiaalisessa mediassa usein tai erittäin usein. Koronapandemia on tehnyt verkkotiloista entistä tärkeämpiä.

Vaikka globaalisti joka kolmas (35 %) ja Suomessa jopa 82 % vastaajista on tehnyt ilmoituksen häiritsijöistä, verkkohyökkäykset jatkuvat, sillä häiriköt voivat aina luoda uusia tilejä eikä haitalliseen sisältöön puututa riittävän tehokkaasti.

Tytöt vetoavat sosiaalisen median yhtiöihin

Plan International julkaisee tutkimuksen osana kansainvälisen tyttöjen päivän kampanjaa. Tänä tyttöjen päivänä 11.10. Plan nostaa esille erityisesti sitä, että verkkohäirintä on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka estää tasa-arvoa toteutumasta.

Osana kampanjaa tytöt ympäri maailmaa esittävät vetoomuksen Facebookille, Instagramille, TikTokille ja Twitterille, jotta ne loisivat vahvempia ja tehokkaampia tapoja ilmoittaa väärinkäytöksistä ja häirinnästä. Plan kerää verkkosivuillaan tukiallekirjoituksia tyttöjen avoimeen kirjeeseen sosiaalisen median yhtiöille.

Plan vaatii myös hallituksia ympäri maailmaa ottamaan käyttöön erityisiä lakeja sukupuolittuneen verkkohäirinnän ja -väkivallan torjumiseksi.

– Sosiaalisen median yrityksillä on valtaa muuttaa asioita. Niiden on tehtävä enemmän haitallisen käyttäytymisen torjumiseksi ja varmistettava, että kanavat ovat turvallisia ympäristöjä tytöille, nuorille naisille, vähemmistöihin kuuluville ja muille häirinnälle alttiille ryhmille ilmaista itseään ja toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta, Ossi Heinänen sanoo.

Tutustu tutkimukseen