Planin raportti: Nuoret globaalissa etelässä ovat suunnannäyttäjiä ilmastotoimissa

Maailman haavoittuvimmilta alueilta tulevat nuoret ovat ilmastotoimien etulinjassa, vaikka he eivät ole vastuussa ilmastokriisistä tai edustettuina muodollisissa poliittisissa prosesseissa, kertoo Planin tuore raportti.

Plan Internationalin juuri julkaisema raportti Rising Tides: Mapping Youth Movements for Climate Resilience in Ethiopia, Fiji, Indonesia, Laos, Mozambique, Myanmar, Solomon Islands, Uganda and Zimbabwe kokoaa yhteen tärkeitä havaintoja nuorilta tutkijoilta ja nuorisoryhmiltä yhdeksästä maasta, jotka kärsivät ilmastokriisin aiheuttamista seurauksista eniten.

”Ilmastokriisi on aikamme polttavin epäoikeudenmukaisuus, sillä se syventää yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Tytöt ja nuoret naiset kärsivät suhteettoman paljon”, sanoo Ossi Heinänen, Plan International Suomen pääsihteeri.

Raportti osoittaa, miten nuorten vetämät ja nuorten tukemat ryhmät Fidžistä Zimbabween puolustavat tarmokkaasti uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, uudelleenmetsitystä, ekosysteemien suojelua, parempaa jätehuoltoa, kestävää infrastruktuuria sekä yhteiskuntajärjestelmiä, jotka huomioivat paremmin kaikkien tarpeet.

Nuorisoryhmät  korostavat myös ilmastokestävyyden yhtymäkohtia osallistavaan koulutukseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, turvalliseen asumiseen, sanitaatioon, oikeuteen veteen sekä välttämättömien palveluiden turvaamiseen kaikille.

Koronapandemia synnytti uusia luovia tapoja toimia

Tutkimus havainnollistaa nuorten ilmastoaktivistien innovatiivista otetta: nuorisoryhmät eri puolilla maailmaa löysivät koronaviruspandemian aikana uusia ja luovia tapoja jatkaa työtään. Esimerkiksi Indonesiassa pandemia sai monia erilaisia ryhmiä kokoontumaan yhteen verkkotapahtumiin ja -foorumeihin, ja monet loivat sen seurauksena läheisempiä yhteyksiä.

”Nuorten tekemä työ ilmastokriisin torjumiseksi on äärimmäisen vaikuttavaa. He eivät jää odottamaan rahoitusta, vaan käyttävät mitä tahansa käytössään olevia keinoja levittääkseen ilmastotietoa ikätovereilleen ja yhteisöille, joissa he toimivat. Tällaisella päättäväisyydellä ja toiminnalla vähennämme haavoittuvuuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksille”, kertoo yksi raportin laatijoista, zimbabwelainen Patience Sibanda.

Raportti nosti esiin toisaalta jyrkän ristiriidan. Vaikka nuoret ajavat muutosta alhaalta ylös, hallitusten politiikat hädin tuskin tunnustavat heidän panostaan, valtaansa tai haavoittuvuuttaan. Nuorisoryhmät nähdään usein tasa-arvoisen kumppanin sijaan niin sanottuina kohderyhminä tai konsultoitavina tahoina, mikä tekee muodollisesta yhteistyöstä vaikeaa.

Plan Internationalin aiemmin toteuttamassa erillisessä kyselytutkimuksessa valtaosa vastaajista (84 %) totesi, että heidän kotimaansa hallituksen pyrkimykset sisällyttää heidät ilmastokriisin hillitsemistä koskeviin politiikkoihin olivat riittämättömiä, kun taas vain 6 prosenttia koki ne jotakuinkin sopiviksi. Kyselyyn vastasi yli 1 800 nuorta 37 maasta.

Ilmastokriisissä kyse myös luontosuhteiden parantamisesta

Uusi raportti korostaa, että ilmastokriisissä ei ole kyse vain ilmastosta: siinä on kyse laajemmasta näkemyksestä luontosuhteiden parantamisesta, suhteista identiteettiin ja kehoon sekä epäoikeudenmukaisista suhteista yhteiskunnassa.

”Nuoret, naiset, lapset ja vammaiset henkilöt mainitaan tarkastelluissa politiikoissa osallistujina. Nämä ryhmät ovat kiistattomasti kaikkein heikoimmassa asemassa, ja siksi niiden edustajat ovat juuri oikeat henkilöt kertomaan, millä keinoilla heidän haavoittuvuuttaan voitaisiin parhaiten vähentää”, sanoo Patience Sibanda.

Raportin laatineet 12 nuorta tutkijaa tarkastelivat touko–kesäkuussa 2021 kansallisia ilmasto-ohjelmia ja politiikkoja tunnistaakseen nuorisovetoisia tai nuorisosuuntautuneita järjestöjä, ryhmiä ja liikkeitä, jotka pyrkivät edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten lapset ja nuoret kuvataan eri ohjelmissa ja toimissa.

Nämä asiat nousivat raportissa erityisesti esiin:

• Lapsiin ja nuoriin – etenkään tyttöihin, nuoriin naisiin ja vammaisiin nuoriin – ei viitata riittävästi sidosryhminä tai asianomaisina ryhminä politiikkaprosessissa. Mosambikissa maininnat nuorista ja tytöistä puuttuvat sopeutumista koskevasta politiikasta täysin.
• Lapsiin, nuoriin ja naisiin viitataan haavoittuvina kohteina sen sijaan, että heidät kuvattaisiin vahvoina ja korvaamattomina kumppaneina ilmastoon liittyvissä politiikkaprosesseissa. Osallistavampien prosessien on tunnistettava nämä ryhmät poliittisina toimijoina, aktiivisina kansalaisina ja ilmastokestävyyden toteuttajina.
• Moni valtio on tehnyt rohkeita julistuksia tai sitoumuksia erilaisten strategioiden toimeenpanosta sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi että naisten, lasten ja nuorten oikeuksien edistämiseksi. Budjettirajoitukset, rajalliset institutionaaliset valmiudet ja poliittisen tahdon puute estävät kuitenkin valtioita ryhtymästä toimiin näiden lupausten täyttämiseksi.
• Suurista esteistä huolimatta nuorisovetoiset ryhmät pystyvät saavuttamaan merkittävää menestystä aktiivisen otteensa ja innovatiivisuutensa ansiosta. Luovan viestintänsä ansiosta ne ovat taitavia luomaan yhteyksiä laajempiin yleisöihin.

Raportin havaintojen tarkoituksena on kannustaa kansalaisjärjestöjä, lahjoittajia, päättäjiä ja hallituksia huomioimaan nuorten, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten, toimijuuden ja valmiudet entistä paremmin työssään. Samalla raportti tarjoaa suosituksia tämän saavuttamiseksi.

”Vastuullinen ilmastokestävyys voidaan saavuttaa vain nuorten johtajuuden kautta sekä ottamalla kaikki tytöt ja nuoret naiset täysipainoisesti mukaan ilmastotoimiin”, pääsihteerimme Ossi Heinänen sanoo.