”Paluu kouluun sai minut tuntemaan, etteivät asiat ole niin huonosti”

Nastya

”Nimeni on Nastya. Olen 15-vuotias ja käyn yhdeksättä luokkaa. Vanhempani muuttivat tähän kylään, kun olin pieni, ja olen käynyt tätä koulua ala-asteelta lähtien.

Kulunut vuosi on ollut tähänastisen elämämme vaikein vuosi. Sodan kärjistymisen jälkeen oli todella vaikeaa ymmärtää, ettei elämämme olisi enää entisellään.

Sodan alkaessa pakenin perheeni kanssa kylästämme. Minulla oli vaikeuksia pitää yhteyttä ystäviini, koska heillä ei yleensä ollut sähköä tai internetyhteyttä. Saamamme tieto kylän tapahtumista oli hyvin hajanaista. Olin huolissani ystävistäni, jotka olivat jääneet kylään.

Ennen kuin pääsimme palaamaan takaisin lähiopetukseen, koulunkäynti oli erittäin vaikeaa. Olimme kaikki eri paikoissa emmekä päässeet verkkoon samaan aikaan. Myös opiskelun itsenäisyys tuntui hämmentävältä.

Minulle kouluun paluu merkitsi normaalimpaa elämää. Se sai minut tuntemaan, etteivät asiat ole niin huonosti. Se herätti toivoa, että ehkä voimme palata pian normaaliin elämään.

Nuorempana en tiennyt, mitä haluan tehdä isona. Mutta nyt kaiken tapahtuneen jälkeen tiedän varmasti, että haluaisin lääkäriksi.”

Lahjoittamalla sinä voit auttaa. Tee hätäapulahjoitus >

Zenhya

”Olen Zenhya ja 17-vuotias. Lempiaineeni on historia. Vanhempani ovat kotoisin tästä kylästä, ja myös minä synnyin täällä. Olen aina käynyt tätä koulua.

Minulla on pikkuveli, joka on samalla luokalla Aminan ja Nastyan kanssa. Minulla on myös nuorempi sisko, joka on vielä päiväkodissa.

Kulunut vuosi on ollut erittäin vaikea, mutta yritämme selviytyä tästä kaikesta. Välillä asiat tuntuvat jo helpommilta.

Olin todella iloinen voidessani palata kouluun. Oli hienoa olla taas yhdessä ystävien kanssa ja viettää aikaa heidän kanssaan. Koulussa en tunne itseäni yksinäiseksi.

Koulun ulkopuolella rakastan origamien tekemistä. Teen monia erilaisia origameja, kuten flamingoja, koiria ja kukkia. Pidän myös lukemisesta, ja lempikirjani on Sherlock Holmes.

Valmistun tänä vuonna ja mietin erilaisia vaihtoehtoja. En ole vielä päättänyt, mitä haluan opiskella tulevaisuudessa.”

Amina

”Nimeni on Amina. Olen 14-vuotias ja käyn yhdeksättä luokkaa. Lempiaineeni on kemia.

Aiemmin luulin, että elämä oli vaikeaa koronapandemiasta johtuvien rajoitusten aikana. Nyt kuitenkin ymmärrän, ettei se ollut mitään verrattuna siihen, mitä olemme käyneet läpi kuluneen vuoden aikana. Elämämme on muuttunut pysyvästi.

Koulun jälkeen vietän mielelläni aikaa ystävieni kanssa. Nastya on minun paras kaverini. Pidän lukemisesta ja lisäksi pelaan lentopalloa ja käyn kitaratunneilla.

Minulle paluu kouluun ja lähiopetukseen merkitsi sitä, etten enää ollut jumissa yksin kotona.

Toivon, että me kaikki päätämme koulumme hyvillä arvosanoilla ja saamme aikaan merkittäviä asioita. Silloin opettajamme voisivat sanoa: ”Tämä on tyttö tai poika, jota opetin.”

Autamme lapsia Ukrainassa ja lähialueilla

Vuodessa lasten elämä Ukrainassa on järkkynyt perustuksiaan myöten. Lähes puolet Ukrainan koko väestöstä on humanitaarisen avun tarpeessa. Tavallinen arki on muuttunut hädäksi.  

Tarjoamme hätäapua Ukrainassa, Puolassa, Romaniassa ja Moldovassa.  

• Autamme lapsia jatkamaan koulunkäyntiä. Jaamme koulutarvikkeita ja tuemme turvallista etäopiskelua sodan jatkuessa. 
• Rakennamme turvallisia tiloja, joissa lapset voivat oppia, leikkiä ja toipua järkyttävistä kokemuksista. 
• Jaamme perheille hätäapua, kuten ruokaa, lämpimiä vaatteita, lämmityslaitteita ja hygieniapaketteja. 
• Vahvistamme lastensuojelua ja varmistamme, että sodan koettelemat lapset ovat turvassa väkivallalta ja hyväksikäytöltä. 

Lahjoittamalla sinä voit auttaa.  

Lahjoita hätäapukeräykseen >