Artikkelit, 15.11.2018

Jaana Pelkonen: ”Maailman eriarvoisuus voi muuttua sijoittamalla tyttöihin”

Kansanedustaja Jaana Pelkonen tietää tyttärensä syntyneen parempaan maailmaan kuin isoäitinsä. Tasa-arvon puolesta on kuitenkin vielä paljon työtä tehtävänä.
 
Työ eduskunnassa, lapsiperhearki ja taidokkaat tanssiesitykset televisiokameroiden edessä – kokoomuksen kansanedustajalla Jaana Pelkosella on takanaan vauhdikas syksy.
 
Sunnuntaisin tv-ruudun ääreen on kerääntynyt parhaimmillaan yli puolitoista miljoona suomalaista seuraamaan Tanssii tähtien kanssa -kilpailijoiden suoriutumista. Kun Pelkonen putosi kilpailusta marraskuun
alussa, tulos sai aikaan kiivasta vastarintaa fanien keskuudessa.
 
− Tämä syksy on ollut mielenkiintoinen ja reipas. Onneksi olen luonteeltani tarkkojen aikataulujen ystävä, joten erilaiset asiat mahtuvat kalenteriin hyvin ja sulassa sovussa, Pelkonen kertoo.
 
Pelkonen aloitti tänä syksynä eduskunnassa Planin koordinoiman Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän vetäjänä. Hän kertoo tyttöjen oikeuksien olleen aina lähellä sydäntään. Pelkonen on jo tehnyt pitkään yhteistyötä Planin kanssa.
 
− Olen pitänyt asiaa esillä koko kansanedustajapolkuni ajan. Tuntui hyvältä huomata, että kannanottoni tyttöjen puolesta on huomattu. Koin isona asiana sen, että Plan halusi tehdä yhteistyötä tyttöjen oikeuksien esiin nostamiseksi eduskunnassa.

Tasa-arvotyössä tarvitaan suunnannäyttäjiä

 
Maailmalla ei ole varaa hukata puolia mahdollisuuksistaan jättämällä tytöt syrjään. Se ajatus on Pelkosen mukaan noussut ryhmässä esille tämän syksyn aikana.
 
Tärkeimpiä tyttöjen oikeuksiin liittyviä asioita ovat Pelkosen mukaan tyttöjen koulutuksen tukeminen ja varmistaminen. Tällä hetkellä 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä ei pääse opintojen pariin.
 
− Keskeisintä olisi vaikuttaa kouluttamattomuuden syihin eli köyhyyteen, lapsiavioliittojen kieltämiseen ja sitä kautta tyttöjen liian varhaisen äitiyden estäminen.
 
Pelkonen pitää räikeänä ihmisoikeusrikoksena myös sitä, että ympäri maailmaa 12 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alaikäisenä. Lisäksi varhaiset raskaudet ja sukuelinten silpominen ovat yhä arkipäivää liian monille tytöille.
 
Pelkonen on pian kaksi vuotta täyttävän tytön äiti.  Hän sanoo lapsensa syntyneen maailmaan, jossa tyttöjen suurimmat haasteet liittyvät ruumiilliseen koskemattomuuteen ja mahdollisuuksiin päättää omasta tulevaisuudestaan.
 
Moni asia on yhden sukupolven aikana muuttunut paremmaksi, mutta etenkin asenteiden muuttamiseksi tehtävää on yhä. Silti tyttärellä on aivan erilaiset mahdollisuudet kuin isoäideillään.
 
− Olen luottavainen, ettei tyttäreni joudu kohtaamaan samankaltaisia vääristyneitä ehdotuksia ja väheksyvää asennetta, kuin itse olen omalla työurallani joutunut kohtaamaan.  
 
Pelkonen pyrkii tuomaan kasvatuksessa esiin kiitollisuuden sekä sen, etteivät jo saavutetut oikeudet ole itsestäänselvyyksiä. Hän huomauttaa, että aina on tarvittu vahvoja naisia ja edelläkävijöitä, kuten Minna Canth ja Malala Yousafzai, jotka ovat mahdollistaneet tuhansille ja miljoonille tytöille ja naisille oman äänen.
 
Kansanedustajan työn kautta Pelkonen on itsekin saanut tilaisuuden puhua asioista julkisesti.
 
− Toivon, että tyttäreni voi joku päivä olla ylpeä siitä, että en ollut hiljainen hyväksyjä, vaan tärkeiden asioiden esiin nostaja ja puolestapuhuja.
 
 

Suomen pitää sitoutua pitkäjänteisesti parantamaan tyttöjen asemaa

 
Suomea pidetään tasa-arvon edelläkävijämaana. Esimerkiksi eduskunnassa toimii tällä hetkellä 117 mies- ja 83 naiskansanedustajaa. Tyttöjen oikeudet ovat Pelkosen mukaan yhdistäneet eduskunnassa yli puoluerajojen.
 
− Me kaikki tiedostamme olevamme onnekkaita ja äärimmäisen etuoikeutettuja syntyessämme maahan, joka on tasa-arvon kärkimaita. Siihen onnekkuuteen kuuluu myös vastuu ja velvollisuus olla nostamassa muita ja mahdollistaa heille samat koulutus- ja itsemääräämisoikeudet.
 
Sukupuolten tasa-arvo on Pelkosen mukaan ollut jo vuosia Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite. Naisten ja tyttöjen nostaminen kärkeen oli tärkeä askel tasa-arvon edistämisessä, mutta samaan aikaan päätöksen kanssa tasa-arvotyön rahoitus väheni noin 40 prosenttia osana kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksia.
 
Pelkosen mukaan onnistumisia on, mutta lisää sitoutumista tarvitaan. Tahdon pitää näkyä pitkäjänteisenä työnä kehitysmaiden naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukemiseen. Suomalaiset ovat samaa mieltä, sillä tänä vuonna julkaistun ulkoministeriön kehitysyhteistyökyselyn mukaan 88 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä.
 
− Jos haluamme tarttua maailman eriarvoisuuteen ja pakolaisuuden syihin, tyttöihin täytyy sijoittaa.

Kolme ghanalaista nuorta hymyilee kädet toistensa harteilla.

Tytöt samalle viivalle

Tyttösponssina olet Planin kuukausilahjoittaja ja tyttöjen liittolainen. Tyttösponssina edistät tyttöjen koulutusta sekä torjut lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen sukuelinten silpomista.

Tule mukaan
Ukrainalainen tyttö istuu sängyllä halaten nalleja.

Auta Ukrainan lapsia

Lasten elämä Ukrainassa on järkkynyt perustuksiaan myöten, eikä tuholle näy loppua. Tavallinen arki on muuttunut hädäksi. Lahjoittamalla sinä autat.

Lahjoita hätäapuun
Planin vapaaehtoisia ja työntekijöitä seisoo portailla siniset nauhat kaulassaan.

Vaikuta vapaaehtoisena

Tavoitteenamme on maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Edistä oikeudenmukaista maailmaa kanssamme vapaaehtoisena.

Ryhdy vapaaehtoiseksi