Kategoriat Kirjavinkit

Plan-lehti 2/2023

Planin kesäkirjat

Haluatko tutustua tänä kesänä uusiin kulttuureihin ja maailmoihin, pohtia tasa-arvokysymyksiä ja vaikuttua kauniista kielestä? Valitsimme viisi upeaa lukuelämystä.

Iida Riekko

Runojen vallankumouksellinen voima

Yhdysvaltalainen Celeste Ng on hurmannut kansainvälisen lukijakunnan romaaneillaan Tulenarkoja asioita (2019) ja Olisi jotain kerrottavaa (2020), jotka yhdistävät hienovireisen perhesuhteiden kuvauksen tiheään juoneen.

Ngin uusin romaani Kadonneet sydämemme näyttää kirjailijasta uuden puolen. Se on dystopia lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, jossa yhteiskunnan romahduksesta toipuva valtio on alkanut syrjiä ja vainota aasialaistaustaisia ihmisiä. Valtio tarkkailee aasialaisamerikkalaisten ”epäisänmaallista” toimintaa ja pakkosijoittaa näiden lapsia uusiin perheisiin.

12-vuotias Bird-poika on menettänyt kiinalaisamerikkalaisen runoilijaäitinsä jo vuosia sitten. Erikoiset tapahtumat saavat pojan lähtemään epävarmalle matkalle etsimään äitiään, jonka säkeet innoittavat ihmisiä vastarintaan sortokoneistoa vastaan. Kerronta ja juonenkuljetus kumartavat kansansatujen sekä myyttien suuntaan. Unenomainen, viipyilevä tunnelma luo kiinnostavan jännitteen vahvalle yhteiskuntakritiikille. Romaanin sydän on äidin ja lapsen välisen rakkauden vivahteikas kuvaus.

Celeste Ng: Kadonneet sydämemme. Suom. Taina Helkamo. Gummerus 2023.

Väkeviä esseitä naiseksi kasvamisesta

Yhdysvaltalaisen Melissa Febosin esseissä tyttöys ei ole suloista tai idealisoitua vaan ristiriitaista, jopa raadollista. Kirjassaan Mitä on olla tyttö Febos tarkastelee oman tarinansa kautta sitä, miten murrosikäisen tytön vartalo muuttuu katseiden ja halujen kohteeksi. Keho, joka on saanut aiemmin keskittyä urheiluun ja leikkimiseen, muuttuu äkillisesti poikien ja miesten vallankäytön pelikentäksi.

Febos kuvaa henkilökohtaisia kokemuksiaan kirkkaasti ja raa’asti. Febosin elämäntarina on poikkeuksellinen, sillä hän on muun muassa entinen domina ja toipuva heroiiniaddikti. Samalla hänen kokemuksissaan on paljon yleismaailmallista: moni naiseksi kasvanut tunnistaa epäilemättä häpeän, jota esineellistäminen ja häirintä aiheuttavat.

Febosin teksti on rajua, paikoin synkkääkin, mutta kirja on täynnä vapauttavia ajatuksia. Febos vaatii tytöille tilaa kasvaa rauhassa, omassa rytmissään. Hän muistuttaa, ettei painostettuna annettu tyhjä suostumus ole yhtä kuin turvallinen suostumus seksiin, ja että jokaisella on oikeus toteuttaa omaa identiteettiään ja seksuaalisuuttaan.

Melissa Febos: Mitä on olla tyttö. Suom. Suvi Kauppila. Atena 2023.

Koskettava romaani rakkaudesta ja sodasta

Jos etsii koskettavia lukuromaaneja, joissa on vahva yhteiskunnallinen sanoma, turkkilaistaustaisen Elif Shafakintuotantoon voi luottaa. Tuore suomennos Kadotettujen puiden saari kuuluu hänen parhaimmistoonsa. Se on paitsi väkevä rakkausromaani myös kuvaus sodasta, pakolaisuudesta, identiteetistä ja puista.

Romaanin tapahtumat kulkevat kahdessa aikatasossa. Vuonna 1974 kyproslaiset rakastavaiset, kreikkalaissyntyinen Kostas ja turkkilaissyntyinen Defne, tapailevat salaa tavernassa viikunapuun alla. Sitten Kyproksen sisällissota hajottaa tavernan ja parin elämän. 2000-luvun Lontoossa teini-ikäinen Ada etsii selitystä ahdistukselleen ja sille, miksi puutarhassa kasvava viikunapuu on hänen isälleen elämää rakkaampi.

Shafakin kerronta on ilmavaa ja vangitsevaa, ja siinä on myyttisiä sävyjä. Yksi romaanin kertojista on kaikkitietävä puu, joka sitoo rakastavaisten tarinan puiden ja ihmisten kompleksiseen yhteiseen historiaan. Tätä romaania jää kaipaamaan, kun viimeinen sivu kääntyy.

Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari. Suom. Helinä Kangas. Gummerus 2023.

Vaikuttavia kirjeitä identiteetistä

Nigerialaissyntyinen Akwaeke Emezi on yksi tämän päivän omaäänisimmistä, terävimmistä kirjailijoista. Hänen romaaninsa Makeaa vettä (2021) ja Vivek Ojin kuolema (2021) esittelivät säkenöivän kertojan, joka rakentaa omalakisia maailmoja ja tarkastelee sukupuolen ja identiteetin rakentumista.

Rakas Senthuran on Emezin muistelmateos. Se koostuu kirjeistä perheenjäsenille, ystäville, esikuville ja rakastajille. Emezi kuvaa kirjeissä identiteettinsä kivuliasta muotoutumista: muunsukupuolisuuden tunnistamista ja spirituaalisen minäkuvan löytymistä igbojen uskomusjärjestelmästä. Hän kertoo satuttavasti jatkuvasta halustaan kuolla, jonka vastavoima on pakottava tarve kirjoittaa. Emezi ei kyseenalaista kirjoittajanlahjojaan vaan kokee lahjansa ja tehtävänsä jumalallisiksi.

Rakas Senthuran ei ole rauhoittava hyvän mielen kesäkirja vaan provosoiva, innostava ja yllättävä lukuelämys.

Akwaeke Emezi: Rakas Senthuran. Suom. Kaisa Kattelus. Kosmos 2023.

Sukellus Lähi-idän ruokakulttuuriin

Gelawej Viyan tunnetaan ruokablogistaan Ripaus kurkumaa, joka johdattaa Lähi-idän ruokakulttuuriin maukkaiden kasvisreseptien ja värikylläisten valokuvien avulla. Tänä keväänä häneltä ilmestyi samanniminen keittokirja, joka tarjoaa yltäkylläisen kattauksen välimerellisiä reseptejä mezeistä keittoihin ja brunssiherkuista pataruokiin. Ohjeita kuvittavat Viyanin itse ottamat runollisen kauniit kuvat.

Kurditaustainen Viyan on ammentanut keittokirjaansa inspiraatiota muun muassa Kurdistanista, Iranista ja Turkista, joissa hän on kasvanut. Fuusiokeittiön ja kokeiluiden ystävänä hän on tuonut moneen perinteiseen reseptiin oman modernin kädenjälkensä. Suuri osa ohjeista on vegaanisia. Kirja sisältää myös erilaisia menuehdotuksia.

Huomasithan, että Ripaus kurkumaa -kirja on Plan-lehden lukijakysymyksen palkintona?

Gelawej Viyan: Ripaus kurkumaa. Like 2023.