Ukrainan lasten mielenterveys on kriisissä neljän sotavuoden jälkeen

Lastenoikeusjärjestö Plan International varoittaa lasten syvenevästä mielenterveyskriisistä, kun täysimittainen sota Ukrainassa on kestänyt neljä vuotta. Ilman pitkäjänteisiä panostuksia mielenterveyteen ja psykososiaaliseen tukeen kokonainen sukupolvi on vaarassa kasvaa pitkäaikaisten traumojen kanssa, varoittaa Ukrainasta juuri palannut ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann.

Joka kolmas lapsi Ukrainassa kertoo koulukokeiden aiheuttavan enemmän stressiä kuin ilmahälytyssireenit. Sota on muuttanut perustavanlaatuisesti lasten käsitystä turvallisuudesta ja normaalista arjesta.

”Kaikki Ukrainan lapset jakavat kokemuksen pommisuojissa nukkumisesta ja toistuvista hälytyksistä. Monet ovat eläneet pitkiä jaksoja ilman lähiopetusta tai sähköä. Kyse ei ole enää lyhytaikaisesta kriisistä ja hätäavusta vaan peruuttamattoman vahingon estämisestä kokonaiselle sukupolvelle”, sanoo Sven Coppens, Plan Internationalin Ukrainan humanitaarisen avun johtaja.

Monet lapset ovat joutuneet pakenemaan kotoaan useita kertoja. He ovat menettäneet kodin, leikkipaikat ja luokkahuoneet. Jopa 4,6 miljoonan lapsen koulunkäynti on vakavasti häiriintynyt, ja 11 prosenttia lapsista käy koulua verkossa.

Pitkittynyt etäopetus on heikentänyt mahdollisuuksia oppia ja luoda ystävyyssuhteita. Joka kolmas lapsi on kokenut läheisen ystävän tai perheenjäsenen kuoleman tai vammautumisen. Monet lapset joutuvat myös olemaan erossa rintamalla olevista perheenjäsenistään.

”Jatkuvassa pelossa eläminen vaikuttaa siihen, miten lapset puhuvat, oppivat ja ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämä ei ole pelkkää stressiä. Puhumme syvästä ahdingosta, jolla on pitkäkestoisia seurauksia”, sanoo Tetiana Zaiets, Plan Internationalin lastensuojelun asiantuntija Ukrainassa.

Psyykkinen kuormitus näkyy muun muassa pelkona, painajaisina, aggressiivisuutena, vetäytymisenä ja keskittymisvaikeuksina. Plan Internationalin kanssa työskentelevät asiantuntijat raportoivat myös muisti- ja puhehäiriöiden lisääntymisestä erityisesti niillä Ukrainan alueilla, joilla sota on tehnyt pahimpia tuhoja.

Sodan vaikutukset ulottuvat myös perheisiin ja huoltajiin, jotka kamppailevat stressin, uupumuksen ja epävarmuuden kanssa.

”Jos huoltajat ovat ylikuormittuneita, lapset aistivat sen välittömästi”, Coppens selittää.

”Vastaavasti kun huoltajat saavat tukea ja kykenevät selviytymään, lapset heijastavat usein samaa kestokykyä. Siksi olemme asettaneet mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen etusijalle.”

Plan International tukee lapsia ja perheitä muun muassa tarjoamalla mielenterveys- ja psykososiaalista tukea sekä perustamalla lapsiystävällisiä tiloja esimerkiksi kunnostettuihin pommisuojiin, kerrostaloihin ja sairaaloihin.  

Lapsiystävällisissa tiloissa lapset saavat leikkiä, oppia ja kokea normaalia arkea turvallisessa ympäristössä. Lisäksi Plan tarjoaa vanhemmille tukea stressinhallintaan ja vuorovaikutukseen lasten kanssa.

Esimerkiksi Odessassa, Mykolajivissa ja Hersonissa Plan tarjoaa Suomen ulkoministeriön tuella yksilö- ja ryhmäterapiaa lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi Plan tukee sukupuolistuneen väkivallan vastaista työtä tarjoamalla lakiapua ja psykososiaalista tukea väkivallan uhreille ja muille apua tarvitseville.  

”Jaamme käteisapua kaikkein haavoittuvimmille ihmisille, jotka ovat esimerkiksi menettäneet omaisuuttaan ja joutuneet jättämään kotinsa. Tämä on ollut erityisen toivottu avustusmuoto, koska se on auttanut ihmisiä varautumaan talveen, joka on tänä vuonna ollut erityisen ankara”, kertoo Plan International Suomen ohjelmajohtaja Annukka von Kaufmann.

Tarve ylittää kuitenkin selvästi resurssit: Ukrainan 10,8 miljoonasta humanitaarista apua tarvitsevasta ihmisestä vain noin kolmasosa saa tällä hetkellä tukea.

Plan International vetoaa kansainväliseen yhteisöön, jotta koulutukseen, mielenterveyteen ja psykososiaalisiin palveluihin panostetaan pitkäjänteisesti.

”Jos emme toimi nyt, saatamme menettää kokonaisen sukupolven”, Annukka von Kaufmann sanoo.