Suomalaiset järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: oikeudenmukainen rahoitustavoite on saatava aikaan

Maailman maiden päättäjät kokoontuvat ensi viikosta alkaen YK:n ilmastokokoukseen Azerbaidzhanin Bakuun. Suomalaiset kehitys- ja ympäristöjärjestöt vaativat kokoukselta vahvaa päätöstä uudesta ilmastorahoitustavoitteesta.

YK:n ilmastokokous pidetään Azerbaidzhanin Bakussa 11.–22. marraskuuta. Bakun ilmastokokous käynnistyy tilanteessa, jossa ilmastonmuutos aiheuttaa kiihtyvällä vauhdilla  huomattavaa vahinkoa ihmisille, luonnolle ja taloudelle. Jotta turvallista tulevaisuutta voidaan rakentaa oikeudenmukaisesti, on ilmastorahoituksen tasoa nostettava tieteen edellyttämälle tasolle.

Kokouksen valokeilassa on uusi ilmastorahoitustavoite (New Collective Quantified Goal, NCQG), jota tarvitaan fossiilisista polttoaineista luopumisen vauhdittamiseen sekä turvaamaan köyhien maiden oikeus kehittyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta. Tavoitteesta on neuvoteltu jo kolme vuotta, mutta edistystä ei ole juurikaan nähty.

”Rahoitustavoitteesta on saatava kokouksessa aikaan vastuita selkeyttävä sopimus ilman porsaanreikiä. Päättäjät eivät voi tulla kokoukseen tyhjin käsin: tieteen viesti rahoitustarpeista on yksiselitteinen, ja tämän on näyttävä konkreettisissa rahoituslupauksissa”, sanoo Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingon ilmastotyön asiantuntija Ada Virnes.

Järjestöt korostavat, että riittävä ilmastorahoitus on paitsi elintärkeää planeettamme elinkelpoisuuden turvaamiseksi, myös konkreettinen keino tasata ilmastokriisin epätasa-arvoistavia vaikutuksia. Historiallinen vastuu ilmastokriisin aiheuttamista päästöistä on pitkälti kehittyneillä mailla, ja niiden on Bakussa osoitettava valmiutta kantaa vastuunsa syvenevästä kriisistä.

Rahoituslupauksia odotetaan etenkin valtioilta, mutta kehittyvien maiden tarpeisiin vastaaminen vaatii myös yksityistä rahoitusta.

”Toistaiseksi puheet innovatiivisista rahoitusmekanismeista ja hiilen hinnoittelusta ovat kumisseet tyhjyyttään. Kaikkien osapuolten tulee varmistaa, että saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista edistetään konkreettisin aloittein samalla, kun ympäristölle ja ilmastolle haitallisia tukijärjestelmiä puretaan”, toteaa Suomen lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.

Vaikka rahoitus on Bakun ilmastokokouksen agendan kärjessä, järjestöt odottavat paljon myös neuvotteluilta kansallisten sitoumusten (Nationally Determined Contributions, NDC) päivittämisestä. Toistaiseksi vain harvan valtion sitoumukset ovat Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalla tasolla. Nykyisillä sitoumuksilla maapallo on lämpenemässä 2,6–3,1 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Pariisin sopimuksen osapuolet päivittävät sitoumuksiaan vuoden 2025 alussa. 

”Bakussa pitää löytää yhteinen sävel siitä, miten viime vuoden maailmanlaajuisen tilannearvion eli Global Stocktaken johtopäätökset viedään käytäntöön. Tähän kuuluu myös fossiilisista polttoaineista irrottautuminen”, toteaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman. 

Bakun ilmastokokous voi parhaimmillaan vahvistaa luottamusta monenkeskiseen sopimiseen ja YK:n toimintakykyyn aikana, jolloin yhteistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä horjutetaan eri tavoin. Uskottavan rahoituspäätöksen syntyminen on täysin keskeistä suurelle osalle maailman maita, järjestöt muistuttavat. 

Järjestöt muistuttavat, että tärkeisiin neuvottelukysymyksiin vastaamisen lisäksi kokouksen aikana on huolehdittava kansalaisyhteiskunnan kokoontumisvapauden ja osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta.

Suomalaiset järjestöt seuraavat neuvotteluja tiiviisti ja ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana. Järjestöjen asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin.

Bakussa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat

Niina Ratilainen, vaikuttamisen asiantuntija, Plan International Suomi, niina.ratilainen@plan-international.org. p. 050 378 7791 (Bakussa 11.–19.11.)

Ada Virnes, ilmastotyön asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, ada.virnes@fingo.fi, p. 050 317 6720 (Bakussa 16.–23.11.)

Bernt Nordman, ilmasto-ohjelman johtaja, WWF Suomi, bernt.nordman@wwf.fi, p. 050 525 0348 (Bakussa 10.–23.11.)  

Amanda Rejström, terästeollisuuden päästövähennysten asiantuntija, WWF Suomi, amanda.rejstrom@wwf.fi, p. 050 300 5058 (Bakussa 10.–16.11.)

Niko Humalisto, Johtava vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Lähetysseura, niko.humalisto@felm.org, p. 040 757 4036 (Bakussa 9.–24.11.) 

Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, FFD, tiina.huvio@ffd.fi p. 040 159 5667 (Bakussa 15.–18.11.)

Johannes Hautaviita, vaikuttamisviestinnän asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, johannes.hautaviita@fingo.fi, p. 050 317 6780 (Bakussa 16.–23.11.)

Kotimaassa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat

Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace, kaisa.kosonen@greenpeace.org, p. 050 368 8488

Anna Perttula, oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, anna.perttula@sask.fi, p. 040 541 6155

Camilla Sederholm, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö, camilla.sederholm@naturochmiljo.fi, p. 045 2700 313