Kategoriat Kummit ja tyttösponssit
Koulupuutarhat torjuvat aliravitsemusta ja pitävät lapset opintiellä
11-vuotias nigeriläinen Ashraf kastelee ahkerasti kasveja koulunsa puutarhassa. Se erottuu vehreänä keitaana Tillabérin kuivan aavikkoalueen keskellä. Kurpitsat ja sitruunapuut kukoistavat moringan, suolaheinän ja maniokin rinnalla.
Nigerissä nälkä on yksi suurimmista syistä lasten koulupudokkuuteen. Maa kamppailee nälkäkriisin kourissa, joka on pahin vuosikymmeniin. Lapset ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa. 47 prosenttia alle viisivuotiaista nigeriläisistä on kroonisesti aliravittuja, mikä on 3,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Nälkä hidastaa oppimista, sillä tyhjällä vatsalla on vaikea keskittyä. On myös tavallista, että ruokapulasta kärsivät perheet ottavat lapsensa pois koulusta, jotta nämä voivat auttaa ansaitsemaan elantoa. Tämä on usein ainoa vaihtoehto, jotta kaikki perheenjäsenet saisivat päivittäisen aterian.
Plan on tukenut seitsemän koulupuutarhan perustamista Tillabérissa osana nälkäkriisin vastaisia toimia ja kannustaakseen lapsia pysymään koulussa. Nyt puutarhat menestyvät hienosti. Lapset käyttävät oppimiaan taitoja omien kotikasvimaiden perustamisessa, mikä parantaa myös perheiden ravitsemusta.
”Nautin puutarhasta huolehtimisesta, koska sen avulla olen saanut lisää ystäviä ja oppinut hoitamaan kasvimaata. Istutin perheemme pihalle moringaa, papuja ja chiliä”, Ashraf kertoo.
Plan tarjosi lapsille ja opettajille siemeniä ja puutarhatyökaluja sekä tietoa ruoan tuottamisesta. Uudet maanviljely- ja ravitsemustaidot ovat elintärkeitä ja antavat opettajille mahdollisuuden auttaa oppilaita kehittämään käytännön taitojaan.
”Koulupuutarhan ansiosta opin, että moringa on ravitseva kasvi. Rakastan suolaheinää, mutta kotona syömme kasvattamaani moringaa. Vanhempani antoivat minulle letkun, jotta voisin kastella viljelmiäni. Teen sen aina koulusta tullessani. Jos olen pois kotoa, vanhempi veljeni huolehtii kastelusta”, Ashraf kertoo.
Koulupuutarhoissa opetetaan kestäviä viljelymenetelmiä, joilla on tärkeä rooli ruokaturvassa. Lapset ovat saaneet tietoa ympäristönsuojelusta ja kompostoinnista.
Viljelijät ovat myyneet koulupuutarhojen satoa erilaisissa tilaisuuksissa oppimateriaalien hankkimista varten.
”Viime vuonna myimme moringaa koulun juhlissa. Näin rehtori pystyi ostamaan liituja, jotka olivat käyneet vähiin. Nyt tarvitsemme suuren lammen puutarhan kastelua varten sekä aidan, jotta lampaat eivät pääse syömään kasvejamme. Hankintalistalla on myös kyniä, vihkoja ja muita koulutarvikkeita”, Ashraf sanoo.
Ilmastonmuutos muuttaa maanviljelyä
Ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt tuhoavat satoja maailmanlaajuisesti, eivätkä totutut viljelymenetelmät enää tuota satoa yhtä paljon kuin aiemmin. Pienviljelijät kärsivät tilanteesta eniten. Monet ovat kasvattaneet erilaisia vihanneksia ja hedelmiä eri vuodenaikoina. Sateiden puute voi johtaa koko sadon menetykseen.
Ongelmaa voidaan helpottaa kehittämällä parempia tapoja tuottaa ruokaa muuttuneissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa kuumuutta ja kuivuutta paremmin kestävien viljelykasvien ja -lajikkeiden viljelyä sekä uudenlaisten viljelymenetelmien kokeilua ja käyttöönottoa. Plan tukee pienviljelijäperheitä muutoksessa.
Monissa Afrikan maissa tärkeitä viljelyskasveja ovat sitrushedelmät, banaanit, maniokki, bataatti, okra ja kaakao. Latinalaisessa Amerikassa viljellään paljon esimerkiksi maissia, soijaa, perunaa ja avokadoa. Aasiassa kasvatetaan muun muassa mangoa, riisiä, kookospähkinöitä ja papuja.
