Kategoriat Yritysuutiset
DNA tukee maahanmuuttajanuorten pääsyä työelämään
DNA ja Plan tukevat yhteistyössä maahanmuuttajanuorten digitaitoja ja työelämän ensiaskeleita. Tavoitteena on edistää digitaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta.
”Kielitaito voi aiheuttaa maahanmuuttajanuorelle vaikeuksia työnhaussa, koska työnantajat toivovat sujuvaa suomen kielen taitoa. Minusta tuntuu, että töihin otetaan mieluummin suomea täydellisesti puhuva nuori. Suomen kieli on ollut minullekin osittain haastavaa”, kertoo 16-vuotias Amarilda, joka muutti Albaniasta Suomeen puolitoista vuotta sitten.
Amarilda on mukana Planin ja DNA:n yhteishankkeessa, joka pyrkii pienentämään maahanmuuttajanuorten digikuilua. Vuoden loppuun kestävä hanke tarjoaa lyhytkestoista ryhmätoimintaa.
Koko vuoden osallistujatavoite on 150 nuorta. Kevään aikana ryhmiin on osallistunut noin 80 iältään 15–20-vuotiasta nuorta, jotka ovat asuneet Suomessa kahdesta neljään vuotta.
”Kun koululuokallemme tultiin kertomaan tästä projektista, halusin mukaan kavereideni kanssa. Olen oppinut monia asioita kevään aikana”, Amarilda kertoo.
”Minulla on oma puhelin mutta ei tietokonetta. Kotona tiedän digiasioista enemmän kuin vanhempani.”
Suurimmalla osalla hankkeen nuorista on vain vähän tai ei lainkaan työkokemusta suomalaisesta työelämästä. Telenor Fundin ja DNA:n rahoittaman hankkeen aikana nuoret saavat neuvoja työnhakuun ja pääsevät tutustumaan itseään kiinnostaviin ammatteihin.
Job shadowing tsemppaa työnhaussa
Kaksi ryhmää osallistui keväällä job shadowing -kokonaisuuteen. Nuoret kuulivat itseään kiinnostavista ammateista ja saivat inspiraatiota opintoihinsa. ICT-alan ammattiesittelijät DNA:n eri tehtävistä kertoivat alansa mahdollisuuksista.
Amarilda oli mukana DNA-vierailulla, jossa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen kertoi työstään digimaailmassa. Lisäksi Amarilda pääsi muiden nuorten kanssa työhaastatteluharjoitukseen.
”Juttelin naisen kanssa, joka kysyi minulta kysymyksiä aivan kuin työhaastattelussa. Minua ei juurikaan jännittänyt, ja minulle jäi tunne, että se meni hyvin”, Amarilda sanoo.
Hän toivoo, että haastatteluharjoituksesta olisi hyötyä, kun hän pääsee oikeaan työhaastatteluun.
”Olen hakenut montaakin työpaikkaa, mutten ole vielä saanut vastausta.”
Digikuilu vie haavoittuvaan asemaan
Digitaidot nousivat esiin Planin vuonna 2020 teettämässä palvelumuotoiluprosessissa. Oppilaitosten henkilökunta nosti digitaidot esiin yhtenä maahanmuuttajanuorten merkittävistä haasteista. Puutteet taidoissa asettavat nuoret haavoittuvaan asemaan ja hankaloittavat pääsyä työelämään.
Maahanmuuttajanuoret ovat laaja ihmisryhmä, joten myös heidän digitaitonsa vaihtelevat paljon. Kaikilla nuorilla ei ole käytössään tietokonetta tai edes verkkopankkitunnuksia, jolloin mahdollisuudet hoitaa asioita verkossa ovat rajalliset.
”Nuoret kohtaavat nettisivuilla ja lomakkeissa usein haastavaa kieltä. Tämä vaikeuttaa työpaikan ja tukien hakemista. Selkokieli auttaisi saavutettavuudessa, koska käännösohjelmat kääntävät täsmällisemmin yksinkertaisempaa kieltä”, sanoo Plan International Suomen yhteistyöhankkeen koordinaattori Hanna-Leena Saavalainen.
”Nuoret eivät välttämättä saa tukea myöskään kotona, jos huoltajien digitaidot ovat rajalliset ja huoltajan kotoutumisprosessi on kesken.”
Monimuotoisuus on kilpailuvaltti
Mukana olleet nuoret ovat kertoneet saaneensa lisää itsevarmuutta työhaastatteluihin ja taitoja videohakemusten tekemiseen. Hanke myös purkaa eri aloihin liittyviä sukupuolinormeja.
”Pyrimme etsimään alojensa esittelijöiksi työntekijöitä, jotka edustavat alansa vähemmistöä vaikkapa sukupuolensa tai taustansa puolesta. Haluamme muuttaa ajatuksia siitä, millainen henkilö voi toimia missäkin työssä”, Hanna-Leena sanoo.
Hankkeen aikana myös DNA:n työntekijät ovat saaneet koulutusta työelämän monimuotoisuudesta. Työntekijät ovat päässeet tukemaan nuorten työelämäpolkuja toimimalla vapaaehtoisina minimentoreina. Mentorit ovat kertoneet, että kohtaamiset nuorten kanssa ovat olleet silmiä avaavia kokemuksia, sillä ne ovat saaneet ajattelemaan tasa-arvoa ja omia ennakkoluuloja.”Kannustavat kokemukset työelämästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tukevat nuoren työelämään kiinnittymistä. Tämä kitkee eriarvoisuutta. Monimuotoisuus on kilpailuvaltti, joka parhaimmillaan lisää yrityksen innovatiivisuutta”, Hanna-Leena sanoo.
