Lausunto valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen yleisavustusten oikeasuhtaisuustarkastelusta

Lausunnonantajan lausunto 

Oikeasuhtaisuustarkastelun toteutustavat 
 
1. Porrastusmalli, eli miten avustusmääräraha jaetaan järjestöjen kesken 

Kunkin järjestön vuosien 2024–2026 arviointien keskiarvoista lasketaan järjestökohtainen yhteiskeskiarvo. Tämän järjestökohtaisen yhteiskeskiarvon perusteella päätetään, kuinka suuri osa avustusmäärärahasta kuuluu kullekin järjestölle. Osuus ilmoitetaan prosentteina. Tätä tapaa kutsutaan porrastusmalliksi. Se kertoo, miten arviointien yhteiset keskiarvot muutetaan lopulta euroiksi. Näin saadaan laskennallinen, eli tavoiteltu avustustaso. Kun päätetään siitä, miten prosentit voivat vaihdella, linjataan samalla, miten avustusmääräraha jakautuu järjestöjen kesken. 
 
VAIHTOEHTO 1A: Arviointien yhteisten keskiarvojen prosenttieroja (ja näin ollen avustustasojen eroja) pyritään pitämään mahdollisimman pieninä, kuitenkin niin, että jako on oikeansuhtainen (eli avustusmäärärahaa ei jaettaisi tasan järjestöjen välillä). Näin avustusjärjestelmä tukisi monenlaisia ja erikokoisia nuorisoalan järjestöjä, ja avustusten väliset erot olisivat selvästi pienempiä kuin nyt. 
 
VAIHTOEHTO 1B: Arviointitulosten yhteisten keskiarvojen prosenttierot voivat olla suuria. Tämä tarkoittaa, että hyvän arviointitulokset saaneet järjestöt saisivat selvästi suuremman osuuden määrärahasta ja heikommat arviointituloksen saaneet järjestöt saisivat vastaavasti vähäisemmän osuuden. Näin avustusten jako vahvistaisi parhaat arvioinnin saaneiden järjestöjen asemaa suhteessa muihin. 
 
Kumpaa vaihtoehtoa pidätte parempana?  

1B 

Mahdolliset perustelut 

Plan International Suomi tukee nuorisoalan kattojärjestö Nuorisoala ry:n esittämää huomiota siitä, että yksinomaisesti järjestöjen arviointien keskiarvoihin pohjautuva porrastusmalli on liian yksinkertainen pohja oikeasuhtaisuustarkastelulle. Järjestöjen arvioinnit on ministeriössä toteutettu suhteessa eri järjestöjen kohderyhmiin ja eri järjestöjen käytettävissä oleviin voimavaroihin, minkä vuoksi oikeasuhtaisuustarkastelussa tulee järjestöjen arviointien yhteiskeskiarvoa käsitellä siten, että myös ne suhteutetaan järjestöjen kohderyhmiin ja järjestöjen käytettävissä oleviin resursseihin.  

Plan International Suomi kannattaa Nuorisoala ry:n tavoin vaihtoehtoa 1B sillä olettamalla, että porrastusmallin oheen luodaan kuitenkin avustustasojen muutoksia rajoittavat puskurit. Plan International Suomi pitää Nuorisoala ry:n lailla porrastusmallissa tärkeänä sitä, että avustusjärjestelmä tunnistaa tulevaisuudessakin erilaiset ja eri kohderyhmien kanssa työskentelevät järjestöt.  

2. Mahdolliset puskurit, eli rajoitetaanko avustustasojen nousuja ja laskuja 

Tavoiteltu laskennallinen avustussumma lasketaan porrastusmallin mukaan. Riippumatta siitä, miten porrastusmalli tullaan toteuttamaan (arviointitulosten yhteisen keskiarvon vaikutus prosentuaaliseen määrärahaosuuteen), tämä tarkoittaa, että yksittäisten järjestöjen avustusten määrät muuttuvat verrattuna aiempiin vuosiin. Jotta avustukset eivät nousisi tai laskisi kohtuuttoman paljon, on pohdittu keinoja muutosten hillitsemiseksi. Näitä keinoja ovat puskurit eli katot, joilla estetään liian suuret korotukset tai leikkaukset aikaisemmin saatuun avustukseen verrattuna. Puskuroituun laskennalliseen avustustasoon siirtyminen tapahtuisin niin ikään siirtymäajan puitteissa. 
 
VAIHTOEHTO 2A: Määritellään puskurit. Avustus voi nousta tai laskea enintään tietyn prosenttimäärän ja/tai tietyn euromäärän verrattuna edelliseen avustukseen. Puskurit avustusten nousulle voivat olla eri suuruiset kuin avustusten laskulle.  
 
VAIHTOEHTO 2B: Puskureita ei määritellä, vaan yhteisten keskiarvojen osoittama laskennallinen avustustaso, johon tulevat vuosiarvioinnit suhteutetaan, tulee voimaan sellaisenaan.  
 
Kumpaa vaihtoehtoa pidätte parempana?  

2A 

Mahdolliset perustelut. Jos olette valinneet vaihtoehto A:n, voitte tässä ehdottaa sopivaa prosenttimääräistä ja/tai euromääräistä puskuria sekä avustuksen nousulle että laskulle (huom. ne voivat olla erisuuruisia). 

Plan International Suomi yhtyy Nuorisoala ry:n esittämään huomioon siinä, että oikeasuhtaisuustarkastelun yhteydessä määritellään puskurit niin avustuksen kasvulle kuin laskullekin. Lausuntoaineiston pohjalta on kuitenkin mahdotonta esittää näkemyksiä puskureiden suuruusluokasta, sillä tämä edellyttäisi tarkempaa tietoa lopullisesta porrastusmallista. Plan International Suomi pitää huomionarvoisena sitä, että yksikään nuorisoalan valtionapukelpoinen järjestö ei joudu oikeasuhtaisuustarkastelun myötä kohtuuttomaan tilanteeseen. 

Valtionavustustoiminnan kehittäminen 
 
3. Kysymys avustusten arviointiperusteiden painottamisesta  

Nuorisolaissa ei ole säädetty arviointiperusteiden keskinäisistä painotuksista. Vakiintuneen käytännön mukaan arviointiperusteet ovat olleet keskenään samanarvoisia, eli ne vaikuttavat yhtä suurin painotuksin avustustason muutoksiin. On pohdittu, voisiko arviointiperusteiden painottaminen edesauttaa sitä, että yleisavustusjärjestelmä reagoisi paremmin järjestöjen toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.  
 
VAIHTOEHTO 3A: Vuoden 2027 yleisavustusten haussa järjestöjen toimintaa arvioitaisiin niin, että toiminnan laajuutta ja saavutettavuutta painotettaisiin enemmän suhteessa muihin arviointiperusteisiin. Tämä voisi kannustaa järjestöjä kehittämään toimintaansa niin, että se tavoittaa mahdollisimman monia kohderyhmään kuuluvia. 
 
VAIHTOEHTO 3B: Nykyistä arviointikäytäntöä ei muuteta. Kaikilla arviointiperusteilla olisi jatkossakin sama painoarvo. Tämä tukee sitä, että esim. hallinnon ja talouden hoito on jatkossakin samanarvoinen tekijä kuin esim. toiminnan laajuus ja saavutettavuus avustuksen määräytymisessä. 
 
VAIHTOEHTO 3C: Arviointiperusteita tullaan painottamaan jo oikeasuhtaisuustarkastelun yhteydessä. Tässä vaihtoehdossa jollekin/joillekin arviointiperusteelle/ 
arviointiperusteille annettaisiin takautuvasti suurempi tai pienempi painoarvo kuin muille. Tämä merkitsisi sitä, että vuosiarviointien 2024–2026 keskiarvot saattaisivat muuttua. 
 
Mitä vaihtoehtoa pidätte parhaimpana? 

3B 

Mahdolliset perustelut edellä valitsemallenne vaihtoehdolle 

Plan International Suomi yhtyy Nuorisoala ry:n näkemykseen, että nykyiset arviointiperusteet ilman keskinäisiä painotuksia ovat olleet suhteellisen toimivia, sillä ne kykenevät tunnistamaan nuorisoalan järjestökentän hyvin monipuolisen toiminnan ja paikoitellen voimakkaastikin eroavat toiminnan kohderyhmät ja kohderyhmien tarpeet. 

Plan International Suomi haluaa tuoda myös esiin sen, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kohtaaminen vaatii enemmän resursseja, eikä kyseisen kohderyhmän laaja valtakunnallinen tavoittaminen ole välttämättä mahdollista ilman resurssien lisäämistä. Mikäli arviointiperusteena olisi laajan kohderyhmän tavoittaminen määrällisesti, riskinä on toiminnan laadun laskeminen sekä haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien osallistumismahdollisuuksien heikkeneminen. 

Plan International Suomi kannattaa Nuorisoala ry:n näkemystä siitä, että luottamuksensuojan periaatteen mukaisesti avustettavien järjestöjen tulee kyetä luottamaan siihen, että valtionapuviranomaisen toiminta tai tulkinta ei yllättäen muutu avustuksen saajalle epäedullisesti. Arviointiperusteiden keskinäinen painottaminen erityisesti takautuvasti olisi luottamuksensuojan periaatteen näkökulmasta hallinnollisesti erittäin kyseenalaista. 

Mikäli vaihtoehto 3C toteutuisi Plan International Suomi kokee, että arviointiperusteena esimerkiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat erityisen tärkeitä painopisteitä. 

PALAUTE 

Vapaamuotoinen palaute 

Plan International Suomi kannattaa Nuorisoala ry:n ehdotusta siitä, että oikeasuhtaisuustarkastelun toimeenpanossa hyödynnetään siirtymäaikaa siten, että oikeasuhtaisuustarkastelun vaikutukset olisivat pienimmillään vuonna 2027, kasvaisivat vuonna 2028 ja olisivat kokonaisuudessaan vaikuttamassa vuonna 2029. Vain tämänkaltaisella siirtymäajalla nuorisoalan järjestöt voivat varautua oikeasuhtaisuustarkastelun tuloksena tuleviin mahdollisiin muutoksiin järjestöjen taloudellisissa reunaehdoissa ja mahdollistaa siten vastuullisen talous- ja henkilöstöpolitiikan. Osaan järjestöistä on jo kohdistunut tai kohdistumassa isoja leikkauksia muista avustuksista (esim. STEA), joten OKM:n rahoituksen ennustettavuus ja pysyvyys on erityisen merkityksellistä.  

Plan International Suomi yhtyy Nuorisoala ry:n toiveeseen siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaisi oikeasuhtaisuustarkasteluprosessin niin, että se tukisi nuorisoalan järjestökentän yhtenäisyyttä. Kuten Nuorisoala ry myös Plan International Suomi arvostaa sitä, että prosessi on läpinäkyvä, nuorisoalan järjestöjä osallistava ja että virkavastuulla tehty virkamiesvalmistelu erottuu selvästi (mahdollisesta) poliittisesta ohjauksesta ja lopullisesta päätöksenteosta. 

Plan International Suomi tukee Nuorisoala ry:n ajatusta siitä, että tulevaisuudessa monivuotiset yleisavustukset olisivat järjestöjen kohdalla mahdollisia tarpeettoman hallinnollisen työn keventämiseksi sekä järjestöissä että valtionapuviranomaisessa.  

Plan International Suomi kiittää mahdollisuudesta lausua valtakunnallisten nuorisolan järjestöjen yleisavustusten oikeasuhtaisuustarkastelun luonnoksesta. Plan International on lastenoikeus- ja humanitaarinen järjestö, joka parantaa heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen elämää. Plan International tavoittelee oikeudenmukaista maailmaa, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Plan työskentelee yli 80 maassa.  Plan International Suomi tukee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja perheitä Suomessa sekä edistää lasten oikeuksien toteutumista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.