Suomi tarvitsee feminististä ulkopolitiikkaa – tässä kolme syytä miksi

Suomen johtajuudelle on tänä päivänä entistäkin suurempi tarve, kun kriisit ahdistavat ja tasa-arvoa vastustavat liikkeet vahvistuvat. Arvoja ei voi siirtää sivuun myöhemmin edistettäviksi, vaan juuri kriiseissä arvojen mukainen johtaminen mitataan, kirjoittaa Karoliina Tikka. 

1. Tehdään paremmin kuin Nokia

Yhä useampi maa on liittynyt feminististä ulkopolitiikkaa tekevien maiden joukkoon. Kuluneen sanonnan mukaan suomalaiset ovat hyviä insinöörejä, mutta huonoja markkinoijia. Siltä näyttää ainakin ulkopolitiikassa. Suomi tekee paljon arvokasta työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, mutta suljemme itsemme muiden tasa-arvoa edistävien maiden yhteisön ulkopuolelle.

Feministiseen ulkopolitiikkaan ovat sitoutuneet muun muassa Ranska, Kanada, Meksiko, Saksa, Espanja ja Luxemburg. Maita yhdistää suunnitelmallinen työ tasa-arvon kytkemiseksi ulkopolitiikkaan. Myös Alankomaat on päättänyt toteuttaa feminististä ulkopolitiikkaa ja korostaa sitä pohjustaneessa selvityksessä, miten tasa-arvon edistäminen vahvistaa maailmassa turvallisuutta, taloudellista hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Liittymällä feminististä ulkopolitiikkaa edistävien maiden joukkoon saisimme kehyksen ja suunnan tekemällemme työlle. Tämä vahvistaisi profiiliamme tasa-arvon asiantuntijana ja olisi jatkumo sille, miten Suomi on tasa-arvon avulla edistänyt hyvinvointia niin omassa yhteiskunnassaan kuin globaalisti.

2. Tehdään paremmin kuin nyt

Feministinen ulkopolitiikka ei ole vain nykytilan uudelleen brändäys vaan vaatii päämäärätietoista toimintaa. Se on mahdollisuus toimia tavoitteellisemmin sekä seurata tehdyn työn vaikuttavuutta ja tuloksia.

Tarvitsemme tasa-arvostrategian, joka kattaa ulkosuhteiden eri osa-alueet. Silloin meillä ei ole vain yksittäisiä hankkeita hyvien asioiden puolesta vaan lähestymistapa, joka edistää tasa-arvoa johdonmukaisesti. Kehityspolitiikan lisäksi tasa-arvon edistämisen tulee näkyä esimerkiksi kauppa-, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikassa.

Usein feministisen ulkopolitiikan toteuttamiseen liitetään kolme näkökulmaa. Lähtökohtana on se, että myös tyttöjen, naisten ja syrjittyjen vähemmistöryhmien ihmisoikeudet toteutuvat. Tarvitaan osallistavampaa päätöksentekoa, jossa eri sukupuolien ääni kuuluu, mikä tekee päätöksistä kestävämpiä. Kolmanneksi tarvitaan lisää resursseja, joita kohdennetaan tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistamiseen ja joiden tasa-arvoa edistävää vaikutusta seurataan. Tasa-arvoinen ulkopolitiikka huomioi myös sen, miten sukupuolen lisäksi ihmisen asemaan vaikuttavat muutkin tekijät kuten ikä, etninen tausta tai seksuaalinen suuntautuminen.

Käytännössä feministinen ulkopolitiikka on näkynyt eri maissa esimerkiksi naisten vahvempana osallistumisena kansainvälisiin neuvotteluihin ja rauhanrakennukseen. Se näkyy myös päätösten ja rahoitusten sukupuolivaikutusten arviointina, naisten toimeentulon vahvistamisena sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan nostamisena vahvemmin esille kansainvälisissä yhteyksissä. Tärkeää on johdonmukainen vaikuttaminen kansainvälisillä foorumeilla.

Plan on ollut mukana tekemässä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan suosituksia tasa-arvoa edistävästä ulkopolitiikasta, jotka luovutettiin keväällä 2022 ulkoministeri Pekka Haavistolle.

3. Tehdään se, mikä on oikein

Feministiselle ulkopolitiikalle on monta määritelmää ja termiä. Lopulta kyse on kuitenkin yksinkertaisesta asiasta: Ulkopolitiikan tulee edustaa ja edistää entistä moninaisemman ihmisryhmän näkemyksiä ja hyvinvointia. Tämä johtaa entistä vakaampaan ja paremmin voivaan maailmaan.

Suomessakin on saanut julkisuutta Ruotsin uuden hallituksen päätös luopua feministisestä ulkopolitiikasta. Ruotsin esimerkki osoittaa, miten tärkeää on, että Suomessa päätös tehdä tasa-arvoista ulkopolitiikkaa hahmottuu yhteisiksi valinnoiksi tasa-arvon puolesta, ei poliittiseksi riitakappaleeksi tai symboliksi.

Tasa-arvon vastustaminen ei ole vain yksittäisten ihmisten puuhastelua vaan se on vahvasti suunniteltua ja resursoitua toimintaa, joka usein yhdistelee konservatiivisia, uskonnollisia ja oikeistopopulistisia tavoitteita. Mukana on niin valtiollisia toimijoita kuin kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka ovat yhdistäneet voimansa vaikuttamiseen esimerkiksi YK:ssa.

Suomen johtajuudelle on entistäkin suurempi tilaus ja tarve. Kun kriisit painavat ja hintojen nousu ahdistaa, katseet kääntyvät sisäänpäin. Se on yksilön kohdalla ymmärrettävää, mutta päätöksentekijöiden pitää silloinkin pystyä näkemään iso kuva. Arvoja ei voi siirtää sivuun, myöhemmin edistettäviksi, vaan juuri kriiseissä arvojen mukainen johtaminen mitataan. 

Kiinnostaako? Sukella syvemmälle:

Ulkoministeriö järjestää feministisestä ulkopolitiikasta 16.11. kansainvälisen konferenssin, joka striimataan.

Plan järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden 30.11., tervetuloa mukaan! Lisätietoa pian Planin kanavissa.

Plan on tuottanut aiemmin kaksi selvitystä, jotka syventävät aihetta:

• Tasa-arvo ilmastokriisissä – miten Suomi voi edistää tasa-arvoa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, 2021
• Tasa-arvon edistäminen ulkopolitiikassa, 2020