Potentiaali löytyy, konkretia uupuu – Afrikka-strategian tasa-arvovaikutukset nähdään jatkotyössä | Plan

Potentiaali löytyy, konkretia uupuu – Afrikka-strategian tasa-arvovaikutukset nähdään jatkotyössä

6.4.2021 Niina Ratilainen

Afrikka-strategia ei ole kehityspoliittinen dokumentti, mutta juuri muissa ulkosuhteissa tulisi lisätä tasa-arvopolitiikan johdonmukaisuutta. Tasa-arvolla on kiistattomia vaikutuksia myös taloudelliseen kehitykseen, kirjoittaa Niina Ratilainen.

Suomen ensimmäisen Afrikka-strategian valmistuminen käynnisti eduskunnassa ulkopolitiikan päälinjojen loppukirin. Kehityspolitiikan näkökulmasta olemme merkittävässä pisteessä, sillä kehitysyhteistyön tärkeimmät valinnat on viety kehityspoliittiseen selontekoon. Seuraavaksi näemme ulkopolitiikan keväässä kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon valmistumisen.  

Juuri julkaistu Afrikka-strategia on Suomen ensimmäinen. Monet maailman suurimmista kehityshaasteista näkyvät Afrikassa, mutta niin myös potentiaali kehitykselle ja Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamiselle. Näiden suurten tavoitteiden keskellä Afrikka-strategia keskittyy erityisesti taloudellisten ja poliittisten suhteiden vahvistamiseen.

Kehitysjärjestöt ovat kiittäneet ja kritisoineet Afrikka-strategiaa sopivassa suhteessa. Plan otti strategian valmisteluun kantaa Gender ja kehitys -ryhmän kanssa, sillä halusimme tasa-arvon edistämisen olevan strategiassa keskeistä.  

Strategia lupaa, että Suomi tiivistää poliittisissa suhteissaan näkemysten vaihtoa ja rakentaa yhteistyötä Afrikan maiden, Afrikan unionin ja alueellisten järjestöjen kanssa, osana EU:ta sekä kansainvälisissä järjestöissä erityisesti tasa-arvon ja naisten oikeuksien, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien saralla. Kirjaus on tarpeellinen ja voi vahvistaa Planin peräänkuuluttamaa suuntaa siitä, että tyttöjen ja naisten oikeuksia sekä tasa-arvoa edistetään johdonmukaisesti kaikessa ulkopolitiikassa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu vahvat tasa-arvotavoitteet, mutta toteutus on vielä kesken. Siksi on tärkeää, että edistämme esimerkiksi Afrikan unionin naisten oikeuksia koskevan Maputo-protokollan täyttä toimeenpanoa, vaikka tätä ei Afrikka-strategiassa ole mainittu.
Toiseen pääteemaan, kaupan ja investointien osioon, ei ole kirjattu tasa-arvotavoitteita.

Afrikka-strategia ei ole kehityspoliittinen dokumentti, mutta juuri muissa ulkosuhteissa tulisi lisätä tasa-arvopolitiikan johdonmukaisuutta. Kaupallisen yhteistyön edistäminen fokusoituu strategiassa suomalaisen osaamisen ja yritysten vientiin, eikä afrikkalaisia yrittäjiä, nuoria ja naisia nosteta aktiivisiksi toimijoiksi. Voimme nähdä asian myös tasavertaisemmasta näkökulmasta: miten edistämme afrikkalaisten tuotteiden ja osaamisen tuontia EU-markkinoille?  

Tasa-arvolla on kiistattomia vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen. Kun sukupuolinormeja puretaan ja laadukasta seksuaalikasvatusta on tarjolla, on tyttöjen kouluttautuminen todennäköisempää ja naisilla on mahdollisuus palkkatyöhön.

Tarvitsemme tasa-arvotietoisuutta kaupan ja viennin kumppanuuteen. Strategian toimeenpanossa seksuaali- ja lisääntymisterveyden tavoitteita on syytä sisällyttää kaupan ja talouden toimintaan. Tasa-arvovaikutusten ymmärtäminen varmistaa, että taloudellinen yhteistyö ei vahvista sukupuoliin liittyviä haitallisia normeja vaan tyttöjen ja naisten mahdollisuuksia päättää kehostaan ja tulevaisuudestaan.

Planin näkemyksen mukaan tasa-arvotyössä tulisi laatia Suomen ulkopolitiikalle tasa-arvotyötä ohjaava strategia, jotta Suomelle tärkeät sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet tulevat toimenpiteiksi kaikkeen kansainväliseen työhön. Seuraava konkreettinen vaihe on kehityspoliittisen selonteon valmistuminen, jolta odotamme vahvaa painotusta naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen sekä haitallisten rakenteiden ja sukupuolinormien purkuun. Vaikka tasa-arvo on ollut kehityspolitiikan läpileikkaava tavoite jo vuosikymmeniä, on läpileikkaavuus evaluaatioiden mukaan toteutunut huonosti.

Ulkopolitiikan kevään jälkeen alkaa varsinainen työ: selontekojen ja strategioiden jalkauttaminen. Afrikka-strategia on ulkoministeriön johtama, mutta kaikkien politiikan alojen käyttämä. Lähivuosina pääsemme näkemään ja yhdessä rakentamaan Afrikka-strategian konkreettista toimeenpanoa. Siinä on ennen kaikkea suuri potentiaali konkretisoida tavoitteita toimenpiteiksi.

Niina Ratilainen
Kirjoittaja on Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija.

 

Tutustu toimintaamme